Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Provosoitu muutos

Lauantai 25.7.2009 klo 19:27


Kaikki muuttuu

 

Siunattu kirous muuttuu kirotuksi siunaukseksi, ellet ole valmis.

Sinun täytyy olla vain valmis ottamaan vastaan sekin.

Aina ei voi hallita omaa kohtaloaankaan. Virheiden ennusmerkit olivat nähtävissä, vaan et huomannut niihin reagoida.

On osattava tulkita merkit tarkemmin. Muuten et voi antaa niiden ohjata kulkuasi.

 

Kaiken on syytäkin muuttua

 

Muutos muutoksen vuoksi pitää tapahtua. Näinhän se nyt vain usein on.

Yritystoiminnassa joutuu välillä havaitsemaan, että omana työnä tehty tulee halvemmaksi. Yhtä usein toteaa toisinpäin, että rutinoitumisen kautta tehokkuus on kärsinyt ja ulkoistaminen on helpompaa, tehokkaampaa ja taloudellisempi vaihtoehto.

Pakko on muuttaa ja muuttua. Siinä on yritystoiminnan etu yhteisölliseen toimintaan verrattuna.

Ero näkyy arjessa. Yksityinen yrittäjyys on joustavaa, siksi tehokasta. Kunnallinen toiminta hidasta, kankeaa ja tehotonta, aika usein.

Tahdon siis sanoa, että muutos on tärkeää ja pysyvää, kyky mukautua. Mikään muu ei ole pysyvää.

 

Myönnän provosoivani hiukan.

 

Ilmajoki ja Lapua haluavat pysyä itsenäisinä, tiukasti.

Melkoista näköalattomuutta mielestäni edustavat mainittujen molempien kuntajohtajien mielipiteet tältä osin.

Eikö uskalleta sanoa omaa käsitystä, ettei arkinen työrauha häiriinny? Pelätäänkö poliitikkoja vai ylimääräistä työtä?

Kutakuinkin kaikki kunnallistalouden mekanismeja tuntevat asiantuntijatahot tiedostavat liitosten ja rakenteellisten muutosten tarpeellisuuden.

Kuntajohtajat ovat avainasemassa. Jos heiltä ei löydy uskoa ja uskallusta aloittaa tuo työ, niin mistä löytyy tahto ja into?

”Kuntaliitos ei sovi ratkaisuksi lyhyellä tähtäimellä”, he sanovat.

Haluammeko me siis vain pikavoittoja?

Voi meitä, missä on kuuluisa pohjalainen uskallus ja uho?2003_0706image0019.jpg

Ruusuinen ei varmasti ole pohjalaisten kuntien tulevaisuus. Kukkasin koristeltu kuitenkin, jos meillä olisi uskallusta muuntua ja ottaa tosiasiat sellaisina kuin ne ovat. Muutosvastarinta ylivoiman edessä on turhaa. Ei ole häpeä tunnustaa, että elämä ympärillä muuttuu. Ehkä meidän itsekin olisi tarpeellista hiukan muuttua. 


Kommentit

25.7.2009 20:10  Justiina

Kuntaliitoksen myötä vaarana on, että hallinto paisuu entisestään,kuten ollaan Kurikassa huomattu.Ruohonjuuritason työntekijöiden työskentelyalue kasvaa. Tuliko kuntaliitoksen myötä esim. yhdestä terveydenhoitajasta puolitoista, jos henkilöstöä ei lisätä. Taikatemppu, johon en usko.

25.7.2009 20:25  JE

Ilmajoella ja Lapualla on rohkaiseva esimerkki kuntaliitoksen aloituksen onnistumisesta, kyllä varmaankin kiinnostus kuntaliitoksiin hakeutumiselle kasvaa kunhan katsovat Kurikka Jurva suuntaan.

25.7.2009 20:33  Justiina

Kuntaliitoksilla on suuri riski epäonnistua. Aidon luottamuksen rakentuminen vaatii paljon työtä ja aikaa, ja liian kiireellisellä aikataululla voidaan pilata paljon.Sitähän ne on naureskellut ilmajoella Kurika-Jurva suuntaan.

25.7.2009 20:56  seurannut

Tietääkseni ei uudessa Kurikasa ole yhtäkäään virkaa lisätty liitoksen takia. pikemmin päällekkäisiä virkoja eläköitymisen ansiosta purkautuu.

25.7.2009 20:57  Hyvä Justiina

Oikein antoisaa positiivista epäilystä. Ei muuta kuin pidetään vanhat juoksuhaudat. Kyllä ne oikeiksi haudoiksi sitten muuttuvat.

25.7.2009 21:18  Justiina

Suomen suurin kuntayksikkö Helsinki si-joittuu useimmissa tehokkuusvertailuissa häntäpäähän. Se käyttää asukasta kohti 63 prosenttia enemmän rahaa kuin Ilmajoki
Ilmajokia ei ehkä saisi verrata Helsinkiin,mutta pieni kunta voi olla kustannus tehokas.

25.7.2009 22:06  Hyvä Justiina

Helsingin tulotaso on noin kaksinkertainen Ilmajoen tulotasoon
verrattuna. Ostovoima 2,5 kertainen.

26.7.2009 9:07  Kurikka ja Ilmajoki SEinäjokeen

Blogisti haluaisi, että Ilmajoki liittyisi JIKKY:n myötä Kurikkaan. Ilmajoen kunnanjohtaja Pirttikoski taas haluaa, että Ilmajoki säilyy itsenäisenä, mutta syventää yhteistyötä JIKKY:n kautta Kurikan ja Jalasjärven kanssa.
Pirttikosken halu yhteistyöhön JIKKY:n kanssa johtuu sittä, että hän pelkää yhteistyötä Seinäjoen kanssa kin ruttoa.
Yhteenvetona voikin sanoa, että blogistin unelma Ilmajoen liittymisestä Kurikkaan jää haaveeksi. Siinä blogisti on oikeassa, ettei Ilmajoella itsenäisenä kuntana ole tulevaisuutta (kuten ei Kurikallakaan). Kummankin liitos tapahtuu aikanaan Seinäjokeen, jolloin ne ovat varsin köyhiä.

26.7.2009 11:18  Blogistia lähellä oleva taho

Blogistii näyttää ennen muuta surevan kuntajohtajien näköalattomuutta. Kykenemättömyyttä katsemaan eteenpäin ja näkemään tulevaisuuteen.

Kannattaa lukea päivän Ilkasta oikeusneuvos Rintalan kannanottoja: "Kuntaliitokset olisi ollut hyvä tehdä jo aiemmin."
Surkeaa kun kuntajohtajat eivät uskalla eivätkä jaksa lähteä tien avaajaksi.
Kurikka on niin jo tehnyt ja historia tulee aikanaan kiittämään tekijöitään siitä.
Miten kuntajohtajat koskaan pystyvät edes kääntämään kelkkaansa?
Etelä-Pohjanmaata pystytään puolustamaan vain kuntayhteistyötä syventämällä ja se on palaamista vanhaan aluejakoon.
Ilmolan kunta ulottui Ikaalisiin saakka. Kuntaliitokset ovat tulevaisuutemme ratkaisun avain.
Nyt pitäisi pieniltä asioilta nähdä metsät puilta.

26.7.2009 12:34  Näköalatonta johtajattomuutta?

Mikä Ilmajoella on muuttunut siitä, kun kunnanjohtaja Pirttikoski oli vahvasti kuntaliitoksen takana vuonna 2007? Vain pari vuotta sitten!
Ilmajoella mikään ei olekaan muuttunut, eivätkä aikaisemmat kuntarakenteen muutosperusteet ole mihinkään hävinneet. Kunnan sijainti, eilinkeino- ja asukasrakenne ovat entisellään. Ennusteet palvelukustannusten kehittymisestä ja tulojen muodostumisesta lienevät jonkin verran heikentyneet vuodesta 2007.
Ilmajoen kaltainen kunta ei kykene tulevaisuudessa huolehtimaan kunnallisista palveluista itsenäisenä kuntana. Terveydenhuoltoa ja ammattiopetusta säätelevien lakien mukaan itsenäisyys ei ole edes mahdolliista.
Ainoa merkittävä muutos, joka näyttää vaikuttaneen kunnanjohtajan mielipiteeseen on ulkoilmajokinen. Kurikka ja Jurva veivät liittyessään strategisen edun vahvimpana kuntana Seinäjoen länsipuolella Ilmajon nenän edestä.
"Happamia" sanoi kettu pihlanjanmarjoista.

Kun tämänlaatuiset seikat näyttävät vaikuttavan johtavienkin henkilöiden mielipiteenmuutoksiin, on tarpeen, että kuntalaiset osallistuvat laajasti avoimeen omien sukujensa tulevaisuuden selviytymismahdollisuuksien punnitsemiseen.

Ettei viedä, kuin pässiä narusta.

Kuntaliiton tomitusjohtaja Parjanne arvioi pari viikkoa sitten, että kustannuspaineet ja palvelutarpeiden lisääntyminen saattavat edellyttää uudenlaisia kuntarakenneratkaisuja seutujen eilaisiata lähtökohdista johtuen.
Nyt olisi hyvä aika käynnistää poteroihin kaivautumisen sijaan keskustelut uudenlaisten rakaisujen hakemiseksi Seinäjoen länsinaapurustossakin .

26.7.2009 13:23  Fundeeraaja

Ilmajoen Seinäjoella käyvä väestö ja yritysteollisuus, joka toimii Seinäjoen kanssa yhdessä tai käyttää vaikkapa veturiliikennettä, on sijoittunut akselille Rengonharju-Siltalan teollisuusalue - Ahonkylä. Suuri osa Ilmajoen veronmaksajista on tässä kolmiossa. Ja suuri osa heistä hankkii elantonsa Seinäjoelta.
Taas Koskenkorva on jo itsessään teollinen alue ja Kurikka-suuntautunut. Ja ollut niin iät ajat.
Entinen Suur-ilmajoki pitäisikin nyt pilkkoa itäiseltä alueeltaan Seinäjokeen ja läntiseltä Kurikkaan. Jossakin vaiheessa vanha Ilmolan kunta varmasti muodostuu takaisin, mutta tuskin alle 20 vuoden.

26.7.2009 14:51  optimisti

Senverran blogistia tuntevana voin vakuuttaa, ettei hän halua Ilmajoen liittyvän Kurikkaan, sen enempää kuin mitään muitakaan kuntaliitoksia. elleivät ne ole jötenkin toiminnan kej´hittämisen tai köyhyyden estämiosen kannalta tärkeitä toimenpiteitä. Oleellista olisi saada aikaan kansalais- ja muutakin keskustelua, ettei sitten tarvitse sanoa, että kun tämä tuli niin äkkiä.

27.7.2009 10:19  Optimisti voisi lukea blogistin kirjoituksen tarkemmin

Optimistille suosittelisin, että hän lukisi vielä tarkemmin blogistin kirjoituksen lopun. En ymmärrä, mitä muuta hän tarkoittaa kuin kuntaliitoksia todetessaan, "että kaikki ko. asiantuntijat katsovat liitosten ja rakenteellisten uudistusten olevan tarpeellisia". Käsitän blogistin kirjoituksen ytimen olevan siinä, että hän ei hyväksy Pirttikosken julistusta siitä, että Ilmajoki haluaa syventää yhteistyötä Kurikan ja Jalasjärven kanssa niin, että Ilmajoki pysyy itsenäisenä kuntana. Täten blogisti on sitä mieltä, että yhteistyön tuloksena päädytään kuntaliitokseen. Tuskin on luultavaa, että blogistin kuntaliitos tarkoittaa sitä, että Kurikka liittyy Ilmajokeen.

27.7.2009 12:56  Kauno Kyvykäs

Liian monista toteutetuista toiminnoista on pakko vetää johtopäätös, jottei kurikan päättävä johto ei haluakkaan kurikan olevan vahva kunta.
Sulle mulle politiikka ei sovi yrittäjä ystävälliseen kuntaan. Suuri työttömyys on eräs ehkä vahvin mittari kunnan yrittäjä ystävällisyydestä.
Ehkä uusin ystäväni, väärin kapaloitu Turhapuro on eri mieltä.

27.7.2009 13:47  Tähänkö tämä nyt jäi?

Kyllä on kumma juttu jos Kurikka-niminen paikkakunta suhtautuu skeptisesti kuny´taliitosasioihin. Mitä jatkossa? Miten kehittyy kunta?

27.7.2009 19:56  ll

Mitä se kaupunginjohtaja lähti nimettömiin kirjoituksiin vastaamaan.Typerä juttu koko maakauppa.Paavo sotketui vaan poliittiseen peliin.Työttömyys vaan lisäätyy ja tälläisia nimettömiä vain kommentoidaan.Ruvetaan oikeisiin töihin kaikki.

27.7.2009 23:42  JE

Ens lauantaina kaup.joht. pääsee taas tosi toimiin, Fritz Jakobssonin näyttelyn avaus.

28.7.2009 0:23  Kauno Kyvykäs

Vastuunalaista huippu meininkiä, vain parhaat selviävät, vai mitä Turhapuro, Kaunon paras kaveri, vuolaiden ajatusten Kyrönjoki, uskomaton älyniekka ja mensan pikkujättiläinen.

28.7.2009 10:25  Liinamaria

Nyt olisi ollut Jurvan Kynttyrälläkin tilaa kirjoittaa.

28.7.2009 18:10  Jurvan kynäilijä

Pienten kuntien kulta-aikaa lienee ollut suloinen 60 ja vielä 70 -lukukin. Valtionosuuksilla pidettiin kuntien taloudet tikissä, pientilalliset saivat tukia, jotta Karjalan evakot ja rintamamiehet muutamalla kantturallakin jotenkin pärjäsivät. Bilateraalinen kauppa kukoisti. Jos 80-luvulla alkoi maaltapako, vaikkeivat sitä kunnanisät noteeranneet. 90-luvulla oli sitten jo pakko. Samaan aikaan tukia alettiin vedellä pois niin kunnilta kuin viljelyksiltäkin ja EU hoiti viljelijöiden osalta loput. Nyt valtio laittaa kassansa kuntoon vetämällä tuet pikkukunnilta lopulta pakkoliittämällä ne isompiin. Turha on elää satukirjassa luullen, että nyt on tehty joku kuntaliitos. Liittäminen on vasta alussa. Lopputulema on paljon karumpi Jurvalle kuin nyt ymmärretäänkään, vaikka jo nyt on kunnantupa tyhjätty Kurikan betonikolossiin ja Nikkarikeskuksen ikkunoita olisi muutama jo kivittämässä, jos uskaltaisi. Luultavasti AMK-opetuskin halutaan jonnekin Ikariin ja vanha kotikoulu saa mädäntyä, kunnes kelpaa puskutraktorin jäljiltä täytemaaksi johonkin kurikkalaiseen hiekkamonttuun, jonne tehdään viimeisten jurvalaisten pakolaiskeskus. Toinen juttu tietysti on, minne tiedostavat jurvalaiset sitten pimpahtelevat. Saattavat ohittaa Kurikan pysähtymällä vain valoristeykseen ja jatkamalla edelleen idemmäs, mutta se kai on maakuntakeskusten ideologiakin.
Tuossa aikaisemmin joku vertasi, että onhan Ilmolan pitäjä ulottunut aikoinaan Parkanoon asti. Onpa, mutta tuohon aikaan väkeä oli aika tavalla vähemmän. Sodat ja taudit pitivät huolen harvennuksesta. Juvasta kuljettiin Isokyrön vanhassa kirkossa sanan kuulossa ja oululaisille piti kinkereitä Vaasan piispa. Ehkäpä sekä väkimäärä että sivilisaation tarpeet ovat hieman toiset kuin rappari- ja nuijasodan aikaan.
Siihen tämä silti vääjäämättä näyttää johtavan, että "sivukunnissa" asuminen on henkilökohtainen "survival" -valinta keskipitkällä aikajänteellä. Yksityisten palveluita jää, mutta veroin maksetut palvelut vähenevät ja muuttuvat yhä laajemmin maksullisiksi. Tihiöissä asuvat tinkivät asumisen ja liikkumisen väljyydestä, mutta voittavat palveluissa sivulla asuvien kustannuksella. Kaikki eivät voi muuttaa tihiöihin, eri syistä.
Kuntaministeri Mari Kiviniemeltä kysyttiin eräässä haastattelussa; onko valtiolla mitään puskureita, ettei liitoksissa synny eriarvoisuutta liittyvien kuntien välillä. Hän vastasi ettei ole. Lisäkysymykseen, että eikö tällöin päde isomman laki hän vastasi; siitä on kuntien huolehdittava keskenään, mitään rahastoja tai muuta ei sitä varten ole.
Siinäpä sitä, liitosporkkanaa...

28.7.2009 21:12  Juhani

Hyvin keskitytty Jurvan kynäilijä tämän tekstin laatimiseen!

28.7.2009 22:36  Fani

Mitähän Jarvalle kuluu ja kuinka mahtaa Vihdissä pyyhkiä.Siinä oli hieno mies.Ei vietävissä vaan piti oman linjan paineen alla.

28.7.2009 22:49  basisti

Vielä punakynä käteen ja virheitä merkkaamaan ja arvosana loppuun. Ei kai nyt sentää ihan arvostelu linjalle.

29.7.2009 6:54  helppo elämä

Mikähän tuo Jarvan linja oli? Päättämätön. työtä pelkäämätön. ei siis työt painaneet.

29.7.2009 11:49  Kauno Kyvykäs

Puhutaan työn puutteesta, töitä on yllin kyllin.
Sivukulut ja sivululujen osoite suorastaan estää työn teettämisen.
Arvoitelkaa ihan piruuttaan, mikä on tuloverojen, arvonlisäveron, vakuutusmaksujen ja eläkemaksujen osoite. Naapuri tekee naapurilleen töitä, suurimman potin tekee aivan toiset tahot, kuin työn tekijä tai esim. kurikan kaupunki. Voi vain miettiä kauanko kestää tehdä toisilleen töitä, ennenkuin kaikki rahat ovat täysin väärässä osoitteessa. Nämä turhanpäiväiset työllistämisprojektit ovat tosiasiassa tarkoitettu kuntien kuivattamiseen. Kannattaa kurikan kepulaistenkin miettiä tarkkaan avioliittoaan sosialistien kanssa, jos halutaan maaseutu pitää asuttuna.
Sosialisteille ovat kaupunkien työläisslummit aina olleet parasta äänestysaluetta.

29.7.2009 12:57  "Pimiä" kauno

Kyllä on pimiä ajatusmaailma "kaunolla". jurvahan olisi silloin sosialistia täynnä!

29.7.2009 13:07  Justiina

Kauno on oikeilla linjoilla.

29.7.2009 13:37  Kauno Kyvykäs

Näinhän jurvaa sosialistit nykyään kepulaisten avulla johtaa ja terveyskeskuskin sosialisoidaan jalasjärvelle, näin vaikkei Jurva sosialisteja täynnä olekkaan.

29.7.2009 13:51  Tämän sortin sosialisti

On täysin p...a puhetta Jurvan TK siirtämisestä Jalasjärvelle. Ongelman lääkäripäivystyksessä aiheuttaa lääkäripula. Kaikki on nykypäivänä vain markkinavoimien ja kokoomukselaisten ohjattavissa kohti yksityistämistä. Kunnallinen perusterveydenhuolto ei pärjää monikansallisille lääkärifirmoille kilpailussa lääkärityövoimasta. Kohta on vanhustenasumispalvelutkin täysin rahamarkkinoiden armoilla , ensin kuppaavta verorahat ja sitten vielä mummujen ja faarien säästöt.

29.7.2009 15:24  Kauno Kyvykäs

Se, jotta siirretään kaikki vehkeet, pois jurvasta ei ainakaan lisää mahdollisuuksia saada jurvan alueelle lääkäriä. Jurvan alueella ei kokoomuksella, kiitos kepun ja sosialistien moniavioisen avioliiton, ole mahdollisuuksia vaikuttaa alueen kehittämiseen, tai nykyään hävittämiseen, puolueena millään lailla. Paljonhan toki on kokoomuslaisia yrittäjiä, joiden panos kehittää seutukuntaa, toki vallitsevalla politiikalla yksi toisen jälkeen lähtee muille maille. Tämähän sosialistien päämäärä on aina ollutkin, kurjuudessa kannatus lisääntyy, siis paljon kurjuutta jakoon, puolueessa leipä levenee.

29.7.2009 15:39  JURVAN VÄHEMMISTÖ

Aina kaIKKI ON KOKOOMUKSEN VIKA.

29.7.2009 17:41  huolissaan

Minua hämää tuo kuntaliitoksen ja terveyspalvelujen kommentoiminen niinkuin ne kuuluisivat yhteen.
Jos nyt oikein olen ymmärtänyt terveysyhtymä on erillinen liitos ja toimii itsenäisesti, kaupungin varoilla, joten terveysyhtymän liitos kommentit Jikkiin. Kuntaliitosasiat kaupungille.
Jikin toiminnassa on paljon kehittämistä. Vaarana on palvelujen huononeminen, ei yksin henkilöresurssien puutteesta ( mm lääkärit).
Monella asiakkaalla on jo sanomista. Vastuu kehittämisestä on Jikin hallinnolla. Ovatko he kokonaan perillä organisaationsa syvimmästä olemuksesta tulee hiljalleen esiin. En usko, että ihmisen terveyttä / sairautta sittenkään hoidetaan yksin liiketalousperiaatteella ainakaan kovin jyrkällä. Olemmehan me ihmiset vielä eläviä ja tuntevia.

29.7.2009 18:16  Jurvan Kymppi

Kuntaliitos ja terveysyhtymä kulkevat jurvalaisten osalta käsi kädessa. Ilman kuntaliitosta jurvalaisilla ei olisi jikin kanssa mitään tekemistä. Kuntaliitoksen yhteydessä ei jurvalaisille kerrottu näistä kurikan kurjistamisyhtymistä yhtään mitään, päättäjät jos olivat tietoisia ja antoivat kaiken jurvalaisten omaisuuden kurikkalaisten hävitettäväksi, olisiko näiden nilviäisten syytä mennä takaisin saman kiven alle, josta sopivat olosuhteet nämä on nostanut pinnalle. Yhdistymis porkkanarahoja, voihan v****jen kevät.

29.7.2009 18:31  Mitään kuntaliitosta

ole tapahtunutkaan, katsokaa vaikka ilmaisläpykkä Epa´rista , Kurikan kuntarajoja...voi LeiWo, on sulla pitkät piuhat, no seinäjoen rajat ollut kartalla kunnossa heti vuodenvaihteen jälkeen.

29.7.2009 19:53  Jurvan Kymppi

Joo, tämä Jurva tyhjätään ja jätetään eikenenkään maaksi ja ruvetaan viljelemään ynpärileikattujen klinunnahoista, päättäjiä. Sinne vain nahat multiin, niin niistä kasvaa suuria oivallisia päättäjiä joka lähtöön. Annetaan vanhat ilman naapurikuntiin ilman tekemään kiusaa.

29.7.2009 20:54  Siis, että...

Ihan lukulamppu himmentyy näiden kaikkien ideoiden äärellä.
Jos samassa kunnassa asuvan pitää lähtiä kauemmaksi, täytyy myös pyrkiä siihen, että tasapuolisuus toteutuu. Elikkäs; jotta Jalasjoen Ilvesmäeltä on yhtä lailla halavempaa kun Jurvan Sarvimäjeltä. Elikkä; kun kerta maksetahan sama, saarahan sama, eikö näin! Ei taida onnistua.

Toinen, jotta ei meillä ole kellään voimaa eikä valtaa tulevaisuuteen ja näyttää, että näistä aiemmista terveyspalveluista voisi pitää kiinni tai, on tingittävä. Itse haluan pitää omat hampaani, mutta toteutan haluni sitten vaikka yksityisellä. Vähäväkiset; lapsiperheet, lapset, vanhukset, muista riippuvaiset ihmiset. Siinä on sosiaalisen yhteiskunnan näky oltava, eikä tämä kysy puoluekantaa. Kärsivällisyyttä, inhimillisyyttä ja älyä.
Jatkossa on varmasti tingittävä kaikkien maantieteellisesti ja ehkä myös teknisen infran ja osaamisen suhteen, mutta jos Kurikan kaupungissa nyt jo oleva hyvä infra tuhotaan läntisen puolen osalta, on se myös tuho vanhalle Kurikalle.

29.7.2009 21:13  Miten on käynyt hyvinvointivaltion asukkaille ?

Kuntaliitoksista huolimatta palvelut keskittyvät yhä suurempiin keskuksiin. Kurikan on kynain hampain pidettävä palveluista kiinni. Lähipalvelun käsite on muuttunut, ennen lähipalveluilla tarkoitettiin kuntakeskuksesta ja jopa kyliltä saatavia palveluja. Nyt lähipalveluksi kutsutaan maakuntakeskuksesta saatavia palveluja. Mutta miten niitä hakevat lapset ja vanhukset, kun samanaikaisesti liikennepalvelut on lähes lopetettu, harvassa ovat enää linja-autojen palvelut ja palveluliikenne palvelee vain kunnan sisäistä liikennettä, mutta mitäs teet kun palveluja ei enää ole. Esimerkiksi Keskustapuolue on ollut hyväksymässä maaseututaajamien palvelujen alasajon, markkinavoimat jylläävät. Voipi olla osasyy keskustapuolueen alamäkeen kannatusluvuissa. Palvelujen alasajo on vain puettu hienojen termien sisään, puhutaan yhteistyöstä yli kuntarajojen, kuntauudistuksesta, parashankkeesta jne. Tosiasiassa on kuitenkin palvelujen alasajo maaseudulta. Tähän on vain tyytyminen, katsokaa miten valtiovalta ohjaa palvelut maakuntakeskuksiin, ei siinä protestit auta. iten käy hyvinvointivaltion, sitä voi vain kukin miettiä mielessään. Sisäiset kahinat voitaisiin unohtaa ja katsoa, mitä Suomi-nimisessä yhteisössä tapahtuu.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini