Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Nimet tähdissä

Keskiviikko 29.9.2010 klo 14:40

Superluokka

 

Mikä on kuuluisuuden syndrooma?

Kai se on sitä, että ihmiset alkavat pikku hiljaa unohtaa keitä he alunpitäen ovat ja alkavat vähitellen uskoa siihen, mitä muut ihmiset heistä sanovat.

Minä en kylläkään sellaiseen usko.

Jotkut kansanedustajaehdokkaat voivat ehkä uskoa. He ovatkin superluokkaa.

Superluokka on sellaisten poliitikkojen maailma, jossa ei ole pimeyttä eikä siellä ole varjoja.

Siellä on aina loistava auringonpaiste ja kaikki saavat aina sanoa ”kyllä”. Sehän on ainoa mahdollinen ja ainoa oikea vastaus joka ainoaan pyyntöön.

Saadaan olla superluokassa.

 

Supersankareita

 

Heitäkin on.

Ketkä ovat Kurikan supersankarit tällä hetkellä, ketkä ovat Kurikan Batman ja Robin?

Osaajia heidän pitää ainakin olla. Onko heillä muita pätevyysvaatimuksia?

Mikä ja ketkä vaikuttavat kurikkalaisten elämään nyt ja tulevaisuudessa?

Ovatko valittamiset sitä paljon kysyttyä kompetenssia? Ohjataanko tätä laivaa valituksilla? Asioidenhan pitäisi edetä.

Hoivapuolella pitäisi parantaa edellytyksiä ennaltaehkäisyllä, kuntouttamalla ja tilojen asianmukaistamisella. Hallintotilat eivät siis ole listalla ensimmäisinä.

Yksinkertaisesti kysyttynä, ketkä ovat laivamme ruodissa ja minne on matka?0272.jpg

Tässäkö he ovat?  Johtajan ja kehittämis- päällikön varassa on tosi paljon. Toivon vilpittömästi, että he onnistuvat raskaassa tehtävässään. Heille on annettava kaikki tuki näissä ponnisteluissa. Katseet on selvästi suunnattu tulevaisuuteen, yhdenmukaisesti.  Jk. Tänään tuli kaksisataatuhatta kävijää täyteen blogissani. ( lue 200.000) Kivasti ovat kiinnostaneet nämä jutut. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille.

49 kommenttia .

Menestyksen hinta

Sunnuntai 26.9.2010 klo 8:04

Arvostellako kaikkea erilaista ajattelua?

 

Mitä se normaali tarkoittaa?

Ajatteletko ehkä tehneesi jotain sellaista, mitä ei olisi pitänyt.

Sitäkö se on, että elää tavallista elämää vailla minkäänlaista kunnianhimoa? Sitäkö, että kertakaikkiaan tyytyy kaikkeen tavalliseen?

Tuhlaa vuosia opiskeluun saamatta koulutuksensa mukaista työtä.

Pitäisikö tajuta, että valta on tärkeämpää kuin raha. Ei kai sitä muuten jaksaisi.

Sitten kun on tuon kaiken saavuttanut, on tärkeä tehtävä muuttaa maailma paremmaksi uusien sukupolvien elää.

Armoton ja vaativa on tuo tehtävä. Siksi on parasta vain tehdä parhaansa, vaikka toiset kuluttavat suunnattomasti aikaa sen arvostelemiseen.

 

Peruskunta

 

Mikä on peruskunta? Pääkaupunkiseudulla se on hiukan erilainen kuin periferiassa.

Toivottavasti tuleva keskustelu kehittämisestä käydäänkin eri vaihtoehtoisten mallien arvioinnista niiden kokonaistaloudellisten ja  kokonaisuuteen kohdistuvien hyvinvointivaikutusten näkökulmasta.

Pääkaupunkiseudulla kunnat tulevat toimeen ”omillaan”. Muualla valtionosuudet kattavat karkeasti ottaen saman verran kuin kunnallisverotulot.

Puhuttaessa vahvasta ja elinvoimaisesta kunnasta, se ei tarkoita koskaan sitä, että tultaisiin toimeeen niinsanotusti omillaan. Sellainen keskustelukin on kansalaisia harhauttavaa.

Edellämainittujen kuntatalouden valtionosuuksien lisäksi valtio luonnollisesti toteuttaa aluepolitiikkaa tiestön ja muun infran sekä muunmuassa koulutusjärjestelmien kautta.

Viimeaikoina virinnyt keskustelu tierahojen painopisteen suuntaamisesta vahvasti sinne, missä on liikennettä runsaasti,on syytä keskeyttää alkuunsa.

Suomen etu on, että koko maa on asuttuna ja tiestöt kunnossa.

Suomi on kokonaisuus. Kuka esimerkiksi katkaisisi itseltään jalan tai käden siksi, etttä sitä on tullut viime aikoina vähemmän käytettyä?

Kansantalouden kasvunkin kannalta sitoutuminen koko maan eri osissa olevan potentiaalin käyttöön tuo isoja hyötyjä.

Puhumattakaan luottamuksesta, jonka koko maan huomioiva malli tuo mukanaan.

Peruskunta on meille työssäkäyntialue. Sen demokraattinen ja taloudellinen kehitys on meitä kiinnostava. Siksi kuntien fyysisen rajanvedon pitää lähteä ensisijaisesti siitä, millä alueella ihminen asuu ja käy töissä. On vaikea uskoa, että likitulevaisuudessa yksin pärjää edes ittellinen Ilimajoki. 0166.jpg

Mikä on menestyksen hinta? Minusta se on sitä, että itsekukin koettaa tehdä parhaansa omaksi ja kotiseutunsa hyväksi. Kuvassa uusi jakokaappi messuille lähdössä. Uutta ja parempaa pitää yrittää kehitellä. Ei sitä tiedä vaikka saisi joskus kaupaksikin.

44 kommenttia .

Yhtenäisiä käytäntöjä

Keskiviikko 22.9.2010 klo 8:04

  • Tyypillinen virhe.
  • Kun onnistuu jossakin, niin sitten sitä halutaan jotakin muuta, yhä enemmän ja lisää.

  • Tämä viittaa siihen, että yleensäkin sitä välittää ihan liikaa ihmisten mielipiteistä.

  • Yleensä nämä mielipiteet ovat vielä niitä "negatiivisia". Ne pitää vain sulkea pois mielestään ja tehdä juuri niinkuin oikein on. Sanat ovat vain sanoja.

  • - Ovatko sanat painavampia, kun ne ovat paperilla? Se onkin jo toinen juttu.

  • Siis jos onnistuu olemaan maailman paras nuoleskelija, niin turha on kuvitella olevansa maailman paras missään muussa.

Vuokrat ja vuokralaiset tasavertaiseen asemaan

 

Kurikan kaupungin vuokralla olevien kiinteistöjen ja tilojen vuokraamiskäytäntö on luvalla sanoen kirjava.

Kiinnostaisi tietää, onko olemassa joitain periaatteita tai laskelmia ja jos on niin millaisia?

Mikä on pääomalle vaadittu tuottoprosentti? Kuinka usein on kilpailutettu, jotta saataisiin markkinat toimimaan?

En halua nostaa kenenkään vuokria yhtä vähän kuin niitä laskea, mutta peräänkuulutan oikeuden mukaisuutta yhtenäisen käytännön kautta.

Vastuullisuus pitää olla yksi kaupungin ja Kehitys-liikelaitoksen arvoista ja siten erittäin tärkeää kaikessa yritys- ja sijoitustoiminnassa.

Yhdessä muiden arvojemme – pitkäjänteisyys ja aktiivisuus – kanssa vain se luo vankan pohjan aidolle vastuulliselle liiketoiminnalle.

Omistajalle eri Kurikan kaupungille vastuullinen liiketoiminta pitää olla itseisarvo. Vain läpinäkyvyys ja yhtenäiset käytännöt voivat edistää tuota arvomaailmaa.0192.jpg

Tämänkin kiinteistön vuokra on heitellyt laidasta toiseen. Onko niin, että uudelta yrittäjältä aina koetetaan napata viimeisetkin? Vai onko toisinpäin? Markkinahinnan muodostaminen on vaikeaa. Uusien kiinteistöjen osalta 10 vuoden takaisinmaksuaika on sääntönä. Sama sääntö on aina  sijoitetun pääoman suhteen. Vanhojen kiinteistöjen kohdalla määrittely ei ole yhtä helppoa. Pitäisi olla yhtenäiset käytännöt.Pitäisi edes tietää sisältyykö vuokraan kuluja ja millaisia.  Koskahan niitä sääntöjä edes aletaan laatia?

55 kommenttia .

Kuka selvittäisi asiat?

Lauantai 18.9.2010 klo 10:03

Mistä enää kipinä?

 

Välillä sitä vain turhautuu.

Harvoin edes tajuaa, missä mennään.

On syntynyt erilaisia vaihtoehtoja ympärille. Lopputulos saattaa kallistua mihinpäin hyvänsä.

Sellaisina hetkinä on turha miettiä miten tässä käy.

Jos lopputulos on myönteinen, on parasta vain levätä seuraavaan taistoa varten. Jos on päädytty kielteiseen päätökseen, on kaikista parasta alkaa tarttua kynään ja miettiä asiat uudestaan.

Harjoittelu tekee mestarin lajissa kuin lajissa.

 

Erilaisia hintoja ja erilaisia käytäntöjä

 

Subventaatiosta on puhuttu paljon viime aikoina.

Kilpailuvirasto valvoo erityisesti kuntien toimia ja kilpailuttamista. Liikelaitokset ovat tulilinjalla ja vuoden loppuun mennessä saatttaa tulla uusia yllätyksiä, kun eduskunta alkaa muotoilla yhtiöittämissääntöjä.

Kyseessä ja tavoitteena on kuluttajan etu sekä toiminnan tehokkuus.

Erilaiset suojelujärjestelmät ja muut synnit kunnissa vaativatkin perusteellisen remontin toimintapojen kannalta. Ihmetellä pitääkin, kuinka kauan tavalliset kansalaiset sallivat yhteisöjen suojatyöpaikkojen paapomisen.

Kuvittelisi, että jo kunnissa sisältäpäin nousee esiin paineita. Toiset raatavat äärirajoilla ja toiset taas “viheltelevät” muiden kustannuksella. Viheltelijöiden energia kuluu muutosvastarintaan ja työtä helpottavien ja jouduttavien muutosten vastustamiseen.

Sitten sanotaan, että kaikki on johtajuudesta kiinni.

0343.jpgSain kuulla, että Seinäjoen jäähalli imuttaa asiakkaita Kurikastakin. Jäänkäytön tuntihinta on kuulemma 60 euroa tunti. Rättihallissa vielä edullisempi, eli 17 euroa. Kun Kurikan jäähallissa käytön tuntihinta on 80 euroa, on luonnollista, että Seinäjoelle on virtausta. Kysyä kuitenkin sopii, kuinka tämä on mahdollista? Kurikassa hinta kattaa hädintuskin kulut. Jäähalliyhtiöhän on velaton, joten korkoja ja lyhennyksiä ei ole. Seinäjoen uuden hallin edes käyttökustannuksia 60 euroa tuskin kattaa. Siispä siellä joku subventoi, Seinäjoen kaupunkiko? Joku roti tähän asiaan on saatava. Joko Kurikan kaupunki alkaa subventoida meidän hallin käyttökuluja tai  on käytävä omistajakeskustelu kuntien johtajien kesken. Tällaiset vääristymät ja kilpailun haitat pitää saada pois. Ei ole kenenkään etu, että tukea tulee monesta tuutista. Ei ihme jos puhutaan "hyväveli" -järjestelmistä.   

60 kommenttia .

Erilaisia ihmisiä ja asioita

Keskiviikko 15.9.2010 klo 0:07

Yksin ja yhdessä

Individualisti yksilö vastaan yhteisöllinen ihminen. Mitähän sekin tarkoittaa? 

Individualisti on parhaimmillaan erittäin luova ja ilmaisultaan syvällinen.

Pahimmillaan hän on helposti loukkaantuva ja ylitunteellinen.

Poliitikoksi sellainen luonne ei sovi, se on täysin selvä. Hän ei tuhlaa aikaa tekojensa selvittämiseen.

Uskollisena oman jumalakäsitteensä käskylle hän vastaa vain omista tekemisistään.

Petturuutta hän ei koskaan anna anteeksi. Hän on pohjalainen, mies tai nainen.

Hän on yksilökeskeinen usein, ei kuitenkaan itsekeskeinen.

Lukuja

 RENGONHARJU-SÄÄTIÖ kuntien osuudet 08.09.2010

    Kunta           verotulot    asukkaat   osuus/€    %-osuus

KUNTA VEROTULOT ASUKKAAT OSUUS € %

SEINÄJOKI 155 582,  837  57 485    439 302       56,2

ILMAJOKI   28 413 556   11724     84 729          10,8

KURIKKA   29 825 205    14 587    97 313         12,4

JALASJÄRVI 18 209 693   8 252    57 013        7,3

LAPUA           34 541 106    14 427    103 643    13,3

YHTEENSÄ  266 572 397 106 475   782 000    100,0

 

Kunnat empivät subventaation antamisessa Rengonharjun lentoliikenteelle.

Jalasjärvi pani asian pöydälle jo toisen kerran. Kurikalla on sopimus allekirjoittamatta.

Kyllähän se hämmentää päätöksentekoa, kun perusteet muuttuvat koko ajan. Se kismittää eniten, kun lentoliikennettä pitää tukea kentän tukemisen lisäksi. Vaihtoehdot ovat vähissä, kun ei kovan luokan liikemiehiä saa edes karehtia.

Julistetaanpa nyt jo viimein se kilpailu tavasta, kuka saa ja millä perusteella ne ylimääräiset lentoliput.037.jpg

Rakennuslupa tuli, ympäristö- lautakunnan yksimielisesti hyväksymänä. Reilut kaksi kuukautta se kesti, luvan saanti. Kiitos siitä ja hyvä niin, jossain Etelä-Suomessa se kuulemma kestää kauemminkin. "Aurinko paistaa rioläjähän".

31 kommenttia .

Hyvä päivä minulle, hyvä kaikille

Sunnuntai 12.9.2010 klo 22:00

Joku kolkuttaa ovelle

 

Uskollisena itsellesi. Uskollisena, sille mitä olet saanut aikaan.

Sen vuoksi, ettet aliarvioisi kykyjäsi, sen vuoksi, ettet yliarvioisi muiden mahdollisuuksia.

Mutta muista varoa, ettet tule yllätetyksi.

Katso oikealle, näet ystäväsi. Katso vasemmalle, näet vihollisesi. Älä katso taaksesi, ettet turhaan näkisi petosta.

Anna anteeksi, äläkä käy kostamaan.

Katso eteenpäin ja viitoita tiesi uudestaan. Silloin kaikki ymmärtävät, että Sinä olet.

Avaa siis ovesi kolkuttavalle.

 

Kurikan palvelutarjonnasta

 

Mitäs tässä odottelemaan tai ihmettelemään.

Näin äijänäkökulmasta Kurikan palvelutarjonta on erinomainen. Kaikki henkilökohtaisiin tarpeisiin liittyvät asiat ovat kunnossa, eikä mitään suuri puutteita ole.

On lenkkimaastoa, jäähallia, uimahallia, kuntosalia ja vaikka mitä.

Kaupan puolella päivittäistavarapuoli on kunnossa. Huonekaluja löytyy ja rautakauppakin on.

Kodinkoneisiin ja ja tietohallintaan liittyvää teknistä myyntiä ja osaamista kaipaisi lisää.

Asu&Elä messujen merkeissä voi todeta, että tonttitarjontaakin on.

Asiakaspalvelun näkökulmasta taas on helppo todeta, että osaamisen kehittämiseen saattaa olla tarvetta. Epäilemättä parhaat olivat kuitenkin remmissä tänäänkin.

Tässä en lähde luettelemaan ihan kaikkea mikä on hyvin tai puuttuu.

Mukava olisi kuulla, mitä itse kunkin henkilökohtaisissa toiveissa on?015.jpg

Minun toiveissani olisi saada kehitellä Kurikkaan esimerkiksi isompi rakennusliike, Joka pystyisi toimimaan laajemmallakin sektorilla koko Suomessa. Tällä hetkellä kuvan kokoisenkin projektin kehittäminen on aika vaikeaa kenelle hyvänsä Kurikassa. Pieniä LVIS- ynnä muita alihankintayrityksiä löytyy, mutta projektihankkeiden ja isompien kokonaisuuksien hallitsijoista on puutetta. Ei ihme, sillä me kurikkalaiset usein puuhastelemme vähäarvoisten "kalastushankkeiden" parissa. Käydään toisten katiskoilla ja viedään kalat vesistä. Vakavasti sanoen, kehittämistä on, mutta kateuden kera ei oikein etene.

29 kommenttia .

Tuumasta uuteen toimeen

Torstai 9.9.2010 klo 16:01

Uutta valoa kohti

 

Oikeudenmukaisuus ja kärsivällisyys ovat kaikki kaikessa.

Ne ovat parempia asioita kuin turhat, muodolliset ystävyydet ja satunnaiset etuudet.

Näistä muodollisen suosion välineistä on kuitenkin vaikea luopua. Siksi sitä usein epäröi, eikä pysty kulkemaan omaa tietään.

Parasta olisi pyyhkiä mielestään pois kaikki tähänastinen ja aloittaa elämä uudestaan. Vain siten voi levoton mieli täydellisesti pyyhkiytyä epävarmuudesta.

Avaa siis elämääsi uusi aika ja puhdas sivu.

 

Kurikka mainostaa nyt

 

Kurikan Asu&Elä tapahtuman tarkoitus on houkutella Kurikkaan lisää asukkaita.

Tavoite on hyvä vaikka tietysti painottuu ennen muuta asumiseen, sen kustannuksiin, tonttitarjontaan ja tietysti osittain myös Kurikan palvelutarjonnan esille tuomiseen.

Työpaikathan ovat se asia, jolla asukkaita saadaan varmasti lisää.

Kurikan ylivertaisuus asuinpaikkana ilman sarvia ja hampaita löytyisisi helpoiten jos vertailtaisiin kustannuksia ja palvelutarjontaa ympäristökuntiin.

Näitä faktoja Kurikan eduksi on paljon ja ne pitäisi vain osata esittää oikein.

Jonkinlaisia vertailuja asukkaan vuosikuluista onkin tehty, mutta laajempia ja analyyttisempia kaipaisi.023.jpg

Siisti omakotitontti Helsingissä Kehätie I:n tuntumassa. 423 m2 ja rakennusoikeus 107 m2. Mutta hinta huimaa, 130 tuhatta euroa 1.215 euroa per rakennusneliö. Ota tai jätä, vaihtoehtoja ei  ole. Kurikassa 1.000 m2:n tontti maksaa 150 euron ja 4.000 euron välissä. Kallein tontti on  25.000 euron hintainen.039.jpg

Minullakin on myynnissä kaksio Finnkasetin vieressä olevassa kerrostalossa. Kannattaa kysyä numerosta 0400-367 761. Kyseessä on 65,5 m2:n uutta vastaavaksi remontoitu huoneisto ja heti vapaa. Hintapyyntö on 67.100,- euroa. Toivotan hyviä Asu&Elä asuntopäiviä.   

62 kommenttia .

Yleinen etu puntariin

Sunnuntai 5.9.2010 klo 8:04

Niistä kauniista sanoista

 

Kauniit sanat ovat tyhjiä ja onttoja, jos ei tosissaan koskaan mitään hyvää tarkoita.

Etkö tosiaan tiedä, että pelkällä hyvällä pärjää. Pahalla taas häviää. Siksi on olemassa hyvä ja on olemassa paha.

Mistä siis saat voimaa, kun kaikki kaatuu päälle?

Mistä siis saat voimaa jos koet kadottaneesi kaiken?

Mistä saat voimaa, kestää kaikki ne vääryydet?

Ei sitä voimaa ainakaan kauniista sanoista saa.

Elämme maailmassa, jossa todelliset teot ratkaisevat. Niität sitä mitä kylvät.

Miksi et kylväisi hyvää, kyllä sillä pärjää.

 

Yrittäjien päivää juhlitaan tänään

 

Yrittäjiä arvostetaan, tänään jopa liputtaen. Kurikassa on tuhat toiminimeä ja yritystä.

Yrityksillä on suuri merkitys kunnalle työllistäjinä ja verotulojen kerryttäjinä.

Ei kaupungin yrittäjiä tarvitse subventioin, lahjuksin tai erityisin etuuksin muistaa. Useimmille riittää, kun kohdeltaisiin tasapuolisesti ja annettaisiin arvo tehdystä työstä. Minulle riittäisi, että ei soimata ainakaan tekemättömistä virheistä.

Tietyntyyppinen vaino ja kummallinen käytös on saavuttanut erikoiset mittasuhteet Kurikassa.

Tietysti se liittyy siihen, että ihmiset tuntevat toisensa liiankin hyvin ja kaverin menestys on usein ylivoimaista henkisesti kestää.

Todellinen yhteistyö kaupungin ja yrittäjien kesken on tällä hetkellä teennäistä ja muodollista. Siitä puuttuu todellinen luottamus.

Esimerkiksi Kurikka-lehden jutun mukaan keskustan kehittämiseen ja rakentamiseen haetaan “valtakunnallista suurta rakennusyritystä”. Kysynkin, mitä lisäarvoa joku YIT tai mikä tahansa muu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimiva “iso” yritys tuo Kurikkaan?

Jäljet kertovat aivan muuta ulkolaisine työvoimineen ja harmaan talouden alihankintoineen.

Näiden yritysten tuottovaadekin hankkeissa on yli 20 %:n luokkaa. Tuskinpa he tulisivat tänne sosiaalisen mielenlaatunsa johdosta.

Syy on täsmälleen päinvastainen, he tulevat pelkästään hyötymistarkoituksessa. Mitä useampi toimija, sitä useampi välistävetäjä.

Kurikasta löytyy osaamista, pankeista rahaa, yrityksiltä kompetenssia, jos ei yksin niin yhdessä ja rahat ja voitot jäävät paikkakunnalle, niinkuin myös työ ja verotulot.

Silti ei Kurikassa omille yrittäjille haluttaisi antaa edes mahdollisuutta kilpailuun, mikäli olen suunnitelman oikein ymmärtänyt.

Päättäjiltä puuttuu usko omaan osaamiseen tai on halu antaa työt ja oletettu iso hyöty mieluummin muualle kuin kurikkalaisille.0144.jpg

Kuvan kiinteistö keskeisellä paikalla on suunniteltu teräsbetoni- runkoinen talo aikanaan keskelle Kurikan pahinta lettoa. Ei se ole mihinkään liikkunut vaikka ympäristön maa-aines on elänyt. Kyse on suunnittelun oikeellisuudesta, niinkuin monen muunkin rakennuksen kohdalla.  Rakennus leimaa positiivisella tavalla keskustaa vielä tänään, vaikka on rakennettu jo 45 vuotta sitten. Puheenaiheet kuitenkaan tänään eivät ole kovin myönteisiä ja keskittyvät lähinnä pohtimaan sitä, pannaanko yrittäjille "kova kovaa vastaan" ja "hyötyyköhän se tästä jotain"? 0462.jpg

Sain vuosia sitten synttärilahjaksi oheisen kuvan. Se oli kunnianosoitus yksityiseltä taholta, jäi mieleen. Toivottavasti ei puheitani koeta liikaa rutinaksi kun haluan nostaa kissan pöydälle.  Allemerkityn vuosia hallinnoima yritys, niinkuin monet muut, Perät, Laitaset, Anttilat, Rintaniemet ja Rintaset jne. puhumattakaan Betoninummesta ja muista teollisuuslaitoksista, jotka ovat vuosien varrella vaalineet kurikkalaista työtä ja kantaneet verotulonsa Kurikkaan. Ne ovat työllistäneet kurikkalaisia ja ne tarvitsevat vain mahdollisuuden jatkossakin, päästä samalle viivalle. Kurikkalaiset rakennusliikkeet eivät tietääkseni ole koskaan saaneet yhtäkään urakkaa muuta kuin hintakilpailun kautta. Sensijaan tiedän monta kertaa ulkopaikkalaista yritystä näin suositun. Minulla olisi paljon muisteltavaa myös urakointihistoriasta v.1980-2000. Omia on kyykytetty aina. Tulevaisuudessa ei Kurikka menesty, elleivät nämä asenteet muutu perusteellisesti.

91 kommenttia .

UKK:n syntymäpäivän aatonaattona

Keskiviikko 1.9.2010 klo 19:00

Suoraa toimintaa

 

Kuka rohkea näyttäisi sinulle valon?

Kuka ohjaisi sille tielle jota väistämättä joudut yksin kulkemaan.

Luopuessasi omaisuudesta ja kaikesta maallisesta , voit löytää ehkä rauhan. Voit löytää onnen ja terveyden. Vieläpä henkisen rikkauden voit löytää.

Sananlaskun mukaan ei voi voittaa jos ei pelaa.

Tässä pelissä käykin päinvastoin. Jos ei pelaa, voittaa eniten.

Siksikin voi todeta, että kaikkein hyödyttömin on ollut se päivä, jolloin en ole iloinnut enkä riemuinnut.

Muina päivinä erotat selvästi toisistaan kaiken sen tuskan ja kaiken sen riemun, minkä olet saanut kokea.

 

Kieroa toimintaa

 

Kuntaliiitos-pakkoliitos, sanoja ne vain ovat.

Kuinka monta pakkoliitosta Suomessa on tehty?

Minä en muista ensimmäistäkään. Koko pakkoliitos sanana, on keksitty vain poliitikkojen puheiden mausteeksi.

Lasse Hautala väittää, että kuntaliitoksilla ei vähennetä kuntien menoja.

Voisiko hän kertoa miten niitä menoja sitten vähennetään?
On aika kummallista, että vastuullisiksi arvioidut poliitikot puhuvat populismin merkeissä täyttä puppua.

”Pienten kuntien ei kannata säästää, kun ne säästävät niin vähän. Isojen kuntien säästöt korvaavat pientenkin kuntien säästöt”.

Todella vastuutonta ja merkillistä puhetta tämä on sellaiselta, joka oikeasti tietää.

Köyhänkö siis ei kannata säästää, kun säästää voi niin vähän?

Tölli on oikeassa, kun tyrmää kuntien supistamisen tiettyyn lukuun. Toiminnallisen yhteistyön kautta saavutetaan säästöjä ja toiminnallista tehokkuutta.

Pienten ja isojen kuntien pitää silti kaikkien osallistua yhteisiin talkoisiin. Säästetään kukin prosenteissa, se on aina kotia päin.

Pienten kuntien itsenäisyys edellyttää valtionosuuksien riippuvuudesta vähentämistä. Siksikin jo pitää säästää. 0413.jpg

 Tavoitteena on vireä kunta, jossa torielämä on kuvan mukaista lähes joka päivä.  En kannata enempää kuntaliitoksia  ennenkuin uudet pelisäännöt on sovittu. Kuntien välisen yhteistoiminnan kautta vähitellen havaitaan, että hallinnolliset kuntarajat ovat turhia. yhteistoiminnan jarruna eivät kuitenkaan ole kansalaiset eivätkä luottamusmiehet keskimäärin. Vallanhaluiset kuntajohtajat ja kyläpäälliköt sekä muutoksiin sopeutumattomat ja haluttomat työntekijät muodostavat sen esteen. On dramaattista, että muutoksessa ei nähdä etuja ja mahdollisuuksia vaan vain uhka oman aseman menetyksestä. Kun tuollaista katselee, etoo niin kuin olisivat suolet kääntyneet.  

48 kommenttia .