Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Petos tekeillä

Perjantai 28.10.2011 klo 19:50

Paras antaa vain pois

Ollako vai omistaa.

Näiden kesken olet valintasi tekevä.

Niitähän me kuljemme, itsetiedostuksen teitä ja kaikkia harhapolkuja. Mielen vapaus, mitä se sitten onkin.

Olla ja elää elämäänsä, omaansa.

Rakkaus, ymmärrys ja inhimillinen toiminta on olemista. Kaikki muu, se negatiivinen, on omistamista.

Olipa kyse sitten esineen, ihmisen tai tai ajatuksen omistamisesta.

Ei ole ketään, mitään, toista tilalle, miten voisi tulkita syvää elämää ja ehkä ironistakin iloa, omien tunteidensa ja rakkaiden ihmisten kautta.

          Käytäntö ja arki

Huomenna pidetään keskustan ylimääräinen puoluekokous Helsingissä.

Paavo Väyrynen huudettaneen presidenttiehdokkaksi.

Paavolla ei ehkä ole  kaikkein säihkyvin glamouri, mutta etevä ja osaava hän on.

Erittäin vaikea on kenenkään häntä asiaosaamisessa nitistää.

Keksitäänpä kaikista pressaehdokkaista yksi kielteinen ja yksi positiivinen adjektiivi kuvaamaan kunkin presidenttiehdokkaan luonnettansa.

 

 0175.jpgPolitiikka on nykyisin paljolti pintapuolista touhua. Kuka jaksaa vaikkapa Pekkarisen ryntäilytouhua seurata. Oksettaa touhu ja taso, niin puhujien kuin ymmärtäjien- kin. Korhosessa oli tietysti vikansa, mutta pliisu hän ei ollut puoluesihteerinä.  Joskus tuntuu siltä, ettei Etelä-Suomen ahneiden kanssa kohteliaisuudella pärjääkään.

               

Mä annan kaikki pois
128.jpg
Rakentami sessa sentään aina jää jotain näkyvää. Vanhasta voi tehdä uutta, niinkuin tästä hirsirungosta- kin aiotaan vääntää vielä uudenkarhea tuotannolllinen toimitila. Toista on politiikka. Jos ei jotain posittivista sillä alueella pian tapahdu. on parasta antaa kaikki se pois.

67 kommenttia .

Fiktiivisiä näkymiä

Tiistai 25.10.2011 klo 18:42

Tulevaisuuden muistelua


Kiihkeät tunteet pitää vain hyväksyä. Oikeastaan niistä pitää nauttia täysillä siemauksilla.

Jos menestyy, niin sitä sitten vain menestyy. Ei sille siinä vaiheessa mitään enää voi.

Voitot vain ovat osa elämää, osa onnistumisia ja aivan varmasti kaikkien ilonaihe. Etenkin niille, jotka ovat onnistumisissa mukana, mutta myös niille, joiden raskas tehtävä on seurata sivusta.

Voi kuinka äärettömän helppoa on kuitata kaikki iloisesti hymyillen.

Pitkämö vain relaa


Kansainvälinen yrittäjäryhmä neuvottelee tiiviisti matkailuattraktion perustamisesta Kurikan Pitkämöön?

Näin uutisoi viime keskiviikon Epari.

Näkisipä sen päivän, kun näin käy.

Kehittämispäällikkö elää toivossa jo ensi kesästä. Kaupungilla on kovettu ”Masterplan” alueelta.

Tällaisia uutisia kiirii valtuustolle maakuntalehden kautta. 

Uskoisi ken elää.Pitkämöä on kehitelty vuosikymmeniä ja suunnitelmia on tehty muutaman vuoden välein.

Kaikki mitä on tehty, on kaupunki itse tehnyt, toistaiseksi. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, eikä kansa ole ottanut Pitkämöä omakseen ja käyttöaste on todella vähäinen.

Olisiko jo aika tehdä radikaaleja ratkaisuja.

Eikö kehitetä Jurvan Sällistä se varsinainen leirintäalue ja myydään koko Pitkämö yksityiselle taholle, vaikka eurolla, mutta edellytetään investointeja ja jokin todellinen kehityssuunnitelma alueen kehittämiseksi.

Pitkämön kehittäminen01610.jpg on todellakin jäänyt lapsipuolen asemaan. Kuvan rotko ei suinkaan ole Grand Canyon eikä se ole Pitkämön kanjonikaan. Kyseessä on viime elokuisen rankkasateen jäljet, puolimetriset railot, Pitkämön pururadalla. Minkäänlaisia toimia ei radan kuntoon saattamiseksi ole tänä vuonna tehty, vaikka valot palaa radalla yökaudet. Tosin ei siellä minun lisäkseni ketään muita lenkkeilekään tätä nykyä.0264.jpg

 Pitkämön järvi on kaunis katsella ja se keskeinen osa mikä vielä houkuttaa. Kunhan vain päästäisiin tontti-kauppoihin. Suunnitelmia piisaa ja jalat ovat todella tukevasti ilmassa. Mutta pitäisi löytää sitä konkretiaa.

29 kommenttia .

Konkreettisia näkymiä

Perjantai 21.10.2011 klo 18:00

Kolumni tulevasta


Tämä elämähän on vain sitä, kuinka suhtaudumme asioihin.

Sitä joutuu kaikenlaisiin tilanteisiin, syystä tai syyttä. Turha on silloin kysellä mitään.

Vielä turhempaa on pakoilla tilannettaan.

Pettymyksiä ja takaiskuja tulee, mutta vain niille, joilla on tavoitteita ja joilla on unelmia.

Tasaisen harmaa elämä odotettuine arkisine tapahtumineen ei tarjoa paljoakaan tarinan aineksia.

Haaveile ja uneksi. Mutta eräänä päivänä on syytä ryhtyä töihin unelmiesi ja tavoitteisi saavuttamiseksi.


Menestynyt sukupolvi?


Ikääntymisestä ja sen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta puhutaan päivittäin.

Kunnissa on talousarviokeskustelun yhteydessä tapana käydä aiheesta pelottavia keskusteluja lisääntyvien kulujen nimissä.

Harva kuitenkaan oikeasti tiedostaa, kuinka isosta ongelmasta lopultakin on kysymys.

Kansainväliset hoiva-alan yritykset ja monet pääomasijoittajat saattavat nähdä asetelman pelkästään isona ”pisneksenä”.

Kunnat maksajina eivät mitenkään voi selvitä tulevista mammuttimenoista. Siksi tarvitaan suunnitellusti isoja rakenteellisia muutoksia ja ratkaisuja.

Oman itsetuntoisen tärkeytensä ja osaamattomuutensa tähden kunnat ovat yleensä pelkkiä sivustaseuraajia ja kehityksen ihmettelijöitä.

Menestynyt sukupolvi on kohta menehtynyt sukupolvi testamentaten kunnille 30 veroprosentin menot.

Joka ei työtä tee, ei0306.jpg hänen syömänkään pidä, sanottiin ennen. Kaikki 60 tuhatta nuorta töihin. Asuntoja tekemään ja tulevaisuutta rakentamaan uusin mielin ja rinnoin. Työelämässä pysyy virkeämpänä ja sosiaaliset suhteet säilyvät ehkä paremmin kuin eläkkeellä ollessa. Joka tapauksessa on selvää, että soffaperunan kohtalo on ennemmin pitkää muiden käsissä.


50 kommenttia .

Kuka tahtoo mitäkin?

Tiistai 18.10.2011 klo 18:08

Missä on se päämäärä?

Välillä sitä vain masentuu, kun päämäärä haihtuu kauemmaksi. Näköalattomuus valtaa alaa.

Mitä lujempaa huutavat, sitä enemmän saavat.

Sellaiselta se tuntuu, että desibelimittari ratkaisee.

Yhteiskunta kokee pettymyksiä toisensa perään. Olemme voimattomia niiden pettymysten keskellä, mitkä seuraavat ihmiskuntaa.

Joutuu kysymään, onko yhteisö todella ansainnut kaiken tuon.

Miksi tavalliset ihmiset joutuvat kärsimään näköalattomien virkamiestensä toilailuista?

Menetetty sukupolvi vai?


Tiedotusvälineet kertovat: Suomessa on likimain 60 000 alle 25-vuotiasta nuorta ihmistä, jotka eivät tee perinteisten kriteerien mukaisesti yhtään mitään.

He ovat täysin pihalla, suomeksi pilalla .

Eivät siis opiskele, tee, eivätkä hae töitä, notkuvat ja harrastavat.

Ihminen on totunnainen ja sopetuva. Hän kestää kyllä ja tottuu, jopa työttömyyteen ja turhautumiseen.

Vai tottuuko sittenkään?

Hallitusohjelmassa on kirjattu lupaus nuorten yhteiskuntatakuusta. Se on mukana työ- ja elinkeinoministeriön budjettiesityksessä.

Tavoitteena on löytää kaikki vähintään kolme kuukautta työttömänä roikkuneet.

Heitä koetetaan kannustaa töihin, kouluun jopa kuntoutukseen. Paljonko näitä avuttomia on Kurikassa?

Kiinnostaako meitä tällaiset asiat, haluan kysyä suoraan ja avoimesti.

Tällä kanavalla toivon kannanottoja ja haukkumisten ja syyttelyn sijaan keinoja. On pakko löytää konstit ratkaista nuorisoa koskettava polttava ongelma.

Liian moni nuori on0106.jpg valinnut taivaanrannan maalarin viran. Onko siinä kyse sitten omasta valinnasta tahdonvaltaisesti vai jostain muusta. Pääsevätkö nuoret liian helpolla vai ovatko he liian lujilla? Nykypolvi on varsin usein "perijäsukupolvi". Arvot kulutuksen suhteen ovat nuoremmilla yhä vain väljemmät. Fyysisesti huonokuntoisia on enemmän, toisaalta hyvät ovat entistä parempia. Onko nuorisolla arvoja?


36 kommenttia .

Jos niin tahdotte

Perjantai 14.10.2011 klo 18:10

Kuilun partaalla


Olemme osittain sadunomaisessa maailmassa.

Kun hylkää jonkun vaihtoehdon, valitsee aina samalla toisen.

Kun et teekään niinkuin aluksi aioit, et ehkä lopuksi saakaan mitään aikaan.

Kuka tietää, onko Sinun valintasi oikea.

Vastakkain on oma valintasi ja muiden mielipide. Itse kuitenkin lopulta aina vastaat vain omien tekojesi seurauksista.

Varo silti, ettet joudu kuilun partaalle.


Kriisi uhkaa vakavasti

Tiedotusvälineet kertovat Kurikan veroprosentin korottamisesta. Kuka niin on sanonut, missäköhän tuollainen linjaus on tehty?

Nyt taitaa olla kiireisen valtuustoseminaarin paikka.

Kriisiseminaarilla on pakko uhata.

Valtuusto heti pohtimaan pariksi päiväksi, suljettuun tilaan, pois kotiportin ulottuvilta. Sitä miettimeen, mistä säästetään.

Valtuuston tehtävänä on perinteisesti ollut päättää linjauksista veroprosentin kohdalla, investointien määrästä suuruusluokkana sekä raamien kasvusta prosenttien tasolla.

Valtuusto ei tietääkseni ole näihin asioihin tänä vuonna toistaiseksi päässyt vaikuttamaan.

Koska pääsee?

Jos valtuusto taas kerran asetetaan seinää vasten talousarvion kanssa, johon ei voi enää vaikuttaa, en halua sellaisessa kokouksessa olla läsnä.

Jotain rotia tässä 0185.jpg

toivoisi olevan. Säästökohteita pitää alkaa löytyä. Paavo on etevä tekemään esityksiä, kunhan hänelle vain annetaan tilaa. Miten olisi, jos valtuustossa määriteltäisiin turhien teollisuustilojen hinnat ja myytäisiin kaikki kiinteistöt pois. Jos sitä saataisiin niistä joku milli.

104 kommenttia .

Äänesi mä kuulen

Tiistai 11.10.2011 klo 19:35

Miksipä ei


Häviöltä ei todellakaan kukaan pysty aina välttymään.

Parempi kuitenkin hävitä vain niitä yksittäisiä taisteluja.

Pakoon ei saa juosta, paikoilleen ei pidä jähmettyä. Jatkakaamme siis taistelua.

Kun tietää minkä puolesta sotii, ei ole tarpeen antaa koskaan periksi.

Hyvässä taistelussa kuitenkin voi tarvita apua. Kamppailuun saa aina apua, jos vain haluaa ottaa sen vastaan.

Mikä neuvoksi?


Jalasjärvi on isoissa vaikeuksissa. Se tarvitsee tukea ja sympatiaa.

Siitä syntyy uskoa ja voimaa. Tästäkin vielä selvitään.Pakkohan se on tiedostaa, että Jalasjärven pulmat ovat koko alueen pulmia.

Oikeastaan on aika uskomatonta, että sivistysvaltiossa pääsee näin tapahtumaan.

Siis niin, että oikein opetusministeri, Jukka Gustafsson lausuu pontevasti: ”Jalasjärvi” on rikkonut lakia, siksi se vastaa seurauksista.”

Poliisitutkintaa ei edes ole aloitettu, puhumattakaan että jotakuta olisi rikoksista syytetty, mutta silti ”herra ministeri” ilkeää toimia tuomarina syyllistäen kokonaisen pohjalaisen kunnan väen ja siinä samalla rehdit pohjalaiset.

Kuntaliitoksista

Virkkunen on ilmoittanut, ettei pakkoa kuntaliitoksissa tarvitakaan.

Sensijaan hän on valmis ”keskittämään palveluja”.

Se tarkoittaa siis sitä, että palveluja katoaa jostain. Hyökkäys maaseutua vastaan onkin vielä  odotettua rajumpaa.

Uusia keinojakin on keksitty. Kuntien veroprosenteille on asetettava yläraja. Myös velkakattoa uumoillaan.

Nämä viimemainituthan ovat hyviä ideoita. 

masa_003.jpg Jalasjärveä hiillostetaan nyt. Koska on seuraavan kunnan vuoro?  Minusta olisi viisasta, jos naapurikuntien päämiehet ilmaisisivat tukensa Jalasjärvelle. Kenelle tahansa voi käydä vastaavalla tavalla tässä kuntiin kohdistuvassa ristitulessa.

59 kommenttia .

Niin kauniit tavoitteet

Perjantai 7.10.2011 klo 17:00

Saavatko he koskaan mitään aikaan?


Jokainen tietää tietämättään.

Jokainen tietää, että tulevaisuus on tuntematon. Mutta kuinka kulkea se pelkäämättä?

Sitä ei kukaan tiedä.

Tulevaisuus pitää vain elää ja uskoa.

Mutta kun kuuntelee ja katselee ja toimii intuition mukaan, saa aina uuden mahdollisuuden elämässään.

Vielä on toivoa vai onko


JIK:n toimesta järjestettiin eilen illalla Sedun auditoriossa seminaari, jossa yhteiseksi tavoitteeksi oli asetetettu hyvinvoiva kuntalainen.

Siinä tilaisuudessa tuotiin esille ikääntyvien liikunta ja liikuttaminen, mutta myös huoli kaikkien kansalaisten rapistuvasta kunnosta.

Terveyden edistäminen ja ennalta ehkäisy ovat ne kaksi keskeistä periaatetta, millä tavalla voidaan saada terveydenhoidossa säästöja aikaiseksi. Samanaikaisesti tavoite toimii meidän jokaikisen kohdalla ihmisarvoisen elämän saavuttamiseksi.

Asiantuntijamielipitein tuotiin esille väärien elintapojen ja virheellisen ravitsemuksen vaikutus kansantautien syntymiseen ja sairastavuuteen.

Uudella, kunnissa laadittavalla "hyvinvointikertomuksella" toivotaan päästävän mittarein ja indikaattorein osoitettuihin tuloksiin. Voidaan diagnoida tehtyjen muutosten vaikutus terveyden edistämiseksi. 0169.jpg

Kovettu ja arvovaltainen joukko oli ratkomassa uudistuvan terveydenhuollon ongelmia. Keskeisesti kaikillä oli hyvä ymmärrys siitä, että ohjeet ovat ohjeita ja seminaarit ovat seminaareja, mutta ihmisellä pitää itsellään olla halu hoitaa omaa hyvinvointiaan. Muuten ei tule mitään.

"Ihmisen terveyden0174.jpg tähden". Siinä on kaunis ajatus. Mitä hyvinvointi sitten on? Kunta luo hyvinvoinnin edellytyksiä tarjoamalla asukkailleen inhimillisen ja laadukkaan  elinympäristön. Valtiovallan tehtävä olisi toimia linjassa eikä vain odottaa lainsäädännön vaikutusta. Tukeeko valtiovalta paikallisten toimijoiden ponnisteluja? Vapaaehtoistyö ja yksityiset pyrkimykset johtavat usein parhaaseen lopputulokseen. Avainsanana olkoon jalkautuminen.

44 kommenttia .

Hyvää tai pahaa, sama se

Tiistai 4.10.2011 klo 18:58

Jäitkö kiinni elämään?


Tärkeintä on, että periaatteet pysyvät.

Pois vain pyyhkiytyvät asiat, joita pelkästään luulimme tärkeiksi. Ne seikat olivatkin vähemmän tärkeitä, hyödyttömiä, harhaisia.

Missä on nyt kykysi hallita positiivisia energiavirtoja. Se vain on merkittävää.

Päätä jo, aiotko heittäytyä siihen, kokonaan ja sokeasti.

Onko se ehkä kaikkein vähiten tuhoisaa?

Missä olet ollut?


Suomi sai vakuudet, joita ei kukaan muu halua. Naurettavaa.

Mistähän me saisimme vakuudet?

Pitäisi saada vakuudet siihen, että perusterveydenhoito pystytään pitämään kunnossa.

Kustannusten hallinta on päämotiivina kaikilla toiminnan alueilla sen lisäksi , että palvelut voidaan turvata.

Sairaanhoitopiirin kustannukset noussevat ensi vuonna kuitenkin eri vauhtia, kuin perusterveydenhoidon.

Lisää tulee Y-talosta ja kymmenistä uusista toimista ja viroista. 7% lisää vai 11% lisää erikoissairaanhoidon kuluihin vuonna 2012.

Kas siinä se kysymys.

JIK:n operoima perusterveydenhoito on talousarviossa 2012 yhdistetty erikoissairaanhoitoon ja budjetoiduksi kasvuksi esitetään 3%:a.

Se tarkoittaneen käytännössä sitä, että perusterveyden ja vanhusten hoidossa kasvuennuste meillä olisi ? 4%--7%.

Itse kukin voi kuvitella, mitenkä mahdollista se on.

Käsittämätöntähän se on ja turhauttavaa.0105.jpg

Siinä se on. Vanha on puu niinkuin vanhat rakenteet. Ei niitä käsivoimin kaadeta. Mutta kun saadaan uusi saha kunnon terässä, niin jo kaatuu rumilus, helpostikin. Samanlaisia ovat vanhat käytännöt. Ei niitä piruja kirveelläkään tahdo saada kumoon. Täytyy olla hyvät vehkeet. Sisältä tuo kuitenkin on pelkkää silkoa.

44 kommenttia .