Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Päätös pitää

Lauantai 20.12.2008 klo 0:01


Päätöksiä ei pidä lykätä

 

On paras miettiä pitkään ennen kuin toimii, on aihetta pohtia ja valmentautua.

Täytyy säilyttää tyyneys ja tutkia etukäteen kaikki vaihtoehdot. Mutta kun päätös on tehty, sitä ei enää kyseenalaisteta.

Jatketaan eteenpäin vaikka olosuhteet olisivatkin erilaiset kuin oli kuviteltu.

Jos päätös on ollut oikea, voitat taistelun, vaikka se veisi ennakoitua kauemmin.

Jos päätös on ollut väärä, kärsit tappion ja on aloitettava alusta. Toki entistä viisaampana.

Mutta kun johonkin ryhdytään, on syytä mennä loppuun saakka.

Tuumasta toimeen

Hyvinvointipalvelut on PARAS-lain nojalla organisoitu koko maassa uudellelleen.

Tuo laki edellyttää vähintääm 20 tuhannen asukkaan alueita perusterveydenhoidon järjestämiseksi.

Meidän ns. JIK-alueella 35.000 asukkaan terveys-ja vanhustenhoidon palvelut järjestetään liikelaitosmallisesti tasavertaisten kuntien yhteistyönä.

Alueen asukkaat saavat sopimuksen mukaan lähipalveluna kaiken tarvitsemansa niinkuin tähänkin saakka.

Yhteistyöllä ja isomman koneiston virtaviivaistuksella haetaan synenergiaetuja, jotta kustannusten nousu voitaisiin hillitä ja ikääntyvän väen lisääntyvät palvelutarpeet tyydyttää.

Asetettu tavoite on niin haastava, että toivon siihen kaikkien hyvien voimien tukea.

Toivon, että valitulle luottamus- ja virkamiesjohdolle suotaisiin reilu kohtelu. Se tarkoittaa ainoastaan kohtuullista työrauhaa. Kysyvälle vastataaan ja kolkuttavalle avataan.

Siksi odotan, että mahdollisissa ongelmatilanteissa tutkittaisiin ja selvitettäisiin kysymykset ennen hutkintaa. kuva_2074.jpg

JIK:n johtokunta on erittäin sitoutunut työhönsä. Työilmapiiri on melkein harras. Kaikki tajuavat, ettei tämä ole politiikanteon paikka. Siksi joka kunnasta on myös yksi virkamies johtokunnassa jäsenenä. Haasteet ovat vasta edessä ja varsinainen toiminta alkaa vuoden 2009 alusta. Päätökset tästä tavasta toimia on tehty ja päätös pitää.


Kommentit

20.12.2008 3:32  Pekka Järvinen

Onnittelut kuntayhtymälle ja menestystä sen toiminnalle.

Näissä perustettavissa uusissa sairaanhoitopiireissä ja kuntayhtymissä muutama askarruttava asia. Sairaanhoidon kustannukset ovat pikkuhiljaa karanneet käsistä niin, että pienillä kunnilla ei ole varaa enää huolehtia säällisesti sairaistaan. Pari tollikkoa eli reipasta sairastumista on vienyt kuntia perikatoon eli vähän niin kuin nyt Islannissa pankkikriisit. Koko valtio meinaa mennä nurin. Lainsäätäjä on tullut pakkotilanteessa apuihin määräämällä sairaanhoitopiirejä perustettavaksi.

Sairaanhoitopiirille saattaa mennä kunnan budjetista hyvinkin yli puolet. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellinen vastuu ja valta on lipsahtanut kuntien päättäjiltä (viime kädessä kunnanvaltuustolta) sairaanhoitopiirin johtajistolle ja luottamuselimille. Tässä JIK:ssa ylin päätäntävalta on yhtymäkokouksella (12 hlöä), operatiivinen toimeenpanovalta on johtokunnalla (9 jäsentä). Niinpä näihin paikkoihin on ollut kova pyrky. Pienehkön sairaanhoitopiirin puheenjohtajien valta ja vastuu vastaa jo keskikokoisen kaupungin (ennen näitä sairaanhoitopiirin perustamisia) valtuuston ja hallituksen puheenjohtajia. Samaten palkkajohtajan vakanssi vastaa keskikokoisen kaupunginjohtajan virkaa. Em. paikkaa täyttävätkin jos tohtoriksi väitelleitä henkilöitä.

Valta on siirtynyt kunnista muualle. Tosin onhan siinä jonkinlainen linkki kunnanvaltuustoihin, kun ne nimittävät henkilöitä sairaanhoitopiireihin ja erilaisiin tarkastuslautakuntiin. Mutta valtuuston valta on ilmiselvästi vähentynyt. Monesti olen miettinyt, että eikö tämän takia olisi hyvä pienentää valtuustojen kokoa? Samaten keventää tietyiltä osin kaupunginjohtajistoa ja vähentää kaupunginjohtajan palkkausta vastuun pienentymisen vuoksi?

Vilkaisin JIK:n strategiapaperia. Näyttää olevan taas BSC-konsulentti päässyt iskemään. Mikäs siinä, jos hallintojohtaja on tottunut käyttämään tuota työkalua. Johtokunnalle vinkiksi, että hommatkaa itsellenne Kaplanin ja Nortonin ensimmäinen BSC-opus (Kaplan, R. & Norton, D.P.: The Balanced Scorecard. Harvard Business School Press, 1996.); siitä lienee suomennettukin laitos taikka sitten suomalaisten tekemiä käsikirjoja. Sen lukeminen avaa silmiä menetelmän käyttämiselle, ettei hallintojohtaja vie teitä kuin sikaa teuraalle.

Muutama seikka tuli strategiapaperista mieleeni. Kannattaisi aivan konkretiatasolla miettiä tavoitetilaa tuonne viiden vuoden päähän. Eli sitä visiota, että mitä silloin halutaan olla. Se tekee strategiatyöstä konkreettista ja käsin kosketeltavaa.

Toinen seikka tuli noiden neljän perspektiivin, vai taidettiin käyttää sanaa näkökulma, tavoiteluetteloista. Oli käytetty todennäköisesti vanhoja malleja suoraan kuntien omista tavoitteista vedettynä. Kannattaisiko nämä miettiä uudelleen, kun kyseessä on uusi organisaatio? Siihen tulisi jotain uutta näkemystä.

Kolmas seikka oli se, että kun yleensä BSC:ssä käytetään kehittymis- ja oppimisnäkökulmaa, niin tässä oli otettu henkilöstönäkökulma, johon oli ympätty tuota kehitystä mukaan. Totta on, että organisaatio kehittyy henkilöstön myötä, mutta koskaan ei voi painottaa liikaa itse organisaation kehittämistä. Varsinkin kun kyseessä on tällainen moniulotteinen matriisi, joita on sotkemassa vielä erilaiset luottamuselimet.

Neljäs seikka paperista tuli mieleeni mittaristot, jotka ovat BSC:n varsinainen ydin. Niitä ei ole vielä oikein tehtykään eikä oikein mietittykään. Mittaristoja, ja tässä tapauksessa ei-taloudellisia mittareita, pitää miettiä tarkkaan, jotta niistä olisi hyötyä, koska niiden perusteella aletaan ajaa strategiaa. Niitten miettimiseen kannattaa kuluttaa aikaa. Mittareiden vaatiman tiedon hankinta on raskasta, joten niitä ei kannata viljellä turhaan. Ennakoivat mittarit on syytä myös miettiä; kuntien tietojärjestelmistä voisi jalostaa niihin tietoa. Miettikää myös sellaista ongelmaa, että ihmiset joskus saattavat alkaa optimoimaan mittausta, eli tehdään vaan sellaista työtä, joka kasvattaa jotain keskeistä mittausdataa positiiviseen suuntaan.

No tälläistä juttua tänään. Toivottavasti ainakin jotkut asiaan liittyvät henkilöt lukevat ja ymmärtävät. Nämä olivat minun omia mielipiteitäni, eivät ohjeita, neuvoja eikä määräyksiä.

Lupaan kirjoittaa piakkoin joitain kansantajuisempaa, vaikkapa siitä, miksei kaikki halua luottamusmiehiksi.

20.12.2008 4:05  Kohtuus kommenttien pituudessakin

Ja taas hehtaarikaupalla kommenttia. Ei tuollaisia ylipitkiä kukaan jaksa lukea. Ja pitää jättää tilaa muillekin.

20.12.2008 5:24  Asiaa seurannut

Liikelaitoksia ei välttämättä tule ohjata erilaisten mittaristojen avulla.Hyvinvointipalvelut rakentuvat asiakkaiden eli kuntalaisten tarpeista. Kunnan asukaspohja antaa suuntaa palvelujen tuottamis suunalle. Kun väestö voimakkaasti ikääntyy on palveluja suunnattava heidän tarpeistaan katsoen. Toinen kulmakivi on ennaltaehkäisevä terveydenhuolto jolla pyritään vaikuttamaan sairauksia ehkäisevästi. Jik liikelaitoksella on selkeä suunta pois laitoskeskeisyydestä kohti kotihoitoa. Tästä näkökulmasta kotihoito ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat avainasemassa.

20.12.2008 7:31  Fundeeraaja

Olen tutustunut myös BSC-systeemiin. Minusta helpompi ja yksinkertaisempi järjestelmä on; pöytämemoon tällä ja seuraavalla viikolla tehtävät työt päivän mukaan. Jos jotakin voi siirtää, siirtää eteenpäin, kunnes sen päällä on viiva: Tehty! Päivittäisenä työkaluna Z-liimapaperi, johon toiselle ujutetut eli ns. delegoidut työt. Kun liimapaperit ovat ruksattuina roskissa ja siltä viikolta jokaisen tekemättömän työn päällä viiva, voi lähteä viikonloppua viettämään. Ellei, tekemätön työ kuulakynällä tai ruutupaperilla seuraavan viikon kohdalle memoon.
Tietysti jokaisella pitää olla halu ja näky tehdä mahdollisimman hyvää ja sitä kautta se BSC myös toteutuu, mutta käytännön jokapäiväisellä operatiivitasolla edellä mainittu piisaa. Siis ihan kaikella kunnioituksella konsultteja kohtaan.

20.12.2008 8:19  Superilainen

NO, pelkällä pöytämemolla ei kyllä Jikissä pärjää. Luoja paratkoon, ei memoja mittariston tilalle! Mittaristot ovat mittaristoja, auttavat arvioimaan kuinka on tavoitteisiin päästy. Tarpeellisia työkaluja.

Olemme tainneet menettää todellisen virtuoosin jos mimimerkki Pekka Järvinen ei ole mukana luottamushenkilönä. Hän tietää senkin että sairaanhoitopiireissä ovat kustannukset karanneet.

20.12.2008 9:09  Matti Ollila

Hei
Pekka Järvisen kannanottoihin ei ole minulla huomautettavaa. Vanhaa erikoissairaanhoidon järjestelmää ei nyt kannata nostaa vertailuihin. Se on ajautunut kuntien hallinnasta ja siellä häntä heiluttaa koiraa.
Tällaisen liikelaitoskuntayhtymän mallista ei ole vielä laajoja kokemuksia. Nyt on ohjenuorana avohoito ja hoitotapojen keventäminen. Miten se onnistuu, riippuu johtokunnan näkökyvystä sekä johtajan ja henkilökunnan yhteisen linjan, henkilökemian onnistumisesta.
Meillä on mahdollisuus onnistua. Jos ei vapaaehtoisesti, niin kriisien kautta.
Minun tarkoitukseni on pienin askelin, yksinkertaisin esimerkein, kansalaiskeskustelun ja kohteliaan asenteen kautta ottaa huomioon pienen ihmisenkin tarpeet.
Asenne ratkaisee, katsotaan mitä tästä tavasta on apua.
Toivon keskustelussa esiin tulevan mitä tahansa, pahojakin epäilyjä. Ne pitää saada esittää. Viisaita ja tyhmiä kysymyksiähän ei ole.
Pekka Järviselle lämpimiä terveisiä.
Hän taisi ladata niiin kovan arsenaalin, että strategioista vähemmän tietävä halvaantui.
Olisiko keskustelun kannalta hyvä edetä hitaammin ja yksinkertaisemmin.

20.12.2008 9:20  Kaukaa

Fundeeraajalle sanoisin, että kalenterimerkintöihin perustuva suunnittelu ja seuranta voi onnistua toimialasta riippuen 5-10 henkilön organisaatioissa, jossa kaikki tekeminen on johdon silmien alla. Isommissa organisaatioissa hyvä seurantajärjestelmä on aivan välttämätön.

20.12.2008 9:32  Ei teoriaa JIKKY:yyn vaan käytännönläheistä toimintaa

Odotukset JIKKYstä näyttävät olevan suuria.Varoisin kaikenlaisia BSC-systeemejä, jota pitkän pärinän säestämänä näytetään tyrkyttävän. Pitää muistaa, että johonkin yristysmaailmaan esitetyt teoriat, joita on muuten pilvin pomein, istuvat huonosti julkisiin palveluihin. Kun Matti Ollila kertoo, että saa antaa vinkkejä, niin tässä yksi alkajaisiksi. Jikky:ssä olisi hyvä olla johtava lääkäri. Nythän siellä lehtikuvan mukaan sitä ei ole, vaan kolme lääkäriä samassa kuvassa vakuuttelee, että hyvää tulee. Eikö yksinkrtaisen teorian mukaan pitäisi olla yksi lääkäri tässä liikelaitoskuntayhtymässä, joka vastaa asioista esim. Jikky:n johtokunnalle.

20.12.2008 9:44  P.O.Tilas

Sairaanhoitopiirien ongelmat ovat kaikkien tiedossa.
Pekalta jäi käsittelemättä perusterveydenhuollon keskeiset ongelmat, joita JIKin joutuu ratkomaan.
Perusterveydenhuolto on vakavassa kriisissä eikä siihen auta Kaplan eikä edes Norton.
Ensiksi täytyy kuitenkin sanoa, että meillä on osaava ja vastuuntuntoinen henkilökunta. Heitä on kiittäminen siitä. että tilanne on vielä näinkin hyvä.
Keskeisiä ongelmakohtia ovat; lääkäripula, työuupumus, johtamis/hallinnointiongelmat ja tulevaisuudessa paheneva hoitajapula.
Lääkäripulaa ratkaistaan yksityisillä voittoa tavoittelevilla lääkäripalveluila, jotka nostavat kustannuksia entisestäänkin.
Lääkärien tulisi saada organisoida työnsä vapaammin, työmäärä hallintaan ja erikoislääkärikonsultaatiot nopeasti saataviksi.
Sairaaloiden johtoon tarvittaisiin enemmän johtamisen osaamista. Johtaminen vaatii omaa erityisosaamista, siihen ei pelkkä substanssiosaaminen riitä.
Yksi tarkasteltava on, käytämmekö henkilökuntaa oikein. Keskittyvätkö lääkärit lääkärin koulutusta vaativiin tehtäviin vai käyttävätkö he aikaansa tehtäviin, joita sairaanhoitajatkin voisivat tehdä? Ja miksi vastaavasti sairaanhoitajat yrittävät omia perushoitajilta tiettyjä heille sallittuja töitä.
Paljon työsarkaa!

20.12.2008 9:48  Jallu

9:32 kirjoittaneelle. Julkisellakaan palvelutuotanolla ei ole varaa jättää käyttämättä seurantajärjestelmiä hyväkseen. Sen tietää tänä päivänä jo jokainen terveydenhoidon ammattilainen. Lähijohtamisessa kemia ja tahto ratkaisevat.
Luulenpa, että JIK:n johdossa johtavan lääkärin tarpeellisuus osataan arvioida. Asioihin vaikuttavat usein monet seikat.
Arjessa voi olla ongelmia, jotka eivät äkisti pelkillä päätöksillä ratkea, kuten esimerkiksi rekrytointiongelma.
Siksi yksinkertaisia teorioita ei ole.

20.12.2008 9:51  Yks tyhymä

Kiitettäviä ongelman avauksia. Kyllä on kiva seurata kommentteja kun keskitytään pääosin asiaan. Kiitos !

20.12.2008 11:51  P.O.Tilas

Tulevaisuudessa täytyy saada tietoa myös tilaaja-tuottaja-malliin siirtymisen kokonaiskustannuksista verrattuna siitä saatuihin hyötyihin ja erityisesti vaikutukseen kaupungin menoihin. Toivotaan, että malliin siirtyminen ei kasvata palvelutuotannon kuluja entisestään.

Myös vaikutukset kaupungin työntekijöiden työoloihin tulee selvittää, uskon että vaikutukset eivät ole yksinomaan positiivisia, ainakaan aluksi.

Tuloksellisuusmittareiden kanssa pitää myös olla varovainen, ne kun eivät kerro todellisuutta vaikkapa terveydenhuollon tilasta. Laadun tulisi olla tärkein kriteeri ja muun muassa terveydenhuollon toimivuudesta kertoo ihmisten terveydentila hoidon jälkeen, eikä se kuinka monta potilasta lääkäri on hoitanut tunnin sisällä.

Sitten tilaajalautakunnan kilpailutusosaaminen ja kyky tehdä sopimuksia, sopimukset täytyy olla myös purettavissa. Luottamushenkilöille aika vaikeita asioita!

20.12.2008 11:56  Kiitos blogin hienosta asiallisuudesta

KIITOS ! Pekka Järvinen!

Olipa jälleen jotain todella asiallista ja painavaa tarkastelua:
Toivotan sinut monen lailla tervetulleeksi
tähän keskusteluyhteisöön.
Tuot nykyisellä panoksellasi tähän
blogiin ARVOA, josta monet haaveilevat.

Jos joku ei jaksa lukea asiallista ja täyttä
asiaa sisältävää tekstiä ja sen täällä ilmaisee - niin paljastaa itsestään enemmän kuin ymmärtääkään.

Tässä blokissa ei missään nimessä tila lopu.
Mattikin on tuonut esiin: "Tlia muistissa ei
lopu kesken".

20.12.2008 12:16  yhtöhöösin varoon

Sivistynyt ihminen tuo Pekka.
Kuinka Pekka soveltaisit laskevilla markkinoilla päämäärää viiden vuoden päähän? Koska alkaa nousu?Ts verotulot ja osinkotulot tulevat nettomäärältään(= tulot-menot) vähenemään.Kunka käytetään työtä ja toimintoja antavasti seuraavat viisi vuotta; porkkanarahat?
Kannattaako laajentaa kuntien välistä yhteistyötä vai onko Kurikan koko optimaalinen?vrt käyttötalouden nousevat menot.Vai aloitetaanko strategiasi tasokokeella hallituksen jäsenille?Käytännön esimerkein kirjaviisautta soveltamalla

20.12.2008 15:46  ?

Mitä sanoos Juhani ny tähän? Vaikka nimimerkillä?

20.12.2008 15:51  Terveyspiiri ???????????

Tietääkö joku mitä Risikko tarkoittaa terveyspiireillä, onko nämä Jikit ym. välivaihe vai tarkoittaako Risikko juuri esim. Jikillä terveyspiiriä. Kertokoon ken tietää. Ihme jos Jikin toimintakin jäisi vain lyhytaikaiseksi ja uusi uudostus olisi tulossa.

20.12.2008 16:00  .

Terveyspiiri käytännössä sama kuin sairaanhoitopiiri, vain väestöpohja pienempi. Terveyspiiri vastaa sekä kansanterveystyöstä että erikoissairaanhoidosta. JIK ostaa nämä palvelut, eli JIK ei ole terveyspiiri.

20.12.2008 16:03  Kommenttia terveyspiiristä

Terveyspiirillä tarkoitetaan lähinnä maakunnallista aluetta, jossa olisi yhdistettynä terveystoimi, sosiaalitoimi ja erikoissairaanhoito. Näin on jo Suomessa eräissä osin tehty. Sen etuna on pidettävä sitä, että terveyskeskukset ja erikoissairaanhoito ovat saman hallinnon alaisuudessa. Haittana voi tiestysti pitää sitä, että tuleeko liian suuri yksikkö ja onko asiat hallittavissa.
Ennustan kuitenkin, että tälläiset JIKKY:n tyyppiset liikelaitokset tulevat jäämään välivaiheeksi ja eteen voi tulla ainakin Seinäjoen seutukunnan käsittävä yhteinen terveyspiiri tai vastaava.

20.12.2008 16:06  Että kysymyksiä huolestuneena

Jikiin on valittu virkamiehiä peruskunnista nimenomaan hallintoon, eli Jikillä on oma hallinto eikä esim. osatopalveluja käytetä hallintotehtävissä. Peruskunnat palkkaavat poistuneiden virkamiesten tilalle uudet virkamiehet, eli käykö tässä niin, että peruskuntiin jää entinen hallinto ja Jikkiin tulee toinen, eli kaksinkertaiset kulut kunnille ??. Jos näin käy niin kustannukset lisääntyvät peruskunnissa ja pluspuolelle jää sitten ehkä llääkäreiden parempi saatavuus ????? Jos olen väärässä niin oikaiskaa, kuka tietää.

20.12.2008 16:30  JIKKY:n hallinto/Peruskunnan hallinto

Hyvä kysymys.Peruskunnissa pitääkin olla tarkkana, ettei tule päällekkäisyyttä. Niisä kunnissa on helpompaa, joista on henkilöitä valittu ko. hallintoon, koska eihän tilalle ole syytä palkata uutta henkilöä. Mitenkähän asia lienee Kurikan kaupungintalolla, kun ilmeisesti n. 55%:n osuus kaupungin taloudesta menee JIkk:yyn, jolla on oma toimitusjohtaja, hallintojohtaja ja tallousjohtaja sekä osa-aikainen controller sekä ilmeisesti muuta toimistoväkeä. Kuvittelisin, että Ollila, joka on istunut vähän niinkuin kahdella pallilla tietää jotain tästä asiasta.

20.12.2008 16:36  Ymmärtämätönkö !!!!!!!!!!

Lisäys 16:06 kommenttiin. Kurikkaan tulee hallintohenkilöstöä Jurvasta ja kaikille on taattu ainakin kolmeksi vuodeksi paikka yhdistyneessä kaupungissa. Samaan aikaan Jikkiin menee ehkä yli puolet koko kaupungin toiminnoista. Onko kaikille mielekästä työtä, väistämättä tulee mieleen ylimiehitys, toivottavasti ainakin luonnollinen poistuma hyödynnetään.. Menikö Kurikan hallinnosta ketään Jikin hallintoon ja jos meni niin palkataanko uudet tilalle ?

20.12.2008 16:44  .

Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Nykyinen kehitys tosin kaventaa sen valtaa, johtuen pääasiassa päätösten delegoinnista ja palvelujen ulkoistamisesta. Uudet valtuutetut huomaavat pian, ettei heillä ole oikeastaan päätäntävaltaa muuhun kuin budjettiin, senkin muuttaminen valtuustokäsittelyssä hyvin vaikea, kuten näimme Kurikassakin.
Virkamiehet (kaupunginjohtajat) ovat siirtäneet kunnallisten yhtiöiden ja yhtymien hallinnon valtuustojen ulottumattomiin. Valtuustot tietenkin ovat itse nämä päätökset tehneet!
Tällä puheella haluan korostaa nimenomaan yhtiöiden ja yhtymien toiminnan ja talouden arviointia, mikä täytyy tapahtua sekä sisäisesti että ulkoisesti.
Tiedottaminen ja avoimuus on avainsanoja!

20.12.2008 17:22  kurikkalainen

16:36 kommenttiin: Valitettavasti kommentissa näkyy meidän kurikkalaisten näkökulma kuntaliitokseen. "Jurvasta tulee hallintohenkilöstä" voisi yhtä hyvin sanoa, että "Kurikasta tulee hallintohenkilöstöä", kyllähän nyt henkilöstöä täytyy katsoa yhtenä kokonaisuutena, eikä eritellä jurvalaisia ja kurikkalaisia.
Kokonaisuutena tulisi katsoa, mikä on järkevä ja tehokas henkilöstön määrä. Kolmen vuoden takuuta ei kannata liikaa korostaa, koska eläköityminen alkaa liiankin nopella vauhdilla hoitaa tätä asiaa.
Tulevien vuosien kysymys on se, mikä osuus eläköityvistä korvataan uusilla henkilöillä ja mikä voidaan hoitaa tehtäviä uudelleen järjestelemällä.

20.12.2008 17:27  Toinen jurvalainen

Tiedottaminen ja avoimuus. Aivan niin. Kurikan kaupungin talousarvion tekeminen ja tiedottaminen on ollut vähäistä.Toivottavasti JIK sitten ainakin tiedottaa. Toki päivän Kurikka-lehdessä on JIJ-tiedotusta. Mutta miten on omien sivujen jne. laita. Täytyy kyllä myöntää, että tämä nyt on sattumoisin tiedotusta ja vuorovaikutusta.

20.12.2008 17:41  Sinua varten

Onneksi JIKissä on viisautta. Johtaja on tosi osaaja ja johtokunnan pj:kin riittävän suuri mies noihin saappaisiin. Kaikista ei tuohon tehtävään ole. Ja mitä tulee kahdella pallilla istumiseen, en sellaista havaitse. Kuntien ja JIKin intressit ovat samat. Ja oikeasti on välttämätöntä, että päättävissä elimissä ollaan syvästi sitoutuneita peruskuntiin.

Olen kovin luottavainen sekä kuntien että JIKin hallintoon siinä mielessä, ettei tarpeettomia töitä tehdä. Eli kuntaan ei tarvita omaa terveyskeskuksen talouspäällikön vakanssia, kun JIK hoitaa asian. Tällöin ei sellaista henkilöä tarvitse palkatakaan.

Siis päällekäisyydet pois, entä mitä muuta? Jos minä saisin päättää, kävisin ostoksilla sairaanhoitopiirissä vain tosi tarpeessa. JIkin henkilökunnasta löytyy varmasti sellaista väkeä, joita kouluttamalla saataisiin tasokasta ohjausta lähipalveluna esim. kuntoutuspalveluissa ja erilaisissa kontrolleissa. Moni asia voidaan tehdä toisin kuin nyt.

Otetaan rauhallisesti ja opetellaan tämä homma kunnolla.

20.12.2008 17:45  osoote

www.jikky.fi

20.12.2008 17:46  Ihmettelevä !!!!!!!!!!

Kommenttiin 17:22 pieni huomautus. Jurva liittyi Kurikkaan eli kyllä oikea ilmaisu on, että Jurva tuli Kurikkaan ja samoin henkilöstö. Turha näitä on saivarrella, vasta 1.1.2009 alkaen henkilöstö on yhtä ja samaa. Asiat asioina ei tämän nyt näin herkkähipiäistä tarvitse olla. Kommentissa järkevää oli ilmaisu pitää katsoa hallintohenkilöstön määrää ja siitähän kommentissa 16:16 oli kysymys eikä juristeriasta. Mene sinäkin kurikkalainen asian sisälle eikä sivupoluille.

20.12.2008 17:51  Pekka Järvinen

Hehtaarikaupalla kommenttia taas: käytä sitä slideria eli jotain liukupalkkia ikkunan sivussa, niin saat nämä kommentit ohitettua halutessani. Ja eikös blogistin sanoin ? Kerro mielipiteesi, mistä tahansa muustakin!?. Sori vaan, mutta en malta olla kirjoittamatta, kun pääsee vauhtiin.

Hyviä kommentteja kaikilta! Kuten huomasitte, strategiatyö on lähellä syräntäni, sitä olen joutunut tekemään työkseni, kuten kaikki yrittäjät. Ei strategiatyö ole sen monimutkaisempaa kuin systemaattinen suunnittelu. Noita strategiatyökaluja on pilvin pimein: BSC, RoadMap, tulosmatriisi, suorituskykypyramidi ja suorituskykyprisma. Niiden käyttäminen ei ole keneltäkään pois; ne vaan ovat suunnittelun työkaluja, jotka antavat kättä pirempää ja itämaan viisaitten ohjeita, keinoja ja neuvoja meille tyhmemmille. Ne auttavat ymmärtämään monimutkaisia prosesseja paremmin. Strategiatyöhän on osaltaan ennustamista. Ja mikään ei ole niin vaikeaa kuin ennustaminen, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen. Pöytämemo on paremminkin päivittäisen operatiivisen työskentelyn loistava apuvälines. Ja se ei kyllä sitte riitä edes 5-10 henkilön yrityksen pitkäjännitteiseen suunnitteluun.

?Pitää muistaa, että johonkin yristysmaailmaan esitetyt teoriat, joita on muuten pilvin pomein, istuvat huonosti julkisiin palveluihin.? Ei mielestäni pidä muistaa; aivan yhtä hyvin teoriat istuvat kunnalliseen palvelutuotantoonkin. Ns. normaali yksityinen, tai vaikkapa julkinen osakeyhtiö -yritys, minkä termin me varmaan kaikki ymmärrämme, on perustettu sen takia, jotta se tuottaa omistajalleen lisäarvoa tuottamalleen pääomalle. Kunnallinen yritys tuottaa palveluja kuntalaisille. Em. mainitussa tuotto on yleensä rahaa ja jälkimmäisessä tuotto on tehokkaasti tuotettuja palveluita ilman taloudellisia tulostavoitteita eli voittoja, kunnallinen yritys myy palveluitaan ns. nahkoineen. Palvelut on tuotettava kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. On ajateltava ensisijaisesti asiakkaan etua. Tällainen näkökohta ei mielestäni sodi ollenkaan sen kanssa, että kunnallisessa palvelutuotantoyrityksessä käytetään nykyaikaisia yrityselämän oppeja.

Mitä mittareiden käyttöön tulee, ne kuuluvat oleellisena osana BSC?n, mikä on jo valittu tie. Mittareiden käyttö kuuluu oikeastaan kaikkeen nykyaikaiseen yritysjohtoon. Mittareista saa usein negatiivisen kuvan: revitään työntekijän selkänahasta kaikki irti ja jos ei riitä, niin mittaristoihin sidottu tulospalkka laskee. No ei se näin mene.

Kuviteltu ja yksinkertaistettu CASE-esimerkki JIK:ssä käytettävästä mittarista: Mitattava suure on ?keskimääräinen odotusaika, kun asiakas pääsee terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle, kun hoitotarve ei ole kiireellinen?. Tällä hetkellä se on esimerkiksi 1 kuukausi. Johtoryhmä määrittelee tavoitteeksi, että odotusaika on viiden vuoden kuluttua 5 vuorokautta, myös välitavoitteet on määritelty. Se kirjataan strategiapaperiin. Suunnitellaan mittausmenetelmä: ajanvaraustietokantaan määritellään laskentarutiini, joka laskee kaikkien asiakkaiden odotusajan keskiarvon siitä, kun asiakas on soittanut terveyskeskukseen ja päässyt lääkärin puheille. Mittausmenetelmä ei yleensä aina toimi alussa hyvin, tai ei mitata oikeaa suuretta. Tätä mittausmenetelmääkin kehitetään koko ajan. Johtokunnalle tulostetaan neljännesvuosittain (hallintojohtaja ja hupulaiset näkevät tilanteen päivittäin) yksi aanelonen (isolla tekstikoolla), jossa on tämän (ja muittenkin oleellisten mittarien) mittarin lukemat. Samoin viereen on printattu, mikä on mittarien tavoitelukemat. Nyt johtokunta voi keskustella asiasta ja miettiä, onko strategia toiminut, pitääkö sitä parantaa, saavutetaanko tavoite, joka on asetettu tulevaisuuteen. Näin edetään pienin askelin eteenpäin miettien ja strategiatyötä tehden, jos on valittu väärä strategia, sitä voi muuttaakin, kunhan vain pidetään kristallinkirkkaana mielessä lopullinen tavoite.

?Tuloksellisuusmittareiden kanssa pitää myös olla varovainen, ne kun eivät kerro todellisuutta vaikkapa terveydenhuollon tilasta.?, kirjoitti ?P.O.Tilas?. Edellä oleva kuviteltu skenaario oli esimerkki tuloksellisuusmittarista, eikös tuollainen kertoisi aika hyvin terveydenhuollon tilasta? Mittareita on rahamääräisiä ja ei-rahamääräisiä mittareita. Niitä pitää olla tasapainoisesti kumpiakin jo BSC:n määritelmän mukaan (balanced scorecard = tasapainoitettu mittaristo). Noita rahamääräisiä mittaristoja pitää käyttää JIK:ssä siihen, miten kustannustehokkaasti asiakkaita voidaan hoitaa. Ja tasapainon tälle mittarille antaa ei-rahamääräinen, toiminnan laatua kuvaava mittari.

Kerronpa loppuun erään tarinan strategiatyön voimasta. Tämä liittyy urheiluharrastukseeni. Olen ollut erään urheilu/liikuntaseuran jäsen 90-luvun alusta. Jo tällöin oli havaittavissa ukkoutumista, juniorityö oli täysin lamassa. Liityin seuran hallitukseen vuosituhannen vaihteen kieppeillä. Puheenjohtajaksi tuli kaveri, joka on tuollainen pätevä ?yritysjohdon konsultti?, tekee strategiatöitä mm. useammalle OYJ-tason yritykselle. Hallitukseen tuli muutenkin uutta verta. Seuralla ei oikein ollut minkäänlaista strategiaa tulevaisuuden varalle, mennään vain eteenpäin ja ollaan tyytyväisiä. Tuo erittäin taitava puheenjohtaja sitten päätti, että määrittelemme vision, mitä haluamme olla viiden vuoden kuluttua. Tärkeimmät kohdat siinä visiossa oli, että tuolloin aktiivisia junioreita pitää olla 40 kpl ja 20-40 vuotiaiden seuralaisten määrää on kasvatettava seuran suurimmaksi ikäluokaksi ja niistä 70% pitää olla aktiivisia, eli osallistua seuran työntekoon muutenkin kuin harrastamalla tuota seuran edustamaa liikuntaa. 20-40-vuotiaiden määrä oli todella vähäistä kiitos aikaisemmin laiminlyödyn junioritoiminnan. Organisoimme uudestaan seuran toiminnan niin, että taloudellinen tulosvastuu jaettiin jaostoille. Kaikki raha korvamerkittiin, ei ollut enää yhteistä kassaa, josta liutetaan rahaa alaspäin kaikille tuosta vain sitä pyydettäessä. Kaikenlaista muutakin viritystä tehtiin: aktiviteetteja lisättiin, strateginen ajattelu lyötiin kaikille otsaan, kaikille jaettavaan vuositiedotteeseen kirjoitettiin strategiasta, visioista; innostettiin porukkaa. Arvioimme pienen seuramme toimintaa yritysjohdon käyttöön kehitetyillä työkaluilla, mm. SWOT-analyysillä. Laadimme toimintakortteja, joiden avulla kenen tahansa oli helppo toteuttaa rutiinitoimia, mm. vuosijulkaisun teko, uuden jäsenen perehdyttäminen, kilpailujen järjestäminen. Eli kuten hienosti sanotaan, jalkautimme strategian kaikille tutuksi ja omaksi. Suurin osa meidän ydinporukan työstä tehtiin neuvottelemalla toistemme kanssa puhelimessa AUTOLLA AJAESSA, kun aikaa ei ollut oikein muuten. Saimme ajatuksen toimitilan rakentamisesta, joka tukisi varsinaista visiotamme. Rakentamisprojekti vetäisi mukaan paljon porukkaa ja innostaisi jatkossakin seuralaisia. Saimme mukavasti 500.000 euron rahoituksen kokoon mm. EU:n avustuksella ja rakensimme toimitilat. Toimitilat suunniteltiin niin, että sen käyttökustannukset eivät rasita taloudellisesti seuran taloutta, että se ikään kuin maksaa itse itsensä. Laadittiin siis sille erillinen liiketoimintasuunnitelma. Ja niin rakennettiin. Projekti tuki hienosti visiotamme ja kaikki tavoitteemme seuran toiminnasta toteutuivat. Seura on ylijäämäinen ja veloista selvitään leikiten. Seura palkittiin Suomen alansa parhaana seurana viiden vuoden päästä aloitettuamme uuden strategian. Lisäksi seura on palkittu useasti parhaana junioriseurana. Ukkoutuminen loppui kuin seinään!

Tuo oli mielestäni suuri peräksiantamattoman strategiatyön voimannäyte. Se ei olisi onnistunut ilman tuota taitavaa strategianikkaria, vaikka muuten olisi ollut innostusta. Hänen kanssaan oli todella ilo työskennellä. Ja esimerkki siitä, että tavoitteelista strategiatyötä voi käyttää muussakin, kun voitonhaluisessa liike-elämässä. Mutta töitä se vaati.

Toivottavasti JIK:kyynkin saadaan tuonkaltaista innostusta ja vetoa. Ei kun tavoitteet korkealle ja innostavaa henkeä!!

20.12.2008 17:54  16.44 - nimimerkille

Kuntalain mukaan ( Kuntalaki 23§) kunnan hallinnosta ja talouden hoidosta kunnassa vastaa kunnanhallitus.
Kunnan hallitus vastaa myös valtuustolle päätettäviksi tulevien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta.
Talousarvioon liittyneessä keskustelussa on hyvin selvästi tullut esille varsin yleisesti esiintyvä vääristynyt käsitys kunnanvaltuuston roolista.
Kunanvaltuustölla ei ole päätösten, ei myöskään talousarvion valmistelutehtävään. Talousarvion valmistelu ja sen esittely kuuluu kunnanhallitukselle. Jos esitys ei vastaa valtuuston käsitystä, se voi olla hyväksymättä esityksiä tai palauttaa ne omin evästyksin uudelleenvalmisteltaviksi.

Asia näyttää kiinnostavan senverran monia kuntalaisia, että saattaisi olla tarkoituksenmukaista järjestää kunnan hallintoa valottava seminaari tai seminaarisarja. Lisävalaistus ei olisi pahitteeksi monille luottamismiehille ja viran- ja toimenhaltijoillekaan.

20.12.2008 18:06  ?

Tasapainotetun mittariston kehittäjät Norton & Kaplan ovat mielestäni todenneet, ettei yritysmaailmaan kehitetty neljästä näkökulmasta tapahtuva tarkastelu sovellu sellaisenaan julkisyhteisöihin? He ovat kehittäneet niitä varten oman sovellutuksen, jossa näkökulmat ovat supistuneet kahteen.
Voitko Pekka selvittää tätä julkisyhteisöproplematiikkaa?

20.12.2008 18:06  P.O.Tilas

En kiistä tuloksellisuusmittareiden ja stretegioiden hyötyjä. Uskon myös että esimerkkiurheiluseurasi menestys johtui kuitenkin pääosin motivoituneista toimijoista. Tietenkin strategialla on motivaation luomisessakin osansa!

Terveyspuolella tuloksellisuuden arviointi on kuitenkin haasteellista. Onko terveyskeskus tehokas silloin kun sillä menee vähän rahaa erikoissairaanhoitoon, vai onko se silloin tehoton? Tehoton siksi, että liian vähän lääkäreitä, pitkiä jonoja, eikä ohjautuminen erikoissairaanhoitoon suju kuten pitäisi. Vai onko hoito niin hyvää, ettei lähetteitä tarvita?

Samoin, jos lääkäri on pidetty ja pätevänä tunnettu, vastaanotolle ohjautuu ihmisiä tavallista enemmän. Kumpi lääkäri on tehokkaampi, se joka ottaa asiakkaita vähemmällä jonotusajalla vai se joka perehtyy asiakkaaseen perusteellisemmin?

20.12.2008 18:12  .

17.54 Lue lakisi uudestaan!

Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta.

Valtuustosta säädetään kuntalain 2 luvussa. Valtuuston tehtävät määritellään kuntalain 13 §:ssä.

20.12.2008 18:22  ?

Toistaiseksi keskusteluissa esitetyt näkemykset tominnan ajureista (mitattavista asioista) mukailevat tehottomiksi osoittautuneita nykykäytäntöjä. Mittarit olisi muotoiltava asiakkaiden (esim. potilaiden) tavoitetilojen ja niihin kohdentuvien vaikuttavuuksien näkökulmasta.

Hyvän palvelun esisijaisena tavoitteena ei ole tietenkään nopeat vastaanotoille pääsyt tai mahdollisimman monen kuntalaisen juoksuttaminen vastaanotoilla tain lääkärikohtaisen vastaanottomäärän maksimoiminen, vaan "kerralla terveeksi" - tavoite sekä väestön suhteellisen terveystason kohottaminen.
"Terveet eivät tarvitse parannusta"

20.12.2008 18:29  Kiinnostava asia

Voisko Jikky toimia niinkin, että controlleri kilpailuttaisi palvelut ja Jikky sitten ostaisi palveluja muiltakin kuin nykyisiltä terveyskeskuksilta ? Silloin markkinat toimisivat ja kilpailun kautta löydettäisiin parhaat ratkaisut. En kyllä tiedä toimisiko tämä, mutta ainakin joissakin palveluissa, ehkä aika monissakin. Controllerin ja tilaajalautakunnan tehtävät ovat jääneet aikalailla pimentoon.

20.12.2008 18:40  18.12

Olen edelleen samaa mieltäkuin 17.54.

Kuntalin 13§: todetaan, että kunnanvaltuuston tehtävinä on
1) päättää ....
2) päättää....
3) päättää .....
4) päättää....
5) päättää....
6) päättää...
7) valita...
8) päättää...
9) valita...
10) hyväksyä...
11) päättää...
Valtuusto tekee kaikki päätökset
hallituksen, tai tarkoitukseen muutoin nimetyn toimielimen valmistelusta.
Tavanomaisissa erikseen lueteltuja päätösiä ja asioita koskevaa valmistelua lukuunotamatta valmisteluvastuu on kunnanhallituksella.

20.12.2008 18:48  kurikkalainen

17:46 ihemettelevälle: En tahtonut saivarrella eikä kyse ole mistään juristeriasta. Olen vain ollut mukana organisaatioiden fuusioissa ja tiedän, kuinka arkoja nämä termit ovat henkilöstölle. Jos jollakin taholla koetaan olevan ylivalta, niin säröjä henkilöstösuhteissa voi näkyä monta vuotta. Tavoitteena kuitenkin tulisi koko ajan olla saumaton yhteistyö ja henkilöstön mahdollisimman hyvä sopeutuminen uuteen tilanteeseen. Silloin saavutetaan myös hyviä tuloksia.

20.12.2008 19:04  Kurikkalaiselle

Kurikassahan näytetetään käydyn viimeaikoina hyvinkin monipuolinen keskustelu kuntaliitosprosessin totetustavoista. Ainakin minulle on jäänyt päälimmäiseksi sellainen mielikuva, että kukaan ei ole tunnustaunut tai tunnistettu johtaneensa prosessia. Tämä on harmi myös henkilöstön näkökulmasta. Luulen että monet ovat toivoneet oman työntekijäturvansakin näkökulmasta asioiden selkeämpää organisointia.
On vastuutonta jättää henkilöstö "sopeutumaan". Johdon sekeä näkemys ja sitoutuminen ovat onnistuneen muutosprosessin perusta.

20.12.2008 19:12  Tulevaisuus paremmaksi

Mielestäni pelkästään hyvällä motivaatiolla ei selvitä onnistuneeseen tavoitteeseen kuin hyvin yksinkertaisissa ja rajatuissa tehtäväkaavioissa.
JIK ja kaupugin julkinen hallinto ovat auttamattomasti rakenteiltaan monitahoisia organisaatiokokonaisuuksia.
On täysin selvää, että siellä tarvittaan hyvät työkalut, jotka osaltaan motivoivat kokonaisuutta saavuttamaan asetetut tavoitteet.
Suomessa on tästä useita hyviä käytäntöjä myös sosiaali- terveysalan toiminnoissa. Tuloksena on myös kustannustehokas ja hyvä hoito.

Noihin tuloksiin päästään kyvykkäiden ja asiansa osaavien toimijoiden ansiosta, kuten Pekan esittämässä esimerkissä.

20.12.2008 20:09  Sivullinen

Kukahan hoitaa kurikkalaisten sielunelämää ??

20.12.2008 20:11  tuura

EI KUKAAN.... MUT jURVASSA HOITUU

20.12.2008 20:15  Pekka Järvinen

?Hyvän palvelun esisijaisena tavoitteena ei ole tietenkään nopeat vastaanotoille...? kirjoitti joku. Tuo mittariesimerkki oli vain keksimäni esimerkki, jolla pyrin valottamaan mittareiden käyttöä BSC:ssä. Sairaanhoitoalasta minulla ei ole mitään hajua, koska työskentelen aivan muilla toimialoilla. Mittarien käyttö vaan alkasi nostelemaan mörköjä, joten kirjoitin esimerkin. Kaikkein paras master-mittarihan olisi JIK:ssä ?onko väki tervestä??. Mutta milläpä määrittelee sellaisen mittarin? Kirkonkirjoistako kuolinlistoilta? Tuo minun esimerkkimittari lienee kaikin puolin toteutettavissa. Olen kuullut, että yksi terveyskeskuksia vaivaava ongelma on jonot. Se johtunee henkilökuntapulasta ja tehottomista prosesseista.
Toinen pohdinta liittyi julkiseen palveluyritykseen liittyvään BSC?iin. Jossa on jätetty pari näkökulmaa pois. Valitettavasti en ole kuullut asiasta. Jotain voi kuitenkin pohtia. Taloudellinen näkökohta lienee poistettu. Julkinen palveluyrityksen ei yleensä odoteta tuottavan voittoa. Niinpä ei ole syytä mitata rahatuottoja. BSC niinkuin muutkin strategiatyökalut ovat amerikkalaisperäisiä ja laadittu suurten pörssiyritysten tarpeita silmälläpitäen. Näillä on usein tärkeimpänä rahallisena mittarina jokin osakemarkkinoihin liittyvä suure: osakkeiden arvon nousu, price/earnings, tms. jotka on jo valmiiksi määritelty ja tietoa on helposti saatavissa markkinoilta. Näitä suureita julkisyrityksillä ei ole. Budjettirajoittuneisuus saattaa olla syy taloudellisen näkökohdan poistamiseen; julkisia palveluyrityksiä sitoo tarkat budjettirajat. Näkökohdista lienee jätetty myös oppimisen ja kehittymisen näkökohta pois. Tuo näkökohta liittyy yrityksen tekemään tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Julkisissa palveluyrityksissä ei juuri harrasteta tuollaista toimintaa vaan käytetään muiden kehittämiä prosesseja ja teknologioita.
Julkisyhteisön BSC:ssä kun ei käytetä rahallisia mittareita, jotka ovat vaa?an toisella puolella tasapainottamassa ei-rahallisia mittareita, niin mittariston tasapaino täytyy miettiä uudelleen. Lienee tarkoituksenmukaista, että keskitytään asiakas- ja prosessinäkökulmiin (tyytyväiset asiakkaat ja kustannustehokas, laadukas toiminta).

20.12.2008 20:19  Sielunelämää!

Murre vaan keskipohjalaista, mikä tietysti sääli!!

"Toiset heimot luotiin vasemmalla käjellä:
hämäläiset on tervasa räpiköiviä etanoita,
lappalaiset pimiän pimahuttamia joikujia,
karijalaiset tunteisiin naulittuja itkijöitä,
savolaiset höperyyven sakkaa.
Pohojalaisilla on tuulipukusten maasa
ulijuuven haarniska
ja oikeuvenmukasuuven miekka.
Pohojalaiset leppää vasta kirkkauven
valtaistumella Ihimisen Pojan tykönä

20.12.2008 20:43  Ihmettelevä

Kyllä nyt on asijantuntijaa. Hyvä niin. Voi, voi kun kunnallisvaalien alla ois näin. Ja viel sais ehokkaaksi

20.12.2008 21:52  Ajatelmia

Kuntaliitos prosessin alkuvaiheen hallinnon yhteensovittamistyön ovat tehneet johtavat virkamiehet ja yksittäiset harvat luottamusmiehet työryhmissä.Nämä työryhmät ovat sovittaneet yhteen kaksi organisaatiota liittämällä ne mekaanisesti toisiinsa. Todellista osaamiskartoitusta tai talouden näkökulmaa ei ole otettu huomioon. Tehokkuudesta tai tarkoituksenmukaisuudesta puhumattakaan. Sama JIK organisaatiossa.Liikelaitos on joutunut käyttämään kuntien jo viroissa olevat henkilöt paikkoihin joka ovat olleet mahdollisia ei välttämättä parhaita ja sitoutuneimpia. Kuntaliitos asiassa on jätetty taloudellisuus näkökulma käyttämättä ja JIK se on taas ylikorostettua.Ei paras vaan sopivin. Onneksi edes liikelaitoksella on pätevä ja innokas johtaja, toivotaan että Kurikka saa sellaisen Paavo Tyrväisestä.

20.12.2008 21:55  18.06

Erittäin hyvä kommentti perusteluineen päivineen Pekalta. Maailmalla on kehitetty paljon hyviä käytäntöjä, joista voi ottaa opiksi. Aina ei kuitenkaan kopioitaviksi.
Kaikkihan muistamme epäonnistuneen tulosjohtamisismien matkimisen julkisellakin puolella. Kukaan ei kuitenkaan ymmärtänyt silloin , että jo kuntalakikin kieltää kunnilta tuloksenteon. Monet kunnat ja kuntayhtymät leikkivät tästä huolimatta vuosia konsulennttien markkinoimilla, julkishalinnon ympäristöihin vierailla leikkikaluilla.

Kaiken kukkuraksi on hyvä pitää mielessä se, mikä on kulloinenkin tehtävämme. Mitä on saatava aikaiseksi sekä millainen on toimintaympäristömme.
Hyvänä esimerkkinä käyvät viimekuukausien nopeat ja ennakoimattomat kuntatalouteenkin suoraan vaikuttavat muutokset. Mielestäni strategioinnin merkitys korostuu nykyisenkaltaisessa muutosympäristössä. Ilman strategiaa mennään kuin lastu laineilla. Srategiointiakin on kuitenkin syytä uudistaa toimintaympäristön muuttuessa. Nykyisenkaltaisessa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä perinteisesti toteutetusta strategiaprosessista saattaa olla kuitenkin jopa vahinkoa. Strategiset ikkunat ehtivät sulkeutua ennen kuin on päästy edes liikkeelle tai kiikarin sijaan tuleveisuuden vaihtoehtoja tarkastellaankin peruutuspeilistä.
Kurikassakin tarvitaan nykytilanteessa ketterää strategiointia historiasta olevien 2012 vuoteen laadittujen kuvitelmien sijaan. On muistettava, että strategia ei ole suunnitelma, vaan ketju valintoja!

Kaiken kaikkiaan on miellyttävä todeta, että pahimpien valintapaineiden jälkeen keskustelu on saanut aivan aitoa siältöä.

20.12.2008 21:56  väsynyt

Taitaa alkaa väsähtää tämä Blogi ja keskustelu hohhoijaa..

20.12.2008 22:26  Jupe

Tältä päivää on väsy. Katsotaan huomenna onko siä mitä ?
Kurikkalainen kulttuuri näyttääkin olevan asiallisen keskustelevaa. Hyvä niin.
Oikein alkaa tuntua joululta.

20.12.2008 22:28  Huomisiin

Päivä pulkassa Jupe ?

20.12.2008 22:32  Sama

Ei keskustelu väsähdä, kunhan ei keskustelijat. Näköjään on niin, että blogin pitäjän varassa on se "puheenjohtajuus" tämän palstan. Ei siinä mitään ihmettelemistä ole. Sensijaan on ihme. ettei muualta löydy tällaista innovaatiota kehittää Kurikkaa ja keskustelua. Odottaisin avauksia Margitilta ja Votelta ja Pirjolta ja kaikilta uusilta ja vanhoilta valtuutetuilta Kurikan ja Jurvan alueelta. Kurikan osastopäälliköitä ei tun nu olevan edes olemassa?

20.12.2008 22:41  Pekka Järvinen

Asiaa klo 18:06! Ketterästi pitää näinä päivinä luovia, kun karikot vaihtavat paikkaa päivittäin. Taantuma oikein syvenee silmissä, en muista, koska näin olisi ollut. Paavo Lipponenkin totesi tänään, että talouskriisi ei ole talvisota vaan harmageddon.

Ehdotuksena keskusteluksi tänne olisi, että miten kunnassa elvytetään, kunnan varautuminen lamaan, makrotalouden elvytys vs. kuntatalouden elvytys.

20.12.2008 22:48  Toivotaan taas

Vote ainakin tätä lukee. Lentopallotermillä;plokiin vain Vote !

20.12.2008 22:56  Votelle

HYvä Vote. Kirjoittelepa investoinneista, niin bloginpitäjä voi innostua. Vote on moniosaaja. Henkilöstöhallintoa johtaa suunnittelujaostossa ja investoinneista päättää tekniikassa. Palkoista päättää ja veroprosentistakin jotain ymmärtää. Eikun Vote kehiin vain.

20.12.2008 22:58  Toivotaan uudestaan

Kannustusta Votelle, vastuunkantaja kun on ja uskallustakin.

20.12.2008 23:02  Kuunnellaan Mattia ym. hyviä alustuksia.

Olipa hyvä päivä! Kiitos keskustelijoille.
Olen matkanvarrella tähänpäivään saakka huudellut asiallisuuden puolesta.
Tänään se sitten toteutui enemmän kuin osasin odottaa. Näin hyvä!
Odotan mielenkiinnolla P. Järvisen esitämän aiheen alustusta.

20.12.2008 23:35  .

Kurikassa kukaan ei ole niin hyvä, kuin omasta mielestään, että tarvitsisi sekä sekä suunnittelujaoston että teknisen lautakunnan puheenjohtajuudet itselleen!
Toivotaan, että luottamuspaikkoja jakavat eivät keskitä kaikkia paikkoja itselleen! Yksi tärkeä paikka per luottamushenkilö riittää hyvin.

20.12.2008 23:38  Hyvää Yötä

uusi kaupunginjohtaja Tyrväinen toivotti hyvää joulua ja uutta vuotta Kurikka-lehdessä.Hienosti ajateltu häneltä.Hän joutuu tekemään vaikeita päätöksiä ensi vuonna.Jonkin sortin matokuuri pitää tulla sen kaikki ymärtää.Myös Pekka ja Lasse ymärtää tilanteen ja on apuna varmasti hänellä.

21.12.2008 0:20  se on siina

Jikky kaplain + R + norton DD.ppXX^` Edit:CC;onko thatclear Ålloffyou,voetoiinsa...taitaa olla älymystö Bleykyn Blpppu... poistun ja katoan ..anteeksi kun yritin olla viisas, ja kirjootelin tavallisena kurikkalaasena, maanläheesiä kommentteja , matti on ok jäbä, siitton hyvö jatkaa.

21.12.2008 2:03  Strategioiden ammattilainen

Yhdyn nimim. Väsyneen kommenttiin:
hoh-hoijaa Perkka Järvisen besser wisserin
pitkät kommentit...


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini