Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Yritysten elinkeinopolitiikan keinoista

Tiistai 3.2.2009 klo 0:05


Yritysten tasapuolinen tukeminen

 

Kurikan kaupunki on tukenut yrityksiään pitkään ja monin tavoin.

Ikiaikainen tukemiskonsti on ollut tarjota hyviä ja edullisia tontteja.

Tiet, viemärit ja muu infra on ollut itsestäänselvyys kaava-alueella.

Viemäri-ja vesiliittymän hintaa on subventoitu rajoittamalla ne 160 m2 vastaavan hallin kokoon.

Halleja ja tiloja on rakennettu ja vuokrattu sekä myyty yrityksille sopu- ja alihintaan.

Räätälöityjä kokonaisratkaisuja on rakenneltu mm. Ruukin kanssa.

Takavuosina luotiin ja toteutettiin yritysten palkitsemisjärjestelmä tietyin kriteerein.

Väestönsuojelutilat on luvattu järjestää ja hoitaa kaupungin toimesta.

Konsultointia on kustannettu yrityksille.

Koulutusta on järjestetty yrityksille. masa2_028.jpg

Tämän kuvan lompsakäsi on ollut varsin aulis yrityksille. Mitä muita uusia konsteja keksitään, jotta tuo lompsa taas täyttyisi paluuvirtana yritystoimintaan sijoitetuille satsauksille ?


Kommentit

3.2.2009 0:22  harhaa

Kyllä moni on hieraissut hiuspehkoa ihmetellen, mitä Kurikka mainostaa maksullista naista. Kurikastako niitä löytyy? Mainos on tosi onneton, täytyy olla selostus mitä on ja kenellä. Mutta tontteja ei löytynyt aikanaan, Strömberg ym. meni ohi. Nyt on tosihankala saada uusia isoja firmoja, ympäristö vie.

3.2.2009 1:30  Juhani

Nimilinkistäni avautuu eräs mielipide tienvarsimainoksesta.

Eikö tuosta olisi aika tehdä nyt uusi versio. Sama takapuoli hiukan kauempana ja pieni lapsi pitää naista kädestä kiinni!

Teksti voisi olla: Parempi tulevaisuus lapsillesi...

3.2.2009 1:53  harhaa

Kyllä Salo sai Kurikalle monenmoista turhaa rahanmenoa, takapuolimainos, nettitalo sunmuut turhat hullutukset. Kyllä tarkoin pitää harkita firmoille annettavat edut. "Palkataan se halpa konsultti työstämään Kurikalle joku "hyvä" mainos, esim. Kurikasta kaikki hyvä ajaa 3-tietä ohi".

3.2.2009 7:42  Ahistus

Masentavan ruikuttavia kommentteja tänään. Ei tänne Kurikkaan kukaan halua muutta kun täällä niin tyytymättömiä ihmisiä. Todellisuudessa harvassa kunnassa on yhtä laajat palvelut ja harrastusmahdollisuudet kuin meillä.Kaiketi ne pitäisi vielä kuskata kotiovelle tai hakea harrastuksiin kotiovelta ja vielä maksaa bonusta kun kelpaa.

3.2.2009 8:02  Yrittäjä

Ahistus on ihan oikeassa siinä, että positiivista otetta olisi hyvä saada. Minusta yrityksiä on kannnustettu monin eri tavoin ja tosi paljon. Sanokaa nyt mitä muita hyviä tapoja tukea yrityksiä löytyisi.

3.2.2009 8:26  tampsi

-onko päivän epistola Kaharin kirijoottama,kun on niin palio virheetä?

3.2.2009 8:47  Rauha Kurikassa ja ihmisillä hyvä tahto

Toivoa sopii etteivät nämä blogin kommentit anna oikeaa kuvaa Kurikasta. Mielenkiintoista olisi jonkun oppineen tehdä analyysi kommenteista ja niiden antamasta sisällöstä. Sieltä täältä luettuna ne näyttävät melko ala-arvoisilta jopa irvokkailta. Blogikirjoitukset ovat pyrkineet ohjaamaan keskustelua oikeisiin asioihin, mutta jo muutaman kommentin jälkeen keskustelu on valahtanut aivan muihin asioihin ja useinkin sivupoluille. Paineventtiilinä kommentit ovat ilmeisesti toimineet ja hyvä niin, että paineita on saatu purkaa, mutta kauan siinä on mennyt ja vieläkin näyttää olevan monella ylipainetta ja se etsii kanavaa miten purkautua. Jos sitten vähän päivän teemasta. Yksi kysymys on se, että olemmeko kypsiä tämän laatuisen blogin hyödyntämiseen ? Yrityksille ovat tärkeitä työvoima, markkinat, tuote, toimintaympäristö. Kaupunki voi ja sen pitää panostaa noista kohteista ainakin työvoiman koulutukseen ja toimintaympäristön luomiseen. Koulutuksen ja toimintaympäristön sisään mahtuu paljon asioita, joita ei ole mahdollista tässä pohdiskella, jokainen miettiköön itsekseen ja toimikoon niiden hyväksi. Negatiivisia signaaleja ei ole varaa heitellä julkisuuteen, ne tuppavat kertaantumaan.

3.2.2009 9:14  kiinnostunu

"pitää panostaa noista kohteista ainakin työvoiman koulutukseen."

Minkähän laista koulutusta se kaupunki järjestäisi ja mille toimialalle ?

3.2.2009 9:31  Emäntä

Voi tuota tampsia voi. Vähis oli hänellä vitsit. Lukekaa muutkin.

3.2.2009 9:35  kiinostunu

Uskoisin että kaikille on selvää,että yritykset tarvitsee työvoimaa ,markkinat,tuotteen ja toimintaympäristön.

Näitähän on luotu ja pystytään luomaan varmaan jatkossakin.
Jostain vaan pitäis löytyä niitä yrittäjiä joilla on kykyä ja bisnes ideaa.

3.2.2009 10:30  harhaa

niin jostain löytyy yrittäjiä, johonkin

3.2.2009 10:51  Yritystä

Joku puuhaa kuulemma jokilaivaa Kyrönjoelle. Ensimmäisenä tietysti kaupunkia pyydetän apuun rahan voimalla vai? Kuka saisi sen Jokiketun taas toimimaan?

3.2.2009 12:00  vanha kettu

Ei varmaan jokilaiva homma toimi toivotulla tavalla ainakaan vielä, rantapusikkojen katselu ei herkistä. Pitää nostaa Jokikettu jokilaivaan ja pokerisali sinne. Miksi ei saisi kirjoittaa muistakin aiheista kuin blogistin esipuheesta, kannattaa lukea blogistin tekstiä jossa ilmoittaa foorumin olevan vapaa mielipiteille. Monia askarruttavia asioita on hyvä edes jonkun tuoda esille.

3.2.2009 12:55  Rauha Kurikassa ...... samaa mieltä edelleen

Kiinnostuneelle 9:14: kaupungissa toimii hyvä ammattioppilaitos ja amk-yksikkö. näitä yksikköjä kannattaa tukea, huolehtia niiden pysyvyydestä ja kehittämisestä. aikuiskoulutus on yksi tärkeä toimiala. lukion monipuolinen opetustarjonta, oppisopimuskoulutus. mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon. kaupunki voi olla taustamoottorina, ja näin varmaan onkin. koulutuksesta ei voida koskaan luopua. kiinnostuneelle vinkiksi; tutustu jo olemassaolevaan koulutukseen siinä on kasvualusta kurikkalaiselle yrityksiä palvelevalle koulutukselle, ja samalla voidaan hyödyntää koko maakunnan koulutustarjontaa unohtamatta valtakunnallisia yliopistoja ym.

3.2.2009 13:29  kiinnostunu

Kiinnostunu on käyttänyt hyvin monia näistä koulu-palveluista.
Olen täysin samaa mieltä kouluja on.

3.2.2009 14:16  Opiskelija

Kurikassa on merkittävä osuus koulutarjonnasta kansalaisopiston piirissä. Eikö sitä kautta kannattaisi yrittäjiäkin kouluttaa?
Voisi saada hintatukeakin

3.2.2009 15:04  kettu

Et kai ole ihan tosissas 14:16?

3.2.2009 15:27  vanha kettu

JIKin puheenjohtajaksi tarvitsee valita henkilö jolla on todellista ymmärrystä eli Salosen Harri

3.2.2009 15:49  Tosi on

Jikkiin tarvitaan hallinto- ja talousmies ja kokenut sellainen. Jikin johtaja hoitaa ammattiasiat. Puheenjohtajalla on oma rooli ja ammatti-ihmiset hoitavat terveyttä ja sairautta.

3.2.2009 16:25  Pekka Järvinen

Kansakunnan tilaa ja menestystä voi tarkastella teknologiaportaiden avulla. Kuinka kansantulo on muodostunut, mistä valtio on saanut rahansa. Portaita on yksinkertaistettuna esityksenä neljä: luonnonvarojen hyödyntäminen, työvoiman käyttö, pääoma ja teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen. Yksinkertaisinkin ja vaatimattomin kansa on menestynyt ja saanut jalansijaa jos sillä on ollut luonnonvaroja käytössä (vrt. nyky-Venäjä, öljy). Yhteiskunnan kehitys on käynnistynyt noiden luonnonvarojensa ansiosta, jos se ei ole joutunut alkumetreillä riiston kohteeksi (esim. Belgian siirtomaat Afrikassa). Suomen luonnonvaroja kuvannee tässä esimerkissä terva ja sittemmin sahatavaratuotteet.

Seuraava porras kansantalouden kehityksessä on ollut työvoiman taidokas hyödyntäminen. Hyödyntämiseen on liittynyt mm. ammattitaidon ja työmenetelmien tehokas kehittäminen. Esimerkkinä hyvä on Englannin teollinen vallankumous. Tehokkaalla tuotannolla ja kehittymättöminpien valtioiden luonnonvarojen tehokkaalla hyödyntämisellä Englanti ponnahti maailman pääomakeskukseksi, josta maineesta Lontoon City pitää vieläkin kynsin hampain kiinni.

Mitä pääomilla sitten tehtiin: pidettiin koko maapalloa hanskassa suurin sotavoimin ja laivastoin; kehitettiin/ riistettiin alusmaita ja tuotot kotiutettiin emämaahan. Suomi pääsi tähän pääomaluokkaan vasta 1980-luvulla (tosin se ei ole riistänyt alusmaitaan, mutta sen laiva purjehti maapalloa ympäri, Skopbank of Finland).

Teknologian kehittyminen on seuraava askel. Teknologian kehittäminen vaatii reipasta irtonaista rahaa tuottoisilta yrityksiltä ja sijoittajilta. Sen osaaminen viestii koulutetusta ja hyvinvoivasta yhteiskunnasta. Teknologia on tapa nyhjästä tyhjästä eli tuottaa rahaa aivotoiminnalla. Kehittämistä ja innovoimista uusiin menestyviin tuotteisiin ja tuotantomenetelmiin.

Kaikkihan nämä portaat kulkevat käsi kädessä ja kulkevat ristiin tuon tunnetun porraskuvailluusion tavalla. Tervan poltto on vaatinut yksinkertaista teknologiaa. Vientiin pystyvät sahalaitokset ovat vaatineet paikallista pääomaa. Teknologian kehitys toimii työvoimalla. Teknologian portaat ilmentävät kansakunnan tilaa, kehitysastetta, pelkistetysti.

No mitenkäs tämä liittyy Kurikan tilaan? Onko Kurikka vaan luonnonvarojen tuottaja, joka työntää kannattamattomasti viljaa ja lihaa naapurikuntien teollisuuslaitoksille? Vai onko se työvoiman kehto, nukkumalähiö ja loppusijoituspaikka Etelä-Pohjanmaan ?Citylle? Seinäjoelle. Kehittyykö Kurikassa uutta kannattavaa teknologiaa, jota paikalliset yritykset voivat hyödyntää?

Teknologiapelissä kunnan tehtävänä on luoda puitteet yrityksille: järjestää perusinfra kuntoon (kaavoitus, tiet, viemärit, sähköt sun muut), tarjota yritystilaa, luoda yrittäjämyönteinen ilmapiiri (mutkien suoristaminen byrokratiassa), järjestää työntekijöille oivalliset olot (asuinpaikat, koulut ja lastentarhat, ehkäpä harrasteitakin), houkutella uusia yrityksiä paikkakunnalle. Luoda pikkuklustereita.

Ehkäpä merkittävin seikka, mitä yhteiskunta voi tarjota teknologian kehittämisen eteen on ylläpitää yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Seuraavaksi tulevat ammattikorkeakoulut ja ?opistot, joista ei niinkään synny innovaatioita, mutta hyvää ja osaavaa työvoimaa kylläkin. Kurikassa ei ole lähimaillakaan teknillistä korkeakoulua, lähin on Tampereella. Vaasaan on ikuisesti yritetty ja Seinäjoellekin jotain koulutusyliopistoja on yritetty virittää. Teknillinen korkeakoulu (tai miksei myös esim. lääketiet. tai maat.-metsätiet. tdk, kehitettäänhän niissäkin teknologiaa) paikkakunnalla on nykymaailmassa niin suuri jättipotti, että se korvaa moninkertaisesti vanhan ajan teollisuuslaitokset, jotka nykypäivinä kuihtuvat pikku hiljaa pois (vrt. Kaskinen). Nämä yliopistopaikkakunnat ovat osanneet ottaa hyödyn irti esim. perustamalla 80-luvulta lähtien teknologiakeskuksia, jotka ovat kehittyneet paikkakunnan moottoreiksi.

Yliopistoja ei enää enemmin perusteta Suomeen; näillä nykyisillä on pärjättävä. Onko näin ollen sitten menestyksen kortit jaettu kunnille? Pakassa on jäljellä enää kakkosia ja kolmosia. Jäävätkö pikkukunnat kitumaan vanhusloukoiksi ja vähenevien palveluiden taajamiksi? Kyllä, jos ei tehdä mitään. Esitän avuksi entistä voimakkaampaa elinkeinostrategiaa. Siirretään kunnan niukkoja voimavaroja piirun verran elinkeinojen kehittämisen puolelle. Sitähän on tehty Kurikassakin, mutta toimet eivät vielä riitä. Sattumalla on ratsastettu hyvin pitkään. Mutta kunta eikä kukaan pysty hallitsemaan sattumaa. (Sattumia elinkeinopolitiikassa on ollut Jyllinkosken Sähkön myynti Fortumille ja esim. Urho Viljanmaan ja Yrjö Koivumäen tyyppisten henkilöiden syntyminen paikkakunnalle (Jalasjärvi ja Peräseinäjoki)). Pääasiassa niin kunnalla kuin yritykselläkään ei ole ollut onnea, jos se on menestynyt toimissaan. Onnen ja tuurin sijaan on parempi puhua kovasta työstä. Kakkosista ja kolmosista voi yrittää muodostaa väriä ja suoraa.

Miten sitä kovaa työtä sitten tehdään menestymisen eteen? Laatimalla uusi elinkeinostrategia, jonka eteen tehdään aivan oikeasti työtä. Muodostetaan työryhmä, johon hommataan paikkakunnan fiksuimmat yrittäjät (ei blokkaamaan kilpailua vaan hakemaan synergiaetuja), muutama asiantunteva luottamusmies (joka tuntee IHAN OIKEASTI yrityselämää ), muutama kunnan patu ja asiantuntijoita Seinäjoen elinkeinokeskuksesta). Ja tästä instanssista tulee pysyvä. (En muuten usko siihen, että jokin kunnanhallituksen/valtuuston poliittisesti valituista hoitsuista, opettajista, myyjistä, pientilallisista muodostettu valiokunta osaa tehdä elinkeinopolitiikkaa.) Tehdään entistä enemmän yhteistyötä seinäjokisten kanssa, joka on kuitenkin maakunnan koulutuksen/tutkimuksen/elinkeinotoiminnan keskus. Tuetaan kunnan alueella toimivia yrityksiä. Ei siten, että annetaan avustuksia kannattamattomalle ja konkurssikypsälle liiketoiminnalle. Annetaan avustuksia potentiaalisille yrityksille, joilla on mahdollisuus kasvaa entisestään. Tuetaan tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa. Tuetaan kasvua ? ei ylläpidetä nykyistä toimintaa. Käytetään pääomasijoittajien tutkimusmenetelmiä, vaaditaan tuettavilta ihan oikea liiketoimintasuunnitelma (eikä mikään Tekesin sivuilta prujattu kopio). Käytetään ja suositellaan entistä enemmän maakunnan elinkeinokeskuksen palveluita.

Takapuolimainoksesta: sinänsä hauska ja piristävä, antaa ehkä jotenkin menevän ja dynaamisen mielikuvan Kurikasta. Mutta: yrittäjänä en minä katsoisi tienvarsimainoksia, jos ajattelisin muuttaa paikkakunnalle tahi perustaa uuden yrityksen. Noita koko ajan hauskempia tienvarsimainoksia on joka kylän ohitusteillä.

3.2.2009 16:44  Yhteistyö elinkeinoasioissa Seinäjoen kanssa kannatettavaa

Tuossa Pekka Järvisen pitkähkössä osittain teollisen kehityksen historiallisessa katsauksessa oli mielestäni kannatettavaa se huomio, että pyritään elinkeinostrategiassa hyvään yhteistyöhön Seinäjoen kanssa. Tähän asti se on ollut erittäin pidättyvää ja varovaista ikäänkuin olisi pelätty jotain tiiviimmästä yhteistyöstä. En usko, että blogistin näyttämä mainos on tuonut Kurikkaan yhtään uutta työpaikkaa. Siitä on voinut saada jopa sen käsityksen, että sillä on mainostettu blogistin ideoimaa ja ulkomailta tänne tuomaa Haku päällä tapahtumaa.

3.2.2009 17:52  Totuus esiin

Pekka Järvisen sinänsä loistavaan esitykseen senverran, että Jyllinkosken vaihto Länsi-Voiman ja IVON kautta Fortumiksi ei ole sattuma eikä onnenkantamoinen. Haku päällä-tapahtuma taas on Timo Kivistön lähinnä idea ja oman aikansa tuote, tosin jo osin aikansa elänyt.

3.2.2009 19:11  Pekka Järvinen

Näinhän se Fortumin tapauksessa lienee, ei ole onnenkantamoinen. Tarkoitin sillä, että Jyllinkosken Sähkö on Kurikan alueella. Se on ollut suuri onnenkantamoinen kaupungille. Kyllähän Jyllikosken sähkössä tehtiin pitkäjänteistä työtä. Ja se kova työ on jatkunut Fortumissa, jossa on onnistuttu menestyksekkäästi tekemään rahaa riippumatta siitä, että sataako Norjassa vai ei. Fortumi on tuonut paljon osinkotuloja ja verotuloja niin valtakunnalle kuin muillekin osakkeenomistajille.

3.2.2009 19:52  Fortumin osinkotuotot tulevat pienenemään selvästi

Turun kauppakorkeakoulun Pan-Euroopan insituutin johtaja Kari Liuhto ennustaa, että Fortum saattaa ajautua hankaluuksiin Siperian jätti-investointinsa kanssa. Yhtiö osti vuosi sitten sähköyhtiö TGC-10:n kahdella miljardilla eurolla. Hankkeen tuotot on laskettu sen varaan, että Venäjän energiauudistus toteutuu. Sähkön kuluttajahinnat on määrä nostaa kaksinkertaisiksi ja maakaasun lähes kolminkertaisiksi vuoteen 2011 mennessä. Liuhto katsoo, etteivät näin suuret korotukset olisi mahdollisia, vaikka talouskriisiä ei olisikaan. Venäjällä ovat raaka-aineiden hintojen pudotukset jo nyt aiheuttaneet levottomuuksia. (SK5/30.01.09).
On syytä varautua siihen, ettei Fortum ainakaan lähitulevaisuudessa tule jakamaan osinkoja entiseen tahtiin.

3.2.2009 20:10  sijoittaja

No nyt se tuli totuus voi voi!Olis pitänyt myydä tai haja sijoittaa.Onko jo myöhäistä?Ketkä edustajat vastusti haja sijoittamista?paljonko on hävitty arvon alennusen johdosta?Vai Venäjälle on lähdetty seikkailemaan.Voi voi!!

3.2.2009 20:15  onko näin+

Salosen Harristako on tulossa jigin puheenjohtaja kylällä juorusivat ?

4.2.2009 0:27  Hoh-hoijaa, Pekka Järvinen

Hoh-hoijaa, saatiinpas kuin saatiinkin "uusi
Juhani" eli Pekka Järvinen.

Eiköhän jo Besser Wisserit pikku hiljaa riitä!

4.2.2009 4:49  Kateutta jälleen tuli esiin

Kommentti 0:27 lle:
Eipä sinulla ole tänne muuta annettavaa, kuin kateutesi todellisia osaajia kohtaan.
Kun on lusikalla annettu, ei voi kuin lusikalla ammentaa.

5.2.2009 1:18  kurikkalainen

Konsulttien elättäminen onkin todellista yrittäjien tukemista.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini