Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Ihmisen näköinen arvio

Esitetty Jalasjärven JAKK:ssa 27.11.2013

Selvitysmies Antikainen antaa varsin murskaavan kuvan JIK:n toiminnasta. Hän ehdottaa sen toiminnan lopettamista kokonaan ja heti. Selvittämättä on kaikki ne katastrofaaliset vaikutukset niin henkilökunnan motivaation kuin toimintakyvyyn suhteen. Tältäkin osin arviointi on täysin tekijänsä, aluemaantieteilijän näköinen.

Ensiksi kuitenkin kysyn, millä oikeudella JIK:n johtokunnan alaisen johtoryhmän työpaperia on käytetty hyväksi tässä selvityksessä? Vaadinkin sitä poistettavaksi asiakirjasta luvattoman käytön vuoksi ja täysin virheellisen tulkinnan vuoksi. Olen saanut tiedon, että lupaa ei ole kysytty, lähdeaineistoa ei ole mainittu eikä Antikainen ole koskaan käynyt vuoropuhelua po. Powerpoint esityksen tekijän kanssa sen tarkemmasta sisällöstä.

Asiakirjan luvaton käyttö on siis paitsi luvatonta ja sopimatonta, yleensäkin tutkija- ja ammattietiikan vastaista. Se on ryöstö ja lähdesuojan rikkominen. Mistä se on saatu?   Pyydän tähän heti lyhyen vastauksen ja jatkan sitten.  (sivulla59). 

Analyysi ja vertailu Seinäjoen terveysaseman toimintaan on vertaansa vailla. Selvittäjä vertailee pelkkiä euromääräisiä lukuja per asukas, piittaamatta lainkaan niistä kriteereistä, millä noihin lukuihin on päästy. Lahjakkaasti on jätetty huomioimatta niin sairastavuuksien indeksierot, ikäindeksit ja -rakenne, nykyinen palvelutason huikea ero mm. lääkärille pääsyn odotusajan merkeissä, kuin myös lähipalveluiden eroissa Ylistaron ja Peräseinäjoen asemien lopettamisineen.

Sote-palvelut on kuitattu selvityksessä kevyesti 3 sivulla ja mitenkään analysoimatta kokonaisvaikutuksia saati koko rakennetta. Työrymän jäsenenä voin vakuuttaa , ettei analyysi alkuunkaan vastaa  tehtyä työtä ja johtopäätökset ovat virheellisiä.

En usko, että tällainen analyysi kestää minkäänlaisen tieteenalan kriittistä  tai edes normaalia arviota. Silti aluemaantieteilijä kylmän rauhallisesti esittää siis, ”Seinäjoen ja Jalasjärven liittymistä välittömästi, joka johtaisi JIK:n purkautumiseen”!!! Virhepäätelmä on sekin, että jos Jalasjärvi liittyy, ei JIK siihen lopu vaan jatkaa nykyisellään Ilmajoki-Kurikka akselilla.

Johtopäätöksissä on siis menty yli siitä, mistä aita on kaikkein matalin. Selvitysmies on sivulla 59 tulkinnut, että kuntaliitoksesta syntyvät hyödyt ovat JIK purkautumisen haittoja pienemmät. Uskallan väittää 5 vuoden kokemuksella ja työryhmässä olleena, että po. väitteelle ei löydy minkäänlaisia analyyttisia perusteita.

Tuntuu siltä, että aluekehitysmies ei ole lukenut aineistoja eikä saanut kokonaiskäsitystä nykyisistä palvelurakenteista JIK:ssä tai Seinäjoella. Esimerkiksi väitetään sivulla 41, että ”työryhmän mukaan edellytetään suuremman toimijan kehittämistä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen.

Sote-työryhmässä ei tähän päädytty, pikemminkin päinvastoin. Työryhmässä olleena muistan, että keskusteltiin ja kirjattiin siitä, mikä olisi optimaalinen koko tuottaa palveluja

JIK-alueella JIK:n työskentelyyn on oltu varsin tyytyväisiä. Kaikki keskeiset päättäjät ovat mennen tullen sitä kehuneet. Talouden aisoissa on pysytty. Rakenteita on muutettu, lähipalvelut on toivotusti järjestetty. Sen ponnisteluja tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi on kuntien toimesta enempi estelty kuin tuettu.

Nyt yhtäkkiä selvitysmies sanoo 5 vuoden työn olleen täysin turhaa. Sote-ryhmän työstä hän on poiminut täysin vain haluamansa muutamat yksityiskohdat. Sivut 39-41 on täysin fake- arvio. 3 sivua sotea on näin jäänyt aluetieteilijän arvion jalkoihin.

5 sote-kokousta satasivua tutkimusta, ei keskustelua JIK:n johtajan kanssa, mutta Harri Jokirannan kanssa ilmeisesti kyllä.

Tämä esitys käsittääkseni perustuu varsin puhtaasti siihen toteamukseen sivulla 41. että ”Seinäjoen kaupunki katsoo, että uudella organisoinnilla kolmen kunnan malliin saadaan toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta. Varmasti voidaan saadakin, mutta periferian ja äärialueiden kustannuksella ynnä lähipalvelukäsitteen määrittelyllä kokonaan uudestaan.

Kurikkaa ei kuntana saada kumoon, niinkauan kuin ylijäämää on taseessa ja sitä piisaa parikymmentä vuotta. Osin tässä on nyt kyse myös siitä, haluaako Jalasjärvi lähteä tällaiseen yhteiseen kuntahallinnointiin mukaan, vai niin että lähikuntarakenne säilyy, lähipalvelut säilyvät ja saadaan päättää omista asioista pienempänä kuntana.

Minusta tämä arvio ei ole ainakaan sote-työryhmän selvityksen mukainen vaan vastainen. Minusta tätä arviota ei voi kahden pienemmän kunnan osalta olleenkaan hyväksyä, vaan yksinkertaisesti hylätä tosiasioihin perustumattomana.

Olen sitä mieltä, että kuntaliitoskysymys on kymmenien , jopa sadan vuoden tähtäimen iso asia.

Tärkeintä on , että kuntien demokraattisesti valitut elimet, valtuustot pääsevät siitä päättämään, avoimesti ja rehellisesti tosiasiat tuntien ja tiedostaen, kenenkään riippumattomia päätöksentekoelimiä häiritsemättä ja mitaään salaamatta tai estämättä.

Kuntarakenneselvittäjä Antikaisen mielestä Seinäjoen ja Jalasjärven tulee liittyä yhteen vuoden 2015 alusta. Kurikan tulee liittyä mukaan joko samassa aikataulussa tai sitten myöhemmin, kun laajempaa kaupunkiseudun rakennetta tarkastellaan. Näin visioi aluemaantieteilijä Antikainen Seinäjoen kaupungin ohjeistamassa lausunnossaan. Väliraportin 23.10. mukaan Jalasjärven ja Kurikan liitos vielä oli hyvä ratkaisu välittömien hyötyjen saavuttamiseksi lähimmän 10 vuoden aikana. Nyt on piipussa astetta kovemmat panokset. Ministeriöstä lienee  ohjeistettu selvittäjää. Valitettavasti se tietää prosessin keskeytystä vuosikymmeniksi, ainakin Kurikan osalta. Tämä on minun arvioni.

Kurikka 27,11,2013  Matti Ollila

KURIKKA-lehdelle 31.12.1993

 

                                   Uudenvuoden tervehdys

 

Sumea on suomea. Se on tosi oivallinen suomenkielinen sana ja se tarkoittaa, että musta ei näy mustana eikä valkoinen valkoisena.

Sumea tarkoittaa mustavakoisten äärimmäisyyksien välillä olevaa harmaata ja epätarkkaa aluetta. Asiat eivät silloin ole täysin tosia tai epätosia, vaan kyllä ja ei voivat olla yhtä aikaa voimassa.

 

Länsimaisia ihmisiä on jo pitkään pidetty kaksijakoisten valintojen orjana. Kysyä sopiikin, olemmeko myös me kurikkalaiset, suomalaisten mukana, mustavalkoisen maailmankuvan orjia.

 

Kun viime valtuustonkokouksessa kerroin valtuutetuille, mitenkä meidän käy, mitä meidän kunnallistalouden kehityksessä voi seurata, jos emme pääse niihin raamikehyksiin, mihin on suunniteltu päästävän, jonkun maakuntalehden toimittaja kertoi seuraavan päivän lehtijutussaan, että hallituksen puheenjohtaja ”kävi pöntössä uhkaisemassa”.

 

Myöhemmin samassa puheenvuorossani muistutin, että meille valitettavan usealle näyttää omakohtainen elämän sujuminen olevankin tärkeämpää kuin yksimielisyys jostain arvosta, kuinka ylevästä hyvänsä ja samalla totesin sen johtuvan siitä, että asioilla on usein selkeän raadollinen ulottuvuutensa. ”Siksipä jos oikeastaan kaipaamme elämältä vain omien aineellisten tarpeiden tyydyttämistä, miksi teeskentelemme piittaavamme ylevimmistä asioista.”

-         Takakäteen joku totesi, että tämä oli törkeästi sanottu.

-         Joku toinen sanoi, että se oli hyvin puhuttu.

Kummassakin tapauksessa tuli esille aikalailla mustavalkoinen maailmankuva, vaikka kukin arvioija oli tietysti oikeassa sen yksittäisen lausahduksen osalta, minkä hän katsoi oikeaksi puheenvuorostani siteerata.

 

Siis miksi me suomalaiset mieluusti sanomme ”KYLLÄ, KYLLÄ” tai ”EI, EI”. Siksikö, että se on kaikkein yksinkertaisin ja vaivattomin tapa suhtautua asioihin?

 

Tuoreimpien tutkimusten mukaan ns. lama ei kuitenkaan ole lannistanut suomalaisten nuorten työintoa eikä urahaaveita. ”Kadotetun lamasukupolven” kauhistelu se sijaan masentaa surinta osaa nuorista huomattavasti enemmän kuin itse lama, minkä kukaan ei oleta jatkuvan ikuisesti. Siksi useimmat ponnistelevat tosissaan saadakseen itselleen työn, jossa voisi ennen muuta kehittää itseään, jossa voisi olla hyödyksi ja käyttää kykyjään.

 

Vaikkakin nuorilla kohdistuu tulevaan ammattiin yhä kovia odotuksia, näyttää ainakin nirsoilu vähentyneen. Nyt oltaisiin väliaikaisesti valmiita tekemään mitä tahansa, jopa ilman palkkaakin. Kuitenkin sillä ehdolla, että työ jotenkin liittyy omaan alaan.

 

Eivät nuoret siis ole mitään apaattisia ressukoita. He suhtautuvat sumeasti elämään ja odottavat julkisyhteisöiltä, kunnilta ja valtiolta, toimenpiteitä. Kunnilla voisi tässä suhteessa olla roolinsa, kunnallislain osauudistuksen ja kunnallishallinnon vahvistumisen myöstä, roolinsa poistaa käytännön esteitä sekä työtä halvaannuttavia säännöksiä.

 

Jos meillä, erityisesti päättäjillä, on tahtoa joko-tahi ajattelun sijasta sumeasti tehdä päätöksiä nuorisomme hyväksi, olen varma siitä, että työtehtäviä löytyy erityisesti hoito- ja nuorisotyössä, kierrätys- ja ympäristönsuojeluun sekä harrastustoimintaan liittyviltä aloilta. Toimettomuuden tekosyyksi ei riitä todeta: KYLLÄ se on valtion tehtävä, Ei se ole kunnan rooliin kuuluvaa.

 

Vaikka lama tuottaakin huolta, ei se ole valtaosaa Suomen nuorista todellakaan masentanut. Sen sijaan nuorten halu osallistua lomatalkoisiin on kyllä suorastaan liikuttava. Kaksi kolmasosaa heistä olisi halukas alentamaan jonkin verran palkkaansa, jos siten olisi mahdollista estää muiden irtisanominen. Lähes yhtä suuri osa olisi samaan valmis, jos se auttaisi Suomen jaloilleen. Eikö näissä nuorten mielipiteissä tule esiin todellista talvisodan henkeä?

 

Veteraaneille kaikki kunnia ja arvo. Nyt on kuitenkin uusi aika, uusi vuosi. Eikö nyt ole vuoro antaa nuorisolle arvo ja ennen kaikkea mahdollisuus rakentaa oma elämänsä?

 

Hyvät kurikkalaiset paikallislehden lukijat:

Tällä jutullani haluan erityisesti kiinnittää huomionne huomiseen, tulevaan uuteen vuoteen 1994 ja ajankohtaiseen todellisuuteen. Tällöin erityisen tärkeinä uskallan nostaa esiin ratkaisun keinoina kahta edellä valotettua asiaa.

Ensimmäisenä ja tärkeimpänä on siis ajattelutavan muutos. Valitaan alussa mainittu sumea ajattelutapa iänikuisen ”juupa-eipäs” sijasta, luovutaan mustavalkoisesta maailmankuvastamme.

Toiseksi: Meidän on valitseminen ne tärkeimmät konkreettiset kohderyhmät, asiat, jotka todella ovat tälle yhteisölle tärkeitä ja jotka tulee hoitaa. Niistähän ylivoimainen ykkönen on työttömyys, erityisesti nuorten työttömyys. Tähän ongelmaan on päättäjien velvollisuutena puuttua yksimielisinä. Ei kuitenkaan voivotellen, vaan nuorison optimistisin asentein varustautuneena.

 

Arvoisat kurikkalaiset, ehkä tämä Uudenvuodentervehdyksenä on hiukan epäsovinnainen. Nämä asiat ovat kuitenkin jokapäiväisesti mielessäni ja siksi juuri näillä ajatuksilla haluan toivottaa teille tervehdykseni, Kurikan kaupungin puolesta, täältä Euroopan toiselta laitaa.

Menestystä vuodelle 1994 ja jos lama jatkuu, älköön jatkuko lamaannus.

 

Gardines de Calahonda Espanja 27.12.1993 Matti Ollila

 

 

 

08.06.2009  

Puheeni Keskustan valtuustoryhmän puolesta valtuuston kokouksessa Kurikassa arviokertomuksen yhteydessä:

Arviointikertomuksen arviointi 08.06.2009
 

Kurikan kaupunginvaltuusto
 

Herra puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut
 

Tarkastuslautakunnan tehtävänä todellakin on tehdä työtä sen eteen, että kaupunginvaltuusto kykenisi arvioimaan, ovatko sen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja sen konserneissa toteutuneet.

Toisaalta pitäisi kyetä arviomaan, onko toiminta ollut taloudellista ja tehokasta.

Kolmanneksi pitäisi kyetä näkemään kokonaisesti, mitä kaupungin johto on tehnyt  ja saanut organisaation tekemään sen eteen, että kaupungin operatiivinen toteuma on linjassa valtuuston asettaman strategisten tavoitteiden kanssa.

Tilinpäätös ja sen toteutumisen selvittäminen  ovat keskeinen ja erottamaton osa tätä arviointia.

Jotta jatkossa päästäisiin toteutuvia vuosia vertailemaan yhteismitallisesti, voitaisiin alkaa käyttää esimerkiksi seuraavaa konseptia  ( tai vastaavaa)  pohjana jokainen seurantavuosi:

1, talouden ja resurssien hallinta

2. palvelukyky ja vaikuttavuus

3. toiminnan ja organisaation kehittäminen

4. henkilöstön kehittyminen ja työkykyisyys

Yleisiä huomioita:

Tarkastuslautakunnan esittämä arvio on subjektiivinen eikä sisällä kovinkaan paljoa vertailua aiempiin vuosiin, joten esimerkiksi tuottavuuden kehitystä on vaikea arvioida.

Myöskin se tosiasia, että arviointikertomukset vanhan Jurvan ja vanhan Kurikan osalta ovat sekä kovin erilaisia, että erillään, ei helpota kokonaisarviota valtuutetun näkökulmasta.

Yksittäiset vertailutilastot kuntien välisten tunnuslukujen avulla eivät anna erityistä   valaistusta kuntamme toimintakyvystä tai tehokkuudesta. Mitä esimerkiksi vammaisten laitospalvelujen nettokustannus €/as.  kertoo? Senkö, että vammaisten määrä poikkeaa keskimääräisestä suuntaan tai toiseen, vai mitä?

Mikäli tilastoilla halutaan jotain osoittaa, täytyisi niissä näkyä laajemmin ja kategorisemmin toimintojen muutosten vaikutus tehokkuuteen tai asiakaspalveluun. Ainakin niistä pitäisi löytyä jonkinlaista apua ja perusteluja mahdollisen muutoksen tekoa varten. 

Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksen sivun 2 mukaan laatinut arviointisuunnitelman ja noudattanut sitä työskentelyssään. Jaottelu on sinällään kohtuullisen hyvä. Kertomus olisi voinut olla enemmän toimintaa kuvaava. 

Ymmärrän toki, että tarkastuslautakunnan työ on kattavasti tehtynä iso ja lähes mahdotonkin urakka. Uskonkin, että lautakunta on niukoilla resursseilla kuitenkin tehnyt parhaansa.

Sosiaali – ja terveystoimi

Sosiaali- ja terveystoimen toteutumisen asiakaslähtöisyys ei avaudu esitettyjen tilastojen avulla riittävästi. Siksi liikelaitoskuntayhtymän tulo tälle toimialueelle on tervetullutta, jotta saadaan aikaan kauan kaivattu läpinäkyvyys kustannus- ja muiden vertailutietojen esille tuomiseksi valtuutetuille.

Kertomuksen mukaan ongelmat kulminoituvat lääkärien ja hammaslääkärien saatavuuteen. Keinoja ongelman ratkaisuksi ei ole esitetty.

Sivistysosasto

Kouluverkon sanotaan olevan tasapainoinen ja  ja koulutilojen hyväkuntoisten sekä asianmukaisten. Valtuuston toteuttamistavoitteet olisivat siis kunnossa. Sivistystoimelta ei näytetä kuitenkaan odottavan tavoitteenasettelua kouluverkon suhteen.

Liikuntatoimi

Liikuntatoimi saa puhtaat paperit toiminnastaan. Tosin kiitoksen perusteena on valtuuston päättämä uusi urheilukenttä. 

Tekninen osasto

Palvelurakenteiden kehittymistä pidetään arvioinnissa kustannusten seuraamisen ja kohdentamisen keinona.

Tekniikkaan kuuluvien eri toimintojen toimimisen tasoa pidetään hyvänä, varmasti niin onkin. Tosin kaipaamaan jää arviointia investointien kustannusseurannan tehostamiseksi. Ennakkoarvioiden ylittyminen on ollut pikemmin sääntö kuin poikkeus.

Palo- ja pelastustoimen uusien tilojen myötä motivaation ja palvelun tason sanotaan parantuvan. Uskon näin olevan. Tunnuslukujen perusteella asukaskohtaiset nettokustannukset Kurikassa ovat selvästi naapurikuntien kustannusten yläpuolella. Kurikalla on siis lupa odottaa ykkösluokan palveluja.

Hallinto- ja talous

Taloudellisessa yhteenvedossa kiinnitetään huomiota positiivisen tuloksen riittämättömyyteen tai pienuuteen.

Tarkastuslautakunnan mielestä pitää pyrkiä siihen, että budjetti ei rakennu osinkojen varaan.

Tämän asian valtuusto kuitenkin itse päättää talousarvion yhteydessä. Siksi tämä ohje lienee tarkoitettu valmistelulle.

Liikelaitoksen tehtävän katsotaan olevan vastata hallinnassaan olevista kiinteistöistä ja toimitiloista. Lausuman sisältämä viesti on epäselvä, mutta voisi tarkoittaa, että valtuuston kannattaisi tarkistaa liikelaitoksen toimialue. 

Tilikauden ylijäämäksi muodostuu 649 t€, mikä on kuntien välisissä vertailussa hyvä tulos. Vuosikate riittää hyvin kattamaan poistot.

Tosin poistojen määrä on jäänyt vuodesta toiseen huomattavasti alle todellisten investointien. Pitkän päälle se tuo mukanaan ongelman nimeltä kassavaje, jota voidaan korjata vain lainanotolla tai näyttämällä selvää ylijäämää. 

Kurikan kaltaisen kunnan kassavarojen likvidi pitäisi olla mielestäni ainakin kahden  kuukauden menojen suuruinen eli noin 12 M€.

Kurikan kaupungin likvidi, jossa on mukana kassavarat ja osakkeiden ja muun käteisvaroihin rinnastettavien tasearvot ovat saadun tiedon mukaan 165 päivää.

Hyvä suoritus.

Herra puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut

Kurikan kaupungin tilinpäätös ja siihen liittyvä arviointikertomus tyydyttävät keskustan valtuustoryhmää.



KURIKKA 140-vuotta, 18.01.2008

Rouva ministeri, arvoisat kutsuvieraat

Kurikan 140-vuotisjuhlan merkeissä olemme kokoontuneet sekä muisteloihin, että arvioimaan kaupungin sekä kunnallishallinnon tulevaisuutta  - ja juhlimaan sen johdosta.

Muutama sana aluksi kuntamme historiasta. Siteeraan kunnioitettua historioitsijaamme Osmo Rinta-Tassia, joka Kurikan historia -kirjassaan kuvaa ” ittepäällensä erinäisen kunnan” syntyä. - Ruotsin mallin mukaista uutuutta. - Irrottautumista kirkosta maallisen hallinnon asioissa.  Sitä oli silloin vaikea monin paikoin ymmärtää, niin Kurikassakin.

Kirkkoherra Forsman ryhtyi asetuksen mukaisiin toimiin saadakseen uudet hallinnot alulle.  Pidetyn kokouksen seurauksena Kurikan, Kauhajoen ja Jalasjärven seurakunnat päättivät perustaa omat kunnallishallinnot ja aloittaa toimintansa vuoden 1867 alusta.

Kurikkalainen paikalliskulttuuri nosti kuitenkin  päätään, silloinkin,  ja ”Seurakunnan jäsenet ylöslykkäsivät kunnallishallituksen ja kunnallislautakunnan asettamista tulevaksi ajaksi ja jättivät seurakunnan hoitamisen entisellensä.” Erinäisten vaiheiden, niin kuin kurikkalaiseen kulttuuriin kuuluukin, jälkeen lokakuussa 1867 , katovuosien seuraamuksien ollessa jo tiedossa – oli ryhdyttävä valmistelemaan ”tukseeraus eli äänilistaa”. Se hyväksyttiin joulukuun 15. päivänä samalla kun päätettiin kunnallishallinnon perustamisesta. Kurikan siirtyminen kunnallishallintoon kävi siis hiukan väkinäisesti. Reilun vuoden kypsyttelyn se vaati, vanhanakin aikana.

Voisiko sanoa, että samanlaisen ja pituisenkin  kypsyttelyn vaati seuraavakin kunnallishallinnon iso muutos, eli tämä meidän liitos naapurikunnan Jurvan kanssa. Aikanaan kunnallishallinnon synnyn syynä olivat toiset seikat.osittain valtapoliittiset.  Meidän aikamme  mullistuksen syyt ovat hieman toisenlaiset , mutta vähintään yhtä selväpiirteiset. Lyhyesti sanottunahan kunnan tehtävänä on edelleen tarjota kuntalaisille edellytykset arjen elämiseen, hyvinvointiin ja perusturvallisuuteen. Tehtävän tavoite  on siis kutakuinkin sama kuin 140 v sitten.

Tuosta tehtävästä selviäminen vaatii uutta asentoa kunnallishallinnolta. Kuntaliitokset ovat sekä väistämättömiä, että välttämättömiä. Vain hallinnolliset ja toiminnalliset muutokset voivat taata palvelujen säilymisen ja jopa paranemisen suorittavan väen vähetessä ja hoivattavien lisääntyessä. Liikenevät resurssit on osoitettava  palveluiden tehokkaaseen tuottamiseen.

Siinä tulevaisuudenkuvaa jonka kanssa  vastuulliset  päättäjät saavat elää. On selvää, että kaikki keinot tuosta tehtävästä selviämiseen on otettava käyttöön. Perusongelman syyhän on meillä kaikilla tiedossa. Se on suomalaisen väestön ikärakenteen voimakas muutos tästä eteenpäin. Kunta-alan eläkepoistuma vuoteen 2025 on 55 %  eli 271.000 Jotta tuo vaje voitaisiin poistaa,  pitäisi  rekrytoida uusista työmarkkinoille tulevista ihmisistä 70%, mutta mahdollisuus on heistä saada alalle vain noin 30 % . Avoin sektori, teollisuus, perustuotanto, palvelut. ym. vie leijonanosan työtä tekevästä väestä, jotta yhteiskunta yleensä voi toimia.

Vaikka tulossa siis on ongelmia, meidän pitää kutsua niitä haasteiksi ja mahdollisuuksiksi, koska ne oikeasti ovatkin niitä.  Aina on selvitty, sotavuosista ja lamastakin. En olisi liian huolestunut tulevaisuudestamme. Ihmisillä ja järjestelmillä on taipumus mukautua. Aivan samantyylisiä kauhukuvia maalailtiin 1990-luvun alussa kun kuntien työntekijämäärienkasvupaineita  ennusteltiin. Ne kauhukuvat eivät sellaisinaan koskaan toteutuneet. Joustoja löytyi, sitten kun oli pakko. Väistämättä nytkin jossain vaiheessa taloudessa tulee taantuma. Niin on aina käynyt. Niin käy nytkin. Lihavat ja laihat kaudet seuraavat toisiaan. Nyt ollaan kuntakentässä laajasti ottaen kuitenkin viisaasti varautumassa laihoihin aikoihin. Laareja pitää nyt täyttää. Tehkäämme sitten niin.  Me Kurikassa ainakin  haluamme  tehdä.

Ennustan Kurikan kaupungin kunnalliselle hallinnolle vaikeaa, haasteellista ja loistavaa tulevaisuutta. Oikeat ratkaisut ovat tulevaisuudessakin tahtokysymys. Ja mehän tahdomme. Tarvitsemme päätöksiä, emme ikuista epäröintiä. Kurikassa päätöksiä on tehty, hyvä niin. Hyvät kutsuvieraat. Lämpimästi tervetuloa tähän tilaisuuteen . Viihtykää.

 

Puhe valtuuston kokouksessa joulukuussa 2007.

Tätä puhetta käytettiin yhtenä kumoamisperusteena Kurikka-Jurva kuntaliitosasiasta tehdyssä valituksessa.

Arvoisat valtuutetut

Marraskuun 31 päivänä 2006 käytin jurvalaisten kanssa yhteisessä valtuustoseminaarissa ensimmäisen puheenvuoron aiheesta kuntaliitos.

Sen jälkeen käyty tie on ollut pitkä ja osin vaivalloisen kivinenkin.

Voi kuitenkin todeta, ettei mikään olennainen asia tai peruste liittymiselle ole muuttunut tuosta hetkestä alkaen.

On käyty läpi prosessi. Se on nyt kurikkalaisesta näkökulmasta valmis.

Työ on tehty meidän osaltamme ja tavoitteen mukaisesti.

Mielestäni tämä ratkaisu kaikkiaan on järjen voitto. Tosiasiat ovat selvästi osoittaneet myönteisten perustelujen enemmyyden sekä kuntaliitoksen yhdistymisen vahvan tarpeellisuuden. Emotionaaliset, tunteisiin vetoavat seikat ovat haranneet kynsin hampain vastaan. Päätös on kuitenkin hiljaa kypsynyt mielissämme. Liitos on mielletty tulevaisuuden kannalta tärkeäksi

Lopulta siis henkinen äly on perinyt kurikkalaisissa selkävoiton.

Hyvä niin. Se on osoitus kehityskelpoisuudestamme.

(Henkinen älykkyys on kykyä ymmärtää itseä, elämää ja siihen liittyviä ilmiöitä ja tapahtumia sekä näiden asioiden riippuvuuksia syvemmin.

Se on myös kykyä liittää omaan ajatteluun toisesta välittämisen ulottuvuus niin, että toiminta edistää yhteisöllisyyttä ja tietoisuuden kehittymistä kaikilla elämän tasoilla.) (Tätä lausetta en puheessani tuonut julki.)

Hyvät ystävät, olemme onnistuneet tavalla, joka jää historiaan, olemme itse osa sitä. Olemme osa uuden, kehittyvän alueen Kurikan historiaa. Uskon, että se on meille askel suuntaan alueen henkisenä ja taloudellisena johtajana.

Olemme matkalla johonkin parempaan.

Ehkä hieman arastellen, mutta syvästi tietoisena siitä, että meitä tähti johtaa sittenkin. Valtuusto on puhunut. Pulinat pois.

 

Kurikan Yrittäjien syysjuhla 2007

Herra Ministeri, hyvät yrittäjät, naiset ja miehet.

Kurikan yrittäjäjuhla poikkeaa edukseen yleisestä yrittäjäjuhlakäytännöstä.

Se keskittyy olennaiseen. Se keskittyy yrittäjyyteen, vuoden yrittäjän valintaan ja nostaa näin yrittäjyyden yleistä arvoa kansalaisten silmissä.

Tuon teille Kurikan kaupungin terveiset arvokkaaseen juhlaanne.

Samalla käytän tilaisuutta hyväkseni muutamilla sanoilla nostaa esiin sekä kuntayhteisölle että yrittäjäjärjestölle ominaisia yhteisiä tavoitteita ja kiinnostuksen kohteita tähän hetkeen ja etenkin tulevaisuudessa.

Yhteiskunta muuttuu ja sen myötä ihmisten palvelutarpeiden painopisteet. Väestörakenteen vinoutuminen kansalaisten uusien, enempien vaatimusten lisääntyessä, palvelu- ja teollisen tuotannon rakenne muuttuvat mukana.

Tämä tilanne tuo mukanaan uusia vaatimuksia sekä yrittäjille että kunnille. Kuntien palvelutuotanto siirtyy yhä enemmän yrittäjävetoiseksi ja ulkoistaminen on arkea. Sen seurauksena tuotteistaminen, kilpailuttaminen ja toiminnan tehostaminen vaativat kunnilta erityistä valvontaa ja demokraattista ohjausta. Kuntien rooli muuttuu, palvelujen järjestäjästä ohjaavaksi ja valvovaksi. Kunnalliselta demokratialta tullaan vaatimaan osaamista ja sitoutumista entistä enemmän. Käytännössä se merkitsee väistämättä suurempia, tehokkaampia ja isompia resursseja omaavien kuntakeskittymien muodostumista.

Se merkitsee ammattimaisen osaamisen keskittymistä kunnissa ja yrityksissä.

Valtiovallan, eduskunnan rooli ei ole jatkossakaan vähäinen. Niiden tehtävä on kepillä ja porkkanalla ohjata yhteiskuntamme kehitystä, enemmän demokratian kuin markkinatalouden keinoin, mutta aina markkinatalouden suuntaan.

Tehokkuus tulee olemaan suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen sekä avain että ainoa mahdollisuus. Siihen tarvitsemme, hyvät ystävät, osaamisen lisäksi hyviä yrittäjiä ja vahvaa yrittäjyyttä.

Toivon , että yrittäjät ja yrittäjäjärjestö alkavat entistä paremmin ja entistä selkeämmin nähdä ison muutoksen yhteiskunnassa, ympärillämme.

Toivon, että yrittäjäjärjestö ei anna ” ajan vain hoitaa” eikä anna mahdollisuuksien valua hiekkaan.

Odotan yrittäjäjärjestöltä uusia avauksia ja jykeviä kannanottoja siitä, mikä on parasta, tehokasta, markkinahenkistä ja yrittäjyydenkin kannalta järkevää tulevina vuosina?

Epäilemättä se on keskittymiskehitystä, sanottuna tässä avoimesti ja reilusti. Mitkä ovat ne keinot ja tavat toimia silloin? Näivetymmekö yksitellen kylä kerrallaan vai kykenemmekö järkevästi yhdessä toimien panostamaan tulevaisuuteen ja kehitykseen niin, että olemme vahvoja.

Vahvoja suhteessa muihin talousalueisiin, vahvoja suhteessa muihin maakuntiin, vahvoja suhteessa muihin maihin ja maanosiin.

Mikä on tulevaisuuden strategiamme avain?

Avain on siinä, ettei toimi ennen oikeaa hetkeä, ja siinä ettei toimi niin myöhään, että tilaisuus menee ohi. Siis ystävät valvokaa, valvotaan.

Näillä ajatuksilla tuon kaupungin kunnioittavat terveiset tähän tilaisuuteenne ja toivotan hyvää ja hienoa iltaa.


Kurikan kaupungin uudenvuodentervehdys vuodelle 2006

Kurikan kaupungin julkikuva kuntien välisessä vertailussa on pääsääntöisesti myönteinen. Lähes kaikilla mittareilla, jotka liittyvät kuntatalouteen tai yksittäisen kansalaisen arkiseen asemaan, olemme seutukuntamme kärkeä. Numeroiden valossa olemme hämmästyttävän hyviä.

Nämä myönteiset havainnot epäilemättä eivät kerro koko totuutta.

Onko kurikkalaistenkin arvomaailma osakkeissa, pääoman tuotoissa. "Lisää je enemmän". Jos joku muu kunta liittyy meihin, pohditaan helposti, mitä se meille maksaa, ja ennen muuta, mitä me saamme vastikkeeksi? Onko oma välitön etu kaikkein tärkein asia? Olemmeko talouden hoidon ja kahinoinnin keskellä menossa kovempaan ja itsekkäämpään suuntaan kaikin tavoin? Onko vapaus talouden kahleista muuttamassa meitä piittaamattomiksi ja häikäilemättömiksi?

Päättäjien tehtävä on käyttää kuntalaisten maksamia verovaroja kansalaisten palvelutuotannon järjestämiseksi mahdollisimman tasapuolisesti, hyvin ja tehokkaasti. Ei pelaamiseen, ei oman arvomme nostattamiseen. Taloudenhoidon tarkoitus on kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen, ei vain tiettyjen numeroarvojen saavuttaminen.

Puuttuuko tai onko meillä tehtävän edellyttämää riittävää nöyryyttä ja sitoutumista oman yhteisömme palvelemiseen?

Hyvä yhteiskunta voi syntyä vain arjessa koetusta lähimmäisenrakkaudesta.

Eino Leino sanoo sen seuraavin sanoin:

" Ei hyvyys saavu huutaen

se kulkee hiljaa kuiskaten "

Tulevina vuosina joudutaan kunnissa tekemään monia tuskallisia ja vaikeita päätöksiä. Olemmeko valmiita niitä tekemään? Onko meillä valmiutta ja uskallusta tehdä ratkaisuja, jotka ovat kestäviä ajassa, myös kun historia aikanaan niitä kriittisesti arvioi? Ulosmittaammeko kaiken nyt vai luommeko edellytyksiä tulevaisuudelle, lapsille ja lapsenlapsille, uusille sukupolville. Ovatko ratkaisumme kestäviä ja riittävän epäitsekkäitä? Kumpi on tärkeämpi sana, "minulle" vai "meille", oma vain, vaiko yhteinen hyvä tulevaisuuus?

Ihmiset muuttuvat , sukupolvet seuraavat toisiaan. Meistä kaikista jää jälkiä. Uskon kuitenkin että enimmäkseen hyviä ja harkittuja.

Iloa ja valoa vuodelle 2006