Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Tyhjät kauniit sanat

Perjantai 27.3.2009 klo 0:01


Tyhjiä ovat kauniit sanat

Voiko arkista työtä rakastaa? Siinähän ei ole mitään suurta tai ihmeellistä.

Tuo turhauttava kokemus on meille kaikille tuttu tunne.

Toisten kannustavat sanat enemmän arsyttävät kuin saavat mitään positiiivista aikaan.

Tuntuu siltä, että turhia ovat kaikki tyhjät kauniit sanat.

Innostus ja usko omiin kykyihin ovat silloin ne ainoat voimat, jotka auttavat meidät irti tuosta tunteesta.

Pitää tietää, että kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu.

 

Miksi ei ole haettu?

 

Kurikan kaupungin verotulot muodostuvat tuloverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta.

Valtionosuudet, toimintatuotot ja investiointeihin saatavat rahoitusosuudet turvaavat sen, että palvelutuotanto yleensä ottaen saadaan edes rahoitettua.

Näillä tuloilla jo pitäisi periaatteessa pärjätä ihan hyvin.

Kurikan kaupungilla on viimevuosina erikoisuutena olleet isot osinkotuotot. Ne ovat aiheuttaneet sen harhaluulon, että nyt on millä mällätä.

Siitä johtuen on investoitu mittavasti.

Samalla on unohdettu, että esimerkiksi kouluihin voidaan silti hakea valtion rahoitusosuuksia.

Ihmetellä sopiikin miksi ei ole haettu? kuva_1480.jpg

Ihmetellä sopii myös valtuutettu Jalosen jatkuvia tölväilyjä Kurikka-lehdessä. Tietysti niitä voi jatkaa, jos hänen itsetuntonsa niista kohenee. Kaikella ystävyydellä haluan kuitenkin oikaista hänen ja taustaryhmänsä asiatietoja. Minä en todellakaan ole ollut päättämässä mistään maakaupoista.  Yhtä vähän kaupungin tarvitsee huolehtia kaukolämmön markista, josta Kaukolämpö huolehtii ihan itse. Korkea aika olisi valtuutetun alkaa ottaa selvää asioista  ja niiden taustoista ennenkuin alkaa syytellä muita. Kysyminenkään ei paljon maksa jos ei itse tiedä. 


Kommentit

27.3.2009 0:24  pekka hannuksela

tyhjät kauniit sanat ... vailla merkitystä. Tajunnantulvaa tavoitteellista ja tarvehierarkkian hyväksytyksitulemisen broblematiikkaa. Itsensä toteuttaminen ei vaadi niinkään sanoja , eli olet oikeassa. Oven sulkeutuessa kumpi on se oikea puoli ; valintahan on jo tehty.

27.3.2009 0:28  aihe

Jo sitä nyt ihmetellään, että miksei ole haettu valtion rahoitusosuuksia, niin olis voinut (nyt niin viisas ja tietäväinen) opastaa aikanaan tyhmempiään kun oli valtuuston pj. Toinen asia; sitähän vois kaikella ystävyydellä informoida valtuutettu Jalosta maakaupoista, kuka on neuvotellut, kuka on ollut päättämässä ja kuka ei ole mitä ja kuka ei ole tätä, kun hyvin paljon kysymysten vastauksiin liittyy joku eli kuka.

27.3.2009 0:50  Kauno Kyvykäs

On todella ylvästä, jollei haluta hakea valtion rahoitusosuuksia, mutta kuntalaisten kannalta erittäin tyhmää.
Pitääkö olettaa, jottei kurikkaan ole palkattu virkamiehiä, joiden työnkuvaan kuuluu kyseisten asioiden hoito?
Jos on palkattu, joka on todennäköistä, eikö hommia hoideta?
Onko vika mahdollisesti luottamuselimissä?

Anteeksi, en huomannut, tälläisiähän ei saa kysellä, yksi suuttuu, toinen masentuu ja kolmas lähtee sairaslomalle.

27.3.2009 7:43  Opiksi veronmaksajien rahoilla mällääjille

Nyt blogisti osui naulankantaan. Olen itsekin ihmetellyt kovasti (jopa näissä kommneteissa) miksi Kurikka ei hae eikä ole hakenut valtionosuuksia investointeihinsa ja jos on haettu niin ainakaan ole ehditty odottaa. Todennäköisesti syynä on ollut se, että silloin olisi pitänyt noudattaa valtion normeja, eli olisi rakennettu tarpeellinen määrä neliöitä, eikä olisi voitu rakentaa kerskakiinteistöjä. Toinen syy on ollut tavaton kiire, täytyy rakentaa, ei ole ehditty odottaa valtion päätöksiä, hillitön kiire on pukannut päälle. Kolmas syy on laiskuus, olisi pitänyt täyttää lomakkeita ja käydä neuvotteluja valtion viranomaisten kanssa, olisi pitänyt pitää yllä yhteyksiä, sehän teettää töitä. Vasta Siperia ilmeisesti opettaa, eli tästä lamastakin voi olla jotakin hyötyä jos toimintatavat muuttuvat, mutta näköjään vasta pakon edessä.

27.3.2009 8:06  kohtuutta

0.28 "aihe" ihmettelee, miksi Jalosta ei ole informoitu maakaupoista. Tarkoittaako, että pitäisi aina etukäteen arvata, mistä aiheesta tulee julkiset haukut ja syytökset, että ehtisi antaa oikeaa tietoa ajoissa. Kyllähän se on niin, että haukkujat kulkee aina askeleen edellä ja käyttää tätä asemaa hyväkseen.

27.3.2009 9:13  Valtionavut

Miksi ei ole haettu valtion apua rakennuksiin? Niin miksi Matti ei ole haettu? Aivan yhtähyvin kuin muilta kysyt, voit mennä peilin eteen ja tehdä saman kysymyksen.Voit myös vastata peilistä näkyvälle.

27.3.2009 9:20  aihe

Ei missään eikä kukaan sano että pitäis etukäteen informoida. Jos Ollila otti blogiinsa Jalosen esille ottaman asian niin olisi Ollila voinut kaikille häntä epäileville tuoda julki mikä ja kuka. Asia on aina vain ilmassa, kuka teki ja kuka tai mikä, vai onko sittenkin niin,että Ollila neuvotteli ja junttasi päätettäväksi. Ps. Jalonenhan ei ole ollut valtuutettuna siihen aikaan kun uittolan tie maat on ostettu kaupungille.

27.3.2009 9:23  Hui hai ajattelu pois

Hallitus ja osastot, tekniikka etunenässä toimivat ei niinkään valtuusto, vaikka valtuusto olisi voinut asettaa ehtoja valtionavun hakemiselkle, mutta varsinaisia toimijoita ovat muut kuin valtuusto, valtuusto olisi voinut valvoa, mitä se ei ole tehnyt. En ole kenenkään puolustaja, mutta hyvä, että asia on nyt otettu esille.

27.3.2009 9:32  aihe

Miksi ottaa valtion rahoitusosuuden esille tämä blogin tyylillä, moittien toisia. Hakeeko Mollila jotain, tottakai hakee, syyttelee muita kun itse ei .....

27.3.2009 10:44  Valtuutetut mm. blogisti olisi voinut valtionosuusasiat ottaa esille

Jos valtioosuutta ei ole hankkeille haettu, niin ihmettelen sitä, ettei miksi ei valtuustossa sitä kukaan nostanut esille, kun investointipäätöstä tehtiin ja määräraha ko. kohteelle myönnettiin. Onhan normaalimenettely se, että asiaselostuksesta pitää käydä ilmi, onko tarkoitus hakea valtionosuutta. Muistutan, että blogisti itsekin on valtuutettu ja pitkäaikainen entinen valtuuston puheenjohtaja, joten hän hyvin nämä asiat olisi voinut ottaa valtuutettuna esille, ettei tarvitse niitä asioita jälkikäteen blogistina kysellä.

27.3.2009 11:13  Jupe

Sivusta seuranneena tiedän, että blogisti on enemmän kuin usein ottanaut noita asioita esiin hallinnossa vuosien saatossa. Yhtä arkoja ovat nuo asiat aina vain. Ainoa seuraus on ollut yleensä, etttä viestintuoja ammutaan. Eli tässä tapauksessa blogisti haukutaan ja syyllistetään koneiston tekemistä tai pikemmin tekemättömistä töistä. Missä se edellinen kuntajohtaja luurasi, kun töitä olis pitänyt tehdä? Halllinnon tehtävä on esittää asioita työssä ja palkalla. Luottamusmiesten tehtävä on nostaa asiata esiin, jos osaa ja uskaltaa. Tuo työ tulee olla jatkuvaa.

27.3.2009 11:27  edelliseen lisää

Minäkin kyllä muistan, kuinka aikaisempina vuosina blogistia haukuttiin liiallisesta sekaantumisesta virkamiesten töihin, kun hän yritti näitä asioita nostaa esille.

27.3.2009 13:48  Viisas säästää pahanpäivän varalle

Nyt teillä on Tyrväinen. Pistäkää mies töihin .
Sillähän on johtaja sopimus Kurikan "Kaupungin" kanssa.

27.3.2009 16:16  Osoite oikein

Jos joku vasta valtuustossa esittää valtionosuusehtoa rakennushankkeelle niin varmasti sellainen valtuutettu leimataan hankkeen vastustajaksi. Vastuu valtionosuuksista pitää ottaa jo ennen valtuustoa, eli jaostossa ( kuka ollut puheenjohtajana) osastoilla, tekniikassa jne. Turha valtuutettuja on osoitella.

27.3.2009 19:19  Valtionosuus asiaan olisi ollut mahdollisuus puuttua

Täällä on nyt kovasti selitelty, ettei blogisti ole voinut valtionosuusasiassa tehdä mitään, kun on ollut vain valtuutettu. On syytä muistaa, että hän on ollut pitkään ja viime vuoden loppuun saakka valtuuston puheenjohtaja ja on istunut siinä ominaisuudessa kunnanhallituksen kokouksissa. Olisihan hän silloin suurimman ryhmän, keskustan edustajana voinut ottaa tämän asian jo kunnanhallituksessa esille.

27.3.2009 21:13  J J

Totuus näissä asioissa kuitenkin on, että elleivät virkamiehet esitä valtionosuuksia haettavaksi niinkuin täällä aiemmin on jo esitetty, ei niitä luottamushenkilöt saa eteenpäin. Edellinen puheenvuoro osoittaa kunnalliselämän täydellistä ymmärryksen puutetta ja osaamattomuutta. Kaikki järkevät toimet leimataan hankkeen vastustamiseksi. Virkamiestä uskotaan aina ennemmin kuin luottamusmiehiä, baiikka on nähty mihin se johtaa esim vuoden 2009 talousarviossa. Kuinka kävi esim blogistin huippujärkevän sijoitussääntöaloitteenkin. Se tyrmättiin puhtaasti poliittisista syistä ja vastustuksen ja kateuden takia. 19.19 on pihalla asioista täysin .

27.3.2009 22:02  Totista touhua koko porukalla

Kyllä son niin jotta valamistelusta sen rahootuksen pitää lähtiä ja virkamiehet jaoston johorolla sen työn teköövät, sillä siisti, hoitamatta vain on jääny jo monena vuotena, paimenia tarvittaasihin. Jos jonkun pitää kattoa peilihin niin virkamiesten ja jaoston johonba valamistellahan, mutta on annettu vain mennä ja naureskeltu rahootukselle.

27.3.2009 22:35  Kauno Kyvykäs

Näköjään toinenkin jj, aivan hyvä.
Kauno otti vähän viinaa, pitää olla ihan hissuksiin jottei mene loputkin ystävät.
Muuten, onko vanha kaverini Juhani löytänyt uuden harrastuksen.
Rakkaudella Kauno.

27.3.2009 22:44  Kauno Kyvykäs

Ps pakko Ollilan Mattia vähän kehua, vaikka onkin väärästä puolueesta. Paljon parempi jätkä, mitä kukaan ääneen sanoo. Uskaltaa ottaa puheeksi asiota, joita muut ei uskalla nurkan takanakaan ottaa puheeksi.

27.3.2009 23:13  onko nuo saatu

Kuntien yhdistymisavustukset 2008-2013
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä muuttuivat kuntajakolain säännökset kuntien yhdistymisavustuksista kokonaan (He 155/2006, lait 169 -173/2007; voimaantulo 23.2.2007). Yhdistymisavustusta myönnetään vain vuosina 2008-2013 toteutettaviin kuntaliitoksiin. Avustuksen määrä on huomattavasti nykyistä pienempi vuosina 2012 ja 2013 toteutettaviin kuntaliitoksiin kuin vuosina 2008 tai 2009 toteutettaviin. Useamman kunnan liitoksissa yhdistymisavustus on suurempi verrattuna vain kahden kunnan liitoksiin. Avustus maksetaan kolmen vuoden aikana.

Vielä voimassa olevan lain mukaan maksettavista investointi- ja kehittämisavustuksista luovutaan.

Mikäli kuntaliitokset aiheuttavat valtionosuuden menetystä, menetykset korvataan täysimääräisesti viideltä vuodelta. Voimassa olevan lain mukaan korvaus alenee päättyen kuudennen vuoden alusta.

Yhdistymisavustuksena maksetaan perusosaa, kuntien lukumäärään perustuvaa lisäosaa ja vuosina 2008 ja 2009 maksettavaa perusosan korotusta.

Yhdistymisavustuksen perusosa määräytyy seuraavan taulukon mukaan:

Taulukko yhdistymisavustuksen perusosan määräytymisestä

Muodostuvan kunnan Muiden kuin suurimman Avustus
asukaslukumäärä kunnan asukaslukum. Milj. ?
yli 20 000 yli 10 000 4,00
5 000 - 10 000 3,60
alle 5 000 3,20
alle 20 000 yli 7 000 3,00
3 500 - 7 000 2,50
alle 3 500 2,00

Lisäosan määrä on 0,7 miljoonaa euroa. Lisäosaa ei makseta kahden kunnan liitoksissa. Useamman kuin kahden kunnan liitoksissa lisäosan määrä nousee 0,7 miljoonaa euroa jokaista kuntaa kohti.

Perusosan ja lisäosan määrä on 1,8-kertainen vuosien 2008 ja 2009 kuntaliitoksissa ja 1,4-kertainen vuosien 2010 ja 2011 kuntaliitoksissa.

Ohessa on liitedokumenttina taulukko, johon on valmiiksi laskettu yhdistymisavustuksen määrä erilaissa tapauksissa. Taulukkoon ei sisälly perusosan korotusta. Muutoin taulukosta ilmenee yhdistymisavustuksen kokonaismäärä toteuttamisajankohdan, asukasmäärien ja muutoksessa vähenevien kuntien lukumäärän mukaan.

Taulukon ruudukon ylin rivi tarkoittaa muutoksen toteuttamista vuosina 2008 ja 2009, keskimmäinen rivi vuosina 2010 ja 2011 ja alin rivi vuosina 2012 ja 2013.

Esimerkiksi jos liitoksessa vähenee yksi kunta, liitos toteutetaan vuoden 2009 alusta, muodostuvassa uudessa kunnassa on 50 000 asukasta ja liittyvässä kunnassa, joka ei ole suurin, on 11 000 asukasta, yhdistymisavustuksen määrä on 7,20 miljoonaa euroa (ylin rivi, vasemmalla oleva ruutu). Jos liitos tapahtuu vasta vuonna 2012, yhdistymisavustuksen määrä on 4 miljoonaa euroa (ruudun alin luku).

Jos edellä kuvatun esimerkin pienempi kunta olisi saanut harkinnanvaraista rahoitusavustusta vuosina 2002-2006 kolme kertaa, avustuksen määrä olisi 1 000 000 euroa suurempi, jos liitos toteutuu vuonna 2009 (11 000 x 100 euroa = 1 100 000 euroa, mutta maksimisäännön mukaan korotus on vain 1 000 000 euroa). Jos liitos toteutuu vuonna 2010 tai myöhemmin, perusosan korotusta ei makseta.

Yhdistymisavustuksen maksaminen

Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena voimaantulovuodesta alkaen siten, että voimaantulovuotena maksetaan 40 prosenttia ja kahtena seuraavana vuotena kunakin 30 prosenttia. Sisäasiainministeriö maksaa avustuksen kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä.


Lisätietoja:

Jouko Heikkilä
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
kehittämispäällikkö
puh. (09) 771 2081, 050 581 0769


Jan Björkwall
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
erityisasiantuntija
puh. (09) 771 2085, 050 522 2789


Martti Kallio
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
johtaja, kuntatalous
puh. (09) 771 2082, 050 369 9704


Julkaissut: Lahja Iivarinen 23.02.2007

27.3.2009 23:49  nuihin voi saada

Perustamishankkeiden valtionosuusprosentit
Perustamishankkeiden valtionosuusprosentit vuodelle 2009 on laskettu vuoden 2007 laskennallisten verotulojen mukaan (lähde VM 20.3.2009). Prosentteja sovelletaan hyväksyttyihin perustamishankkeisiin, joita koskeva valtionosuuspäätös on tehty vuonna 2009.

Kuntayhtymissä sovelletaan kuntakohtaista prosenttia kunkin kunnan osuuteen kyseessä olevassa hankkeessa. Prosenttia sovelletaan niin kauan kuin hankkeen toteuttaminen kestää.

Vuonna 2002 ja sen jälkeen hyväksyttäviin hankkeisiin ei ole voitu sisällyttää arvonlisäveroja kustannuksina, koska kuntien arvonlisäveron takaisinperinnästä on luovuttu (ns. takaisinperintälaki on kumottu). Esim. opetusministeriön vahvistamat laskentaperusteet on määrätty ilman arvonlisäveroja vuodesta 2002 lähtien. Selvyyden vuoksi todettakoon, että tästä riippumatta kunnat ja kuntayhtymät saavat entiseen tapaan palautuksen verottoman toiminnan hankintojen laskuissaan maksamistaan arvonlisäveroista.

Perustamishankkeiden valtionosuutta on mahdollista saada peruskoulu- ja kirjastohankkeisiin.

Ennen vuotta 2009 tehtyihin päätöksiin sovelletaan ao. vuosille laskettuja valtionosuusprosentteja.


Lisätietoja:

Jouko Heikkilä
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
kehittämispäällikkö
puh. (09) 771 2081, 050 581 0769


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini