Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Hei

Margitkin vastasi lukijoiden haaasteeseen. Ohessa on hänen kolumninsa tältä päivää. Olkaa hyvä. Ottakaa kantaa.  Kiiitos Margitille.

Kurikka 19.01.2009   Matti Ollila

Kurikan kaupungin haasteet

  

Hyvä lukija.

Olen saanut vastuulleni hallitukseni kanssa yhdistyneen kunnan talouden ja hallinnon kehittämisen.

Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma joka suoraan heijastuu myös Suomen työllisyys ja talouskehitykseen ja siten myös kuntien talouteen ei tee tehtävästämme helppoa.

Joulukuussa hyväksytty oman kuntamme talousarvio on aivan liian raskas niin käyttötalouden kuin investointienkin osalta.Tämä talousarvio on laadittu kohtuullisen talouskasvun ja suurten osinkotuottojen varaan.

Työttömyyden kasvaessa ja lomautettujen määrän lisääntyessä on oletettavaa että verotulojenkasvu jää pienemmäksi arvioidusta. Osinkotuottojen määrää pienennettiin 2 milj. jo talousarviokäsittelyssä.

Nyt on myös valtiovallan puolelta heitetty ehdotuksena ettei valtionyhtiöt maksaisi osinkoja lainkaan.Tämän kauhuskenaarion toteutuessa olisimme todella pulassa.

Miten olemme tähän tilanteeseen joutuneet?

Olisi helppoa syyttää kaikesta taantumaa , ulkopuolelta tullutta tekijää, osansa silläkin. Tästä vapaan ajelehtimisen tilasta saamme syyttä myös itseämme.

Viime valtuustokaudella oli kolme suurta projektia Paras hanke joka poiki JIK liikkelaitoksen ja Kurikka -Jurva kuntaliitoksen. Samat henkilöt yrittivät luotsata molempia hankkeita yhdessä ja yhtäaikaa.Tässä myllerryksessä kuntaliitos ja sen vaatimat yhteensovittamis- ja kehityssuunnitelmat jäivät tekemättä.

Olemme siis tilanteessa jossa kaksi hallintoa on liitetty yhteen ja kaksi talousarviota laskettu yhteen.Maustettuna miljoonien ja taas miljoonien eurojen investointipaketilla.

Jotain on siis pakko tehdä ettemme joudu korottamaan kunnallisvero prosenttia tai nostamaan taksoja taivaisiin.

Käyttötalouden osalta jarrutus saadaan aikaan vasta viivellä.  Henkilökunnan viiden vuoden työsuhdeturva vaikuttaa vasta myöhemmin.

Irtisanomisiin tuskin joudutaan vaan poistuma tulee eläköitymisen kautta.

Investoinnit on suunniteltava hyvin tarkasti. Kohteiden laajuus on sovitettava käyttötarkoitusta palveleviksi. Sokerikuorrutus on poistettava , tehdään hyvä ja toimiva muttei ylimitoitettu.

Myös ajankohta on tarkistettava, taloudellista tilannetta vastaavaksi. Muuten joudumme kohdistamaan leikkauksia kunnan perustehtävistä.

Paras hankkeen henki on järkeistää hallintoa ja toimintaa jotta palvelurakenne voitaisiin säilyttää edes nykyisellään. Tähän työhön meidän on panostettava enemmän.

Kunnan kehittäminen elinkeinopuolella yhdessä yritysten kanssa on kärkihankkeita.

Kaupunginhallitus ottaa haltuunsa talouden seuraamisen , hankkeiden aloittamisen, henkilöstön osaamis- ja sijoittumisasiat. Tämä työ ei välttämättä ole mukavaa mutta aivan välttämätöntä ettei pursi ajelehtisi entiseen malliin.

Toivon uudelta kuntajohtajaltamme Johtajuutta ja rohkeutta.

Sekä koko hallitukselta ja etenkin valtuustolta tukea ja yhteistyötä vaikeidenkin asioiden hoidossa.

Itse olen valmis laittamaan itseni likoon.

Margit Parkkamäki Kurikka

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

  

Hei

Justus vastasi heti haasteeseen. Haluan häntä tässä tuoreeltaan kiittää. Olkaa hyvä ja hyödyntäkää mainio teksti.

Matti Ollila   Kurikka 03.01.2009 klo 10.47

  

 

HAVAINTOJA TALOUDEN TILANTEESTA

 

Matti, kiitos kutsusta vieraskynäilijäksi. Eihän tässä vanhan, hyvän luokkakaverin pyynnöstä voi kieltäytyä. En kuitenkaan usko, toisin kuten sanoit, että olen ollut paikalla, kun viisauutta ja tietoa on keskimääräistä enemmän jaettu.

 

Maailmantalous, Suomen kansantalous, kuntatalous ja yksittäisten kansalaisten talous ovat olleet ja tulevat olemaan pääuutisia pitkän aikaa. Niiden ohitse menevät ja tulevat menemään vain B-luokan julkimoiden toilailut.

 

Ominaista uutisoinnille on pessimismi ja negatiivisuus. Positiivinen asia tai tapahtuma ei ole uutinen. Tällainen yksipuolinen uutisointi lisää mielialojen kehittymistä entistä synkempään suuntaan; epävarmuus lisääntyy, investointeja ja ostopäätöksiä siirretään, mikä edelleen pahentaa talouden kierrettä.

 

Totta kai tilanne on vakava, sitä ei voi kieltää. Ongelmana on, että kukaan ei tiedä, milloin positiivinen muutos alkaa tapahtua. Kaikki analyytikot ja toimittajat veistävät juttunsa samasta puusta eikä näiden sisältö merkittävästi poikkea toisistaan. Kuluttajan ja yrittäjän on mahdotonta tehdä päätöksiä niihin luottaen tai saada niistä tolkkua. Tilanne on mennyt jopa hysteeriseksi. Suomessa on siirtynyt miljardeja euroja sijoitusrahastoista ja osakesijoituksista pankkitileille viime kuukausien aikana. Säästäjät ja sijoittajat ovat siis panikoineet ja realisoineet pysyvästi laskennallisen tappionsa, kun maltillisella odottamisella heidän tilanteensa olisi saattanut korjaantua itsestään. Suomalaiset ovat siitä hullua porukkaa, että he ostavat osakkeita ja sijoitusrahasto-osuuksia silloin, kun kurssit ovat korkella ja myyvät, kun ne ovat alhaalla. Miksi näin? Ei muussa ostokäyttäytymisessä tällä tavalla toimita. Yleensä ostetaan, kun tavara on edullisesti ja myydään, kun saadaan hyvä hinta.

 

Tuo edellinen yleisellä tasolla.

 

Täällä maakunnallisesti olen huomannut täysin käsittämättömän asenteen yritysten ja yrittäjien keskuudessa. He lähes poikkeuksetta suhtautuvat huolettomasti hidastuneeseen saatavien kiertoon eivätkä ole luoneet toimintamallia tilanteen hallintaan. Heidän peustelunsa ovat: me tunnemme asiakkaamme, meillä ei ole ollut luottotappioita jne. Ei tietenkään ole ollut menneinä hyvinä aikoina, mutta yksi asia on varma: nyt niitä tulee ja juuri niistä asiakkaista, jotka omasta mielestä parhaiten tunnetaan. Ei nähdä ketjua koko pituudeltaan; alihankkija, valmistaja, tukkuri, jälleenmyyjä, kuluttaja. Kun yksi lenkki pettää välistä, ongelma on syntynyt. Lisäksi ollaan sinisilmäisiä ja hyväksytään suurten yritysten tahallinen maksujen viivyttäminen. Tämähän on näille kannattavaa toimintaa, esimerkiksi miljoonan euron panttaaminen omalla tilillä tuo vuositatasolla korkoina puhtaana muutaman kymppitonnin, minkä lisäksi tuo muilta ilmaiseksi lainattu raha voidaan hyödyntää omien hankintojen kassa-alennuksissa. Lain mukaan näistä viivytyksistä voidaan periä yliaikakorko, mutta tähänkään ei ole toimintamallia yleensä luotu, sopeudutaan isomman saneluun (joka joskus voi olla viisasta, mutta usein myös täysin turhaa nöyristelyä).

 

Sitten on kysymys pankkien kyvystä vastata yritysrahoituksen haasteisiin. Pankkien perusongelma on koominen; koko rahoitusjärjestelmä perustuu siihen, että pankit luotottavat toisiaan eli vippaavat rahaa toisilleen ns. pankkien välisillä rahoitusmarkkinoilla. Nyt pankkien keskinäinen luottamus ei toimi ja tätä tavanomaista rahanlainausta ei tapahdu. Suomen Pankin on pitänyt tulla hätiin ja avata jo historiassa kauan sitten kuopattu keskuspankkkiluototus pankkien maksuvalmiuden takaamiseksi. Pankit perustelevat tämän lisänneen rahoituskustannuksiaan ja ovat sen vuoksi korottamassa lainojen korkomarginaaleja. Tämä peruste korkomarginaalien nostoon ei ole täysin kestävä, sillä suomalaisilla pankeilla on suhteeellisen paljon halpakorkoista talletusvarallisuutta.

 

Toinen yritysrahoituksen ongelma on pankkien todennäköisesti tiukentuva vakuuspolitiikka. Laskennallisten omaisuusarvojen alentuessa näiden vakuusarvo alenee ja pahimmassa tapauksessaa pankki pyytää lisävakuuksia tai luottojen ennenaikaista lyhennystä. Harva yritys tai kuluttaja selviytyy ongelmitta tällaisesta tilanteesta.

 

Toivoisin kommentteja ja kokemuksia pankkien luottopolitiikan ja rahoituksen saatavuuden mahdollisista muutoksista. Ne voi luottamuksellisesti lähettää myös suoraan omaan sähköpostiosoitteeseeni jussi-pekka.hakola@netikka.fi . Tämä käytännön kenttätieto on tärkeää siksi, että jos muutosta on tapahtunut, se vaikuttaa merkittävästi uusien investointien suunnitteluun ja ajoitukseen. Vanhat toimintamallit eivät päde vaan on palattava vielä vanhempaan; omaa pääomaa ja tulorahoitusta on oltava enemmän kuin riittävästi. Tässä riittää yritysneuvojille, kouluttajille ja yrittäjäjärjestöille työsarkaa.

 

Toivon Matille ja Matin blogin lukijoille valoisampaa vuotta 2009.

 

 

Jussi-Pekka Hakola

Kurikan yrityskummi

Kutsuvieraskynä  on tarkoitettu vieraileville asiantuntijoille tai henkilöille jotka muuten ovat kiinnostavia. Ensimmäisenä on palstalle kutsutta Jurvan "tilapäinen " kunnanjohtaja, evp.  Martti Sinkkonen.

Kiitän häntä vaivannäöstä. Kommentit ja palautteet voi antaa päivän blogini yhteydessä.

 

MIHIN MENET KURIKKA? Martti Sinkkonen 7.12.2008

 

Kurikan vaalien jälkeistä kuntapoliittista keskustelua ovat leimanneet luottamusmiespaikoista ja kunnan taloudesta käytävä mielipiteenvaihto ja kirjoittelu. Kurikan ja Jurvan vuoden alusta toteutuva kuntaliitos tuo oman lisäryytinsä keskusteluun.

 

Olen ulkokuntalainen ja riippumaton kaikista ryhmittymistä ja niiden edustamista mielipiteistä. Kuitenkaan en kaihda peitellä omaa rooliani kuntaliitosprosessiin ja vuoden alusta muodostuvan Kurikan tulevaisuuden strategioiden ja kuntaliitossopimuksissa kuvattujen strategisten tavoitteiden määrittelyssä yhdessä Kurikan luottamus- ja virkamiesjohdon kanssa.

 

Käyty mielipiteenvaihto on ollut niinkin värikästä ja poukkoilevaa, että sen perusteella todellisen kuvan saaminen kunnan tilasta ja tulevaisuuden kehityskuluista on kutakuinkin mahdotonta. Katson mahdolliseksi jopa tarpeelliseksi liitosneuvottelujen aikaisen tehtäväni johdosta palauttaa mieliin muodostuvan Kurikan tulevaisuudesta sovittuja asioita ja miten ne näyttävät olevan toteutumassa yhtyneen kunnan ensimmäisen talousarvioluonnoksen valossa.

 

1 Mistä kuntien valtuustot ovat sopineet?

 

  1.  
    1. Yhdistyvän Kurikan visio

 

Valtuutetut halusivat nähdä vuosi sitten uudistuvan Kurikan

  • tulevaisuuteen suuntautuvaksi

  • resurssejaan innovatiivisesti ja tehokkaasti hyödyntaväksi

  • yrittäjyyteen panostavaksi ja

  • taloudenpidoltaan terveeksi

kaupungiksi.

 

Valtuutetut näkivät hyväksymänsä vision taustalla

  • hyvät liikenteelliset yhteydet

  • monipuolisen elinkeinorakenteen

  • monipuolisen luotoympäristön ja

  • vahvan paikalliskulttuurin

 

Valtuutetut ilmaisivat, että monipuolinen metalli- ja kalusteteollisuus sekä maa- ja metsätalous ja kaupalliset palvelut tarjoavat hyvät kehittämisen lähtökohdat visiossa kuvatunlaiseksi kaupungiksi.

 

  1.  
    1. Yhdistyvän kunnan strategiset tavoitteet

 

Valtuusto hyväksyi vision pohjalta ensimmäisiksi strategisiksi tavoitteiksi

  • kääntää laskeva väestökehitys nousuun

  • pitää kunnan tulo- ja yhteisöverokertymä kasvussa

  • kunnan sisäisen ja ulkoisen tunnettuuden ja kuntamielikuvan vahvistamisen

 

  1.  
    1.  
      1. Käytännön toimintatavoitteiksi kirjattiin

 

  • kunnallisten palveluiden tuottaminen käyttäjälähtöisten prosessien pohjalta

  • tasapainoinen kuntatalous

  • veroasteen säilyttäminen kilpailukykyisenä

  • kuntayhteisön työhyvinvoinnista huolehtiminen

  • kaikkia ammatillista koulutusta antavia yksiköiden säilyttäminen ja

vahvistaminen

 

1.2.2 Yhdistymisavustusten osalta valtuutetut päättivät, että 4,5 miljoonan euron avustuksista puolet käytetään entisen Jurvan alueelle ja avustukset ohjataan

 

  • kaupungin palveluita

  • elinkeinoja ja

  • kylien elinvoimaisuutta kehittäviin hankkeisiin

 

  1. Miten visio ja tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa talousarvioehdotelman perusteella?

 

2,1 Toimenpidesuunnitelmista ja niiden täytäntöönpanosta yleisesti

 

Talousarvioehdotus ei sisällä minkäänlaisia toiminnallisia suunnitelmia kuntien yhdistämisestä tai yhdistyvän kunnan sovituiksi kehittämistoimenpiteiksi. Talousarvio on käytännössä Kurikan aikaisemmin soveltama kehys, johon on lisätty Jurvan lukemat sellaisenaan.

 

 

2.2 Talousarvion perusteena esitetyt kehitysennusteet ja niiden pohjalta asetetut talousarviotavoitteet

 

Talousarviosta ei käy mitenkään selville, mihin kunnan toimenpiteisiin tilasto-

keskuksen arvioita positiivisempi väestötavoite perustuu. Kurikan ja Jurvan yhteenlaskettu väestö on vähentynyt kaksituhattaluvulla vuosittain yli viidelläkymmenellä. Nyt talousarviossa kehityksen ennustetaan kääntyvän lähes saman verran kasvuun. Onko tämä uskottavaa. Ilma erityistoimenpiteitä Tilastokeskuksen ennusteilla on ollut taipumus toteutua. Mikäli kehitys jatkuu nykyisellään, miten tämä vaikuttaa kunnan talouteen.

 

Talousarvion taustatiedoissa väestön ikärakenteen ennakoidaan muuttuvan siten, että vanhenevan väestönosan osuus väestöstä lisääntyy. Kehitystä ei ole kuitenkaan huomioitu taloussuunnitelman menopuolella sen paremmin ennakoivissa vanhus- ja terveydenhuollon menoissa kuin lisääntyvänä hoidon tarpeena.

 

Heikkenevän taloustilanteen mahdollisia vaikutuksia ei ole huomioitu talousarviossa ja –suunnitelmissa. Vero- ja osinkotulojen ennakoidaan kehittyvän suunnittelujaksolla lähes viimevuosien tahtia. Yleisestä talouskehityksestä huolimatta verotulojen ennakoidaan kasvavan 3-5 prosentin vuosivauhtia, vaikka ammateissa toimivan väestön ennakoidaan samanaikaisesti laskevan.

 

Osinkotulojen ennakoidaan laskevan 2009 väliaikaisesti noin viidenneksellä, mutta palautuvan lähes tämän vuoden ennätystasolle jo vuosina 2010 ja 2011. Osinkotulokertymässä yritysten vaikeutuva tilanne ja riskit on jätetty lähes huomiotta. Esimerkiksi Fortum on tunnettu hyvin avokätisestä osinkopolitiikasta. Mahdolliset tulosmuutokset heijastuvat tämän johdosta välittömästi maksettuihin osinkoihin tuloksen heiketessä. Lisäksi on muistettava, että Fortum on tehnyt Venäjälle lähes kahden vuosituloksen suuruisen riskisijoituksen 2008.

 

2.3 Yhdistyvän kunnan strategisten tavoitteiden toimeenpanosuunnitelma ja

yhdistymisavustusten käyttö

 

Taloussuunnitelmista ei ilmene millään tavoin valtuustojen hyväksymien tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavat toimenpiteet ja panostukset sunnitelmakautena. Yhdistelmäavustuksen käytöstä ei ole minkäänlaista hankesuunnitelmaa tai –ohjelmaa. Päinvastoin saatavat avustukset on sekoitettu kunnan muihin avustuksiin ja niillä näyttää olevan tarkoitus kattaa kunnan yleisiä kuluja.

Kuntien yhdistymisestä sovittaessa avustukset tarkoitettiin käytettäväksi ensisijaisesti ns. kunnan siemenrahana erilaisissa kehittämishankkeissa, joissa muut hankeosapuolet lisäisivät rahamäärän moninkertaiseksi.

 

  1. Johtopäätöksiä vision ja strategin toteutumisesta

 

Kurikan talous on suunnitelman mukaisesti toimien huononemassa kiihtyvää tahtia.

Edelliseen jaksoon nähden huononnusta on yli 5 miljoonaa euroa.

 

Käyttötalous muodostuu vahvasti alijäämäiseksi ja sen paikkaamiseen tarvitaan

tulevaisuudessa sekä osinkotuotot että kehittämiseen tarkoitetut

yhdistymisavustukset. Tällöinkin osinkotuottojen pitäisi säilyä lähes entisellään ja

tarpeellisistakin investoinneista pitää olla vara tinkiä

 

Nykymenoa jatkaen tuskin mitkään muutkaan valtuutettujen hyväksymät strategiset

tavoitteet ovat toteutumassa. Va kaupuginjohtajahan uumoili jo veroprosentin

korottamista.

Tämä on tietenkin vastoin kaikkea sitä mitä kunnat ovat sopineen Kurikan kehittä-

misestä verorasittavuudeltaan houkuttelevana, kilpailukykyisenä ja viihtyisänä

asuinkuntana reunakyliä myöten.

 

  1. Onko mitään tehtävissä?

 

On. Kannattaisi ehkä harkita rauhassa miten talouden syöksykierre saadaan oikenemaan jo ensivuonna 2009 ja käynnistetään vuoden viiveellä yhdistyneen Kurikan strategisen kehittämissuunnitelman ja sen toimeenpano-ohjelman valmistelu.