Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Oikotie onneen

Lauantai 31.1.2015 klo 12:21

Ihmisparka

  

Maa saa periä kaikki hiljaiset ja autuaat.

Se on ulkokullaisen puhetta ja anatomiaa.

Ristiriitaistahan se on, niin kuin sosialismi, joka saa virtansa äärimmäisestä kapitalismista.

Niin kuin uskontoa harjoittaisi helvetissä.

Onkohan tuo kaikki tunteiden jännite-eron ansiota? Miten sitä voi hyödyntää teollisesti?

Mielipiteitä

"Ei olisi kaupunki tarjonnut kuohuvaa eikä kukkia, jos Suomen vahvin yritys olisi ollut joku muu yritys Kurikasta".

Mielipide se oli siinäkin.

Tällainen tunnetila ilmaistiin kuitenkin  "nimettömien ilkeilijöiden" Kurikka-lehden palstalla. Epäilen huipputoimittajaa.  

Suomen vahvin yritys valittiin Asiakastieto Oy:n toimesta, "kysymättä ja pyytämättä", niinkuin sanonta kuuluu, asiapapereiden perusteella.

Valinta tapahtui kahdeksannen kerran historiassa ja valinta kohdistui ensimmäisen kerran Vaasanläänin alueelle ja Etelä-Pohjanmaalle.

Toista kertaa tuollaista valintaa tuskin tulee elämämme aikana. Jos tuleekin, lupaa blogisti järjestää kansanjuhlat koko Kurikalle.  Loton päävoittojakin tulee 30-40 vuodessa, näitä on vain yksi ainoa.

 Kaupungin kuohujuomasatsaus maksoi 87 euroa. Blogisti lupaa maksaa tuon summan Kurikka-lehden ilmoittaman henkilön tilille, niin hänkin pääsee osalliseksi huomionosoituksesta.

Blogisti arvostaa Kurikan kaupungin suhtautumista asiaan.

Kurikassa on Suomen vahvin yritys, miksei Kurikka voisi olla Suomen vahvin kunta?

Molemmat asiat mahtuvat saman otsikon alle, eli "Kurikassa onnistuu".

Blogisti on sitä mieltä, että onnistumisesta pitää onnnitella ja kannustaa.

Sekin on toki vain mielipide.

Messuilla oltiin

Vaikka KurikassaFinnkumun arvostus 104.jpg

on osin hukassa, ei se näkynyt Verkosto-messuilla, pääinvastoin. Kysyntä kohtasi tarjonnan ja lupaavalta näyttää. Kyllähän nämä asiat ryssimäänkun pystytään, ei muuta kuin kaikin keinoin kampeamaan kaverin yritykset. Se on sitä pohjalaista kannustavaa ja positiivista "kateutta", jolla saadaan oikeaa yrittäjähenkeä matkaan. Omaa itsetuntoa voi kohottaa arvostelemalla muita. Siinähän se on oikotie onneen. Finnkumu kuitenkin on oman onnensa seppä. Kiitos kannustuksesta.

Seminaarissa

0056.jpg

Monen kritiikki osuu kohdalleen, kun arvioi Kalajokea seminaarin pitopaikkana. Vaaralliseen matkantekoon talviliukkailla kului kohtuuttoman paljon aikaa. Ryyppäämiseenkin taisi kulua aikaa ja energiaa kohtuullisesti.

Kuvittelen, että toisiinsa tutustuminen ja yhteisen henkisen tilan kohottaminen tulevan suurkunnan päättäjien välillä onnistui erinomaisesti. Sisällöstä voisi kehittää toisenlaisiakin arvioita. Kipupisteet jäivät suurelta osin koskettelematta. Esimerkiksi investointiraamit konsernien osalta jäivät odottamaan laskelmia ja johtajuuden lopullista osoittamista. Jäntevä näky tukavaisuuteen on kuitenkin hukassa suurelta osin.

Tuiskut ja tuulet seuraavat toistaan. Näin se on aina ja nytkin. Jään odottelemaan sitä hetkeä, että ongelmista ja mahdollisuuksista aletaan keskustetella aikuisen oikeasti niiden oikeilla nimillä.

22 kommenttia .

Suoria sanoja

Lauantai 17.1.2015 klo 20:30

Näkökulmia ajassa

Persoonallisuudessakin sitä on voimaa.

Vaan neroudessa on häikäisevä mahti. Siksi vain kuollut nero on hyvä nero, sillä elävänä hän loukkaisi olemuksellaan aikalaistensa ihmisarvoa.

Sehän taas ei ole sallittua missään olosuhteissa.

Oikeassa elämässä keskinkertaisuudet haluavat aina näyttää mahtinsa olemalla parhaita, viisaimpia ja julkeimpia.

Mutta sehän on vain vanhan idealismin pöyhkeimmille kuuluva osa. Asia, jota tyhmempikin kuvittelee ymmärtävänsä.

Kytköksiä

Seinäjoen kaupungin tarkastuslautakunta kyseenalaistaa osakkuuden valtakunnallisesti toimivaan Lakea-rakennusyritykseen, mielestäni täysin aiheellisesti.

Kunnan perustoimialana ei ole ”pisnekseen” osallistuminen.

Enemmän kuin tarkoituksenmukaisuuden näkökulma asiassa on myös eettinen puoli. Aiheellista on kysyä, mikä agenda on siinä, että omistajakuntien kuntajohtajat vuorottelevat kyseisen yhtiön hallituksen jäseninä.

Erilaiset vuosittain toistuvat ”Berliinin matkat” lienevät ainakin tärkeällä sijalla toiminnassa.

Kysyä sopii ennen muuta sitä, miten erilaisissa projekteissa kunnissa esittelijänä toivat kuntajohtajat voivat samanaikaisesti toimia rakennusalalla kilpailevan yrityksen hallituksessa?

Lakealla on oma historiansa poliittisia Arava-rahoja jakaneena, kilpailunkäytäntöjen ulkopuolella oleva yhteisönä, nimeltä YH-rakennuttajna.

Toivottavasti vähitellen päästään niistä ajoista normaaliin länsimaiseen kilpailujärjestelmään  

Ja toivottavasti hyvä-veli järjestelmä ei enää toimi.

Näissä asioissa valitettavan usein asia kuitenkin on, siltä miltä se näyttää.   

Kurikassakin koplauksia?

Joskus joutuu kysymään sen historian perään, että miksi eri yrittäjien vuokrataso ja muu etuuskäytäntö on niin kovin kirjava.

Mitenkä niin sekaviin käytäntöihin on Kurikan yrityshistoriassa kaupungin ja yrittäjien välisissä sopimuksissa päädytty?

Johdonmukaisuudesta tai tasapuolisuudesta ei ole häivääkään jäljellä

02014.jpgElämässä usein karhu tulee vastaan jos lähtee sutta pakoon. Toivottavasti ei kunnan virkamiesten toimintaa ja päätökisä ohjaa "helpoimman ratkaisun tie". Jos iso ja vaikutatva yrittäjä pyytää jotain etuutta halvan vuokran tai minkä tahansa muun seikan merkeissä, samalla uhaten ehkä poismuutolla kunnansta, on virkamiehen asema vaikea. Siitä syystä pelisääntöjen rakentaminen suhteutumisessa yrityksiin ja yrittäjiin on äärimmäisen tärkeä asia. Pelisäännöt pitää olla tasapuoliset ja samat. Puhtaasti kaupallisia yrityksiä ei liene syytä tukea muuta kuin henkisesti, koska kuluttajien määrä ei tuella lisäänny.

21 kommenttia .

Suosi Suomea

Lauantai 10.1.2015 klo 14:14

Epäilyksettömyys

Se on kuolleen miehen uskon tunnusmerkki, kaiken menetyksen uhallakin toimiva asia.

Se on teesi, joka uhkaa maailmaa ja sen rauhaa.

Se on merkki vertauksesta, josta on kohta jäljellä vain vertaaja.

Se merkitsee uskovalle saman verran kuin tekohammas. Sitä ei särje vaikka miten kohdeltaisiin.

Ihminen ei kuitenkaan valitse itse itselleen seuraajia, uskon orjia eikä jäljittelijöitään.

Kysehän on vain epäilyn ja epäilyksettömyyden syvästä ristiriidasta.

Mikä maksaa ja mitä?

Monet kunnat ovat lähteneet viime metreillä kilpailuttamaan ja ulkoistamaan sote-palvelujaan.

Joslus tuntuu siltä, että olisiko Kurikankin pitänyt lähteä sille tielle?

Aina vain vaikuttaa siltä, että JIK:n johtokuntakin on paikka, minne jäsenet ovat lähteneet puolustamaan "omaa" kuntaansa ja valitettavasti lähes aina kokonaisuuden kustannuksella.

Niin kutsutun rakenteellisen uudistuksen tekeminen vaatisi ennakkoluulotonta otetta henkilöstöltä, mutta ennen kaikkea muuta se vaatii reipasta otetta JIK:n johtoryhmältä.

Johtokunnan tehtävä taas on tukea yhteisiä ja kokonaisuutta tukevia esityksiä.

Kaikkein surkeinta on se, että omistajakunnilla on varsin usein pyrkimys harjoittaa omistajaohjausta omien investointointibudjettien kautta.

Yhteinen tilaajalautakunta on se elin, jota kautta JIK:n operatiivista toimintaa ohjataan. Jos ei tätä filosofiaa haluta noudattaa, on turha odottaa JIK:ltä kustannuspaineita helpottavia toimia.

Kurjuuksien väliltä

Maakuntalehti ei vain jaksa lopettaa saman aiheen jauhamista.

Aviisissa kyseenalaistettiin taas kerran Jalasjärvi -Kurikka-liitos.

Epäilys esitettiin muodossa, tekikö Jalasjärvi oikein valiteassaan Kurikan kumppanikseen Seinäjoen sijaan.

Seinäjoen veroprosentti on 21 ja kaupunki on erottäin velkainen. Kurikan veroprosentti on 19 v. 2015 ja  Jalasjärven 22. Tulevan suurKurikan veroprosentti on 20 v. 2016.

Ei tarvitse olla neropatti tajutessaan, mikä Jalasjärvelle oli edullista.

Sen lisäksi uskallan kysyä, mitä Seinäjoki olisi investoimut Jalasjärven kylään liitostilanteessa? Ylistaro ja Pjoki vastaavat. ettei yhtään mitään.

Siitä taas olen varma, että tulevina vuosina Jalasjärvellekin investoidaan tarpeen mukaan.  Onhan se merkittävä osa Kurikkaa.Auringonnousun kunta on uusi Kurikka, jos yhdessä niin halutaan01912.jpg

Auringonnousun kunta on uusi Kurikka, jos niin halutaan.  Se edelyttää yhteistä tahtoa päättäjilltä. Se edellyttää kuitenkin aivan uutta otetta johtajuudelta, niinkuin M Parkkamäki Kurikka-lehdessä ansiokkaasti toi esiin. Se vaatii avoimuutta, uutta asenetta ja perusteellista asioiden valmistelua, ettei tarvitse joka toinen kerta muuttaa esitystä hallituksessa. Esimerkiksi koko konsernin osalta on laskettava, kuinka suuriin investointeihin on mahdollista lähteä mukaan. Ilman tietoa ja suunnitelmaa ei hyvä tule, puhumattakaan, että kamreerit osaisivat laskea rahantarpeen. Tulevina vuosina kriikuntakriteereissä on mukana myös koko konsernin velkakanta ratkaisemassa kunnan eloonjäämisen mahdollisuuksia. Siksi tarvitsemme siivet ja tarvitsemme tavoitteet.   

9 kommenttia .

Elämän oppi

Perjantai 2.1.2015 klo 21:15

Ihmisparka

 

 

Kaikki ovat aina väheksyneet sinua, vaikka meissä jokaisessa on eläimen kuva.

Ihmiset ihmisille petoina ja elämä on täynnä mieluisia yllätyksiä.

Yritäpä saada selville, minkä pedon kuva?

Härkä on kesytetyn ja alistetun voiman kuva. Onko se siis aviomiehen malli?

Made on nöyristelijä, vaikka se on tosiasiassa peto.

Nöyryys ja röyhkeys, voima ja alistuneisuus, siinä on monelle elämäntarinaa kylliksi.

Pienen ihmisen näkökulma puhuttaa aina.

Missä Kurikan tulevaisuus?

On puhuttu paljon vuoden 2015 investoinneista. Paljon on salattukin.

Useissa yhteyksissä olen kysynyt; Mikä on todellinen investiointien määrä, kun otetaan huomioon tytäryhtiöt ja koko konsernin rakenne.

Mitään vastauksia ei ole tullut. On vain todettu, että ei kukaan ole laskenut.

Mittavia investointeja on Kurikassa tehty Kärrykartanon kautta, Kurikan Kehityksen kautta Rejlersin tilat, Paloasema Toimitilojen kautta ja niin edelleen.

Seuraavana LMG-projekti  omana yhtiönään, Jalasjärvella Iloniemen tilat toteutunevat. 

Miksi salataan, miksei reilusti lasketa ja kerrotà tosiasioita? Ovatko kaikki investointi-kohteet toteutuneet kuntalain säädösten, kilpailuperiaatteiden ja laillisuuden mukaisina?

Olemmeko hallitussa vai hallitsemattomassa tilassa? Kuka tätä johtaa vai johtaako kukaan?

Onko johtajuutta ollenkaan olemassa Kurikassa tänä päivänä armon vuonna 2015?

Nöyrästi pyydän vastuksia ja ennen muuta linjauksia uuden suuren Kurikan yhteisen tulevaisuuden suhteen.

Toivotan meille kaikkea hyvää, mutta onko kunnallishallinnolle käymässä niinkuin valtionhallinnolle Stubbin johdolla.

Olemmeko eriytyneet arjen elämästä ja arkitodellisuudesta?

Siksi olen suuresti huolestunut.

Mistä siis säästetään?0776.jpg

 Kivinen tie vai kivien reunustama tie? Tasavallan presidentti esitti ansiokkaan kysymyksen: Mistä säästetään? Persut ja SDP ehättivät jo heti vastaamaan, mistä ei voi enää säästää.

Vastaus oli luonnollisesti väärä. Kysymyshän oli mistä säästetään?

Saman kysymyksen voisi esittää kuntasektorilla nykyisessä ja etenkin tulevassa Kurikassa.

Josko alettaisiin keskittyä lakimääräiseen palvelutuotantoon. Jätetään kaikenlaiset yritys- ja muut seikkailut vähemmälle. Keskitytään aidosti kuntien varsinaiseen toimialueeseen. Kehittämistoimi nollille ja jätetään pelkästään perinteinen yrtysasiamies remmiin. Siinä purtavaa aivan aluksi.  

15 kommenttia .