Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

JIKKY -

Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.

Syntyhistorian eri vaiheita ja kiemuroitakin

 

 

JIKKY:n toiminta näyttää herättävän syviä tunteita Ilmajoella. Jorma Yli-Suomu kirjoittaa mielikuvituksellisen artikkelin Ilmajoki-lehdessä 18.09. 2008. kertoman mukaan meikäläinen ”isännöi komeasti komeasti kuvassa Ilmajoen terveyskeskusta”. Uhkakuvana maalaillaan palvelujen keskittamisestä Kurikkaan. Tämä keskittämistavoite on kuulemma aivan selvä puheenjohtaja Matti Ollilalla ja Kurikalla. Täytyy sanoa, etten tunnista itseäni enkä Kurikan toimintakulttuuria noista puheista. Niin perättömien lausumien takia tein vastineen tuolle tarinalle sekä Ilmajoen että Kurikan paikallislehtiin. Oheistan ne tässä.

 

JIKKY:ä

Liikelaitoskuntayhtymän JIKKY:n, eli Kurikan-Jalasjärven ja Ilmajoen välillä perustetun terveydenhoidon yhteistyöorganisaation tulevaisuus sekä erityisesti minun kuvitellut ja Kurikan ajatellut tavoitteet ovat herattäneet näköjään vahvoja tunteita ja intohimoja Ilmajoella. Tai sitten kyseessä on vain kunnallisvaalien alla tapahtuva härvennys eli uhkakuvien maalailuoperaatio.

Jorma Yli-Suomu on aivan aiheellisesti huolestunut Ilmajoen terveyskeskuksen tilojen kunnosta. Hyvä niin. JIKKY varmaan mielellään vuokraa kunnan tarjoamat asialliset tilat, sitten kun sen aika on. Haluan silti oikaista pari joko keksittyä tai ehkä spontaanisti syntynyttä huhua tästä osakaskuntien kutakuinkin yksimielisesti alkuun panemasta hankkeesta:

Isäntäkuntamalli ei ole koskaan ollut virallisissa esityksissä palvelutuotannon vaihtoehtona. Osakaskunnat ovat olleet yksimielisiä siitä, että liikelaitoskuntayhtymä on tapa hoitaa asiat yhdenvertaisesti kuntien kesken. Kaikista kunnista on kolme jäsentä johtokunnassa. Minä olen puheenjohtajana ja aion tuon tehtävän hoitaa hyvätapaisesti ja tasapuolisesti.

Erikseen on poliittisin sopimuksin päädytty siihen, että yhtymän kotikunta on Kurikka, hallinto sijaitsee Ilmajoella ja tilaajalautakunnan sijaintipaikaksi tulee Jalasjärvi. Puheenjohtajana kiitän osapuolia siitä, että yhteistyö ja toiminta johtokunnassa on alkanut hyvin sopuisasti ja asiallisesti.

On selvää, että kaikkien kuntien asiakaspalvelut säilyvät lähipalveluperiaatteella, mikä on sovittu jo perussopimuksessa. Kaikki sopijaosapuolet ja valtuustot ovat olleet hyvin tietoisia sopimuksen yksityiskohdista.

Kun Jorma Yli-Suomun mielipide helposti yhdistetään Paula Sihdon mielipiteeseen toivon, että kansanedustaja Sihto julkisesti kertoo oman mielipiteensä JIKKY:n tulevaisuusnäkymistä.

Asiat usein ovat toisin kuin miltä ne halutaan saada näyttämään. Toivottavasti sellainen farisealaisuus ei kuntavaalien alla lisäänny kuin mitä Kokkolan seudulla tapahtuu. Keski-Pohjanmaa ilmoitti äänestyspäätöksellä suuntautuvansa Ouluun päin eli Pohjois-Pohjanmaalle.

Kovasti ihmetellään linjausta. Minä en ihmettele. En sen jälkeen kun Kristiinankaupuki mokasi terveysyhteistyön Suupohjan suuntaan, kielipolitiikka pilasi järjenkäytön Vaasan sairaalan sydänkirurgia-asiassa ja VLP:n vaasalaiset osakkaat tyhjensivät maakunnan edustajat VLP:n hallintoneuvostosta. Vielä jaksetaan ihmetellä, kun ei Vaasa tai Pohjanmaan liitto vedä puoleensa.

Minä en ihmettele, vaan toivon, että kuntavaalit olisivat pian ohi, että saataisiin asioita hoitaa. Tiedän, etä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja siksi toivotan upeata syksyä, tasapuolisesti.

 

Matti Ollila

Kurikan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

JIKKY:ä

Entinen valtuuston puheenjohtaja Jorma Yli-Suomu Ilmajoelta on huolestunut liikelatoskuntayhtymämme JIKKY:n tulevaisuudesta (kts. Ilmajoki-lehti 18.09.08)

Hyvin huolestunut hän on siitä, ettei Ilmajoesta tullut isäntäkuntaa, vaan lopputulemana oli hallinnollisesti yhdenvertainen kuntayhtymä, jossa mikään kunta ei yksin voi päättää muiden puolesta. Erittäin huolissaan hän oli siitä, että kurikkalainen puheenjohtaja isännöi Ilmajoen terveyskeskusta. Hyvin, hyvin huolissaan hän oli siitä, etteivät palvelut vain keskity Kurikkaan. ”Tämä keskittämistavoite on aivan selvä puheenjohtaja Matti Ollilalla ja Kurikalla” hän kirjoittaa kolumnissaan. Lisäksi hän on tavanomaisen huolestunut hyvin monista operatiivisista toimista ja uhista, mitkä JIKKY:n toimintaan nyt ja tulevaisuudessa liittyvät.

Yli-Suomu on Ilmajoella keskeinen mielipiteenmuodostaja ja aktiivinen toimija. Uskon, että hän tuntee vastuunsa.

Minä olen huolestunut siitä, että kuntayhtymämme toiminnasta muodostuu herkästi negatiivisia mielikuvia ja epäilyjä ennenkuin on kunnolla päästy edes aloittamaan toimintaa. Mielestäni edes kunnallisvaalien alla ei ole syytä viskoa aiheettomia epäilyksiä ilmaan. Kunnanvaltuustot ovat päätöksensä yksimielisesti tehneet. Terveyspalvelut on sovittu hoidettavaksi lähipalveluna kunkin kunnan alueella, mutta yhden keskitetyn hallinnon eli JIKKY:n alaisena. Annetaan sille siis työrauha. Sopuisasti ja yhdessä olemme valmiita tekemäään kaikkemme onnistumisen eteen. Katsotaan sitten mihin se riittää.

Matti Ollila

Kurikan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

 Jurvan Sanomat 20.8.2008, Hannu Siltala:

JIK tuottamaan laatua ”massan lailla”

Viime keskiviikkona kokoontuneen JIK:n yleisen kokouksen valitseman hallituksen puheenjohtajaksi nousi Kurikan valtuuston puheenjohtaja Matti Ollila. Varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Koivuluoma Ilmajoelta. Jurvasta ainoa edustaja Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan vuodenvaihteessa aloittavassa sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntaliikelaitoksessa on hallintojohtaja Kaarina Hautala, joka istuu johtokunnassa Kurikan hallintojohtaja Paula Antilan varajäsenenä.

Yhdeksästä jäsenestä muodostuvan johtokunnan puheenjohtaja Ollila näkee uuden luottamuspaikkansa enemmän vastuun kuin vallankäytön paikkana.

- Vuositasolla JIK:n kautta pyörii noin 60-70 miljoonan euron liikevaihto. Johtokunnalla onkin nyt tuhannen taalan paikka kouluttautua tuntemaan toimialueensa, jotta tätä isoa koneistoa osataan toimitusjohtajan tukena luotsata oikein ja tuloksellisesti, paalutti Ollila.

Vaikka liikelaitoskuntayhtymällä haetaan tehoa toimintaan, ei Ollila halua puhua säästöistä, vielä vähemmän saneeraamisesta tai väen vähentämisestä.

- Uudella organisaatiolla haetaan tehoja toimintaan ja samalla varaudutaan vääjäämättömään tulevaisuudennäkymään. Koko JIK:n alueella väki vanhenee ja lisääntynyt palvelun tarve on kyettävä hoitamaan kulujen liikaa nousematta. On siis selvää, ettei uudellakaan organisaatiolla päästä todellisiin euromääräisiin säästöihin, hän muistuttaa.

Vaikka rummuttaakin lähipalveluiden säilyttämisen puolesta, näkee Ollila suuruuden ekonomian tehokkaaksi aseeksi mm. kasvavia erikoissairaanhoidon kuluja vastaan.

- Tarpeeksi isona organisaationa olemme riittävän kokoinen kilpailuttamaan palveluita. Samalla pystymme paremmin vyöryttämään erilaisiin toimiin liittyviä kustannuksia ja vertaamaan niitä. Isossa organisaatiossa on myös mahdollisuus käyttää hyväksi organisaation sisällä olevia erityistaitoja ja esimerkiksi välineistöä niin, ettei kaikkea tarvitse jatkossa ostaa ulkopuolelta, listaa Ollila.

Lisäksi hän näkee ison organisaation houkuttelevampana, kun jatkossa rekrytointi alalla kuin kuin alalla muuttuu haastavemmaksi.

- Jokainen ymmärtää mikä ero on etsiä uutta lääkäriä 15-20 lääkärin yksikköön, kuin esimerkiksi kahden tai kolmen.

Eräänä ison organisaation etuna Ollila näki myös sen, että hallintoa kyetään ohentamaan ja virtaviivaistamaan. Luottamus- ja palkkajohto tekevät isot linjaukset ja valvovat toiminnan sujumisen, sektorijohtajat hoitavat erityisalansa toimintaa alueellisesti, jolloin samoja päätöksiä ei tarvitse hieroa ja kilpailutella joka yksikössä erikseen.

- Esimerkiksi verohallinnossa verotoimistojen määrä alueella pudotettiin 27:stä kolmeen ja sama vähenemä tapahtui verojohtajien kohdalla. Silti tutkimuksissa palvelujen on todettu vain kohentuneen. Kun rakenteita muutetaan hallitusti, palvelua jää varaa jopa parantaa.

Ollila uskoi vaateiden palvelun tason suhteen tulevaisuudessa myös kasvavan, mikä vaatii kustannustehokkuuden lisäämistä yksiköissä sekä hoidon porrastusta.

-  Tätä on jo tehty, mutta trendi jatkuu yhä. Jatkossa esimerkiksi vuodeosastoja on useampia. Erikoissairaanhoidon menoissa säästetään, kun henkilö kyetään kotiuttamaan joustavemmin kalliilta erikoissairaanhoitopaikalta kuntien vuodepaikalle.

Isoa organisaatiota on pelätty mm. sen vuoksi, että oma työpiste voisi siirtyä jatkossa jonnekin toisen kunnan sivukylään. Ollila pitää pelkoa täysin turhana.

- Jokaisessa kunnassa on omat palvelutarpeensa, jotka eivät oleellisesti muutu. Isossa organisaatiossa mahdollisuudet kehittyä ja edetä urallaan ovat oleellisesti paremmat kuin pienessä.

Ollila arveli liikelaitoskuntayhtymässä aloittavien kuntien sosiaali- ja terveyslautakuntien roolin kapeutuvan jo pelkästään siksi, että monet niille kuuluneet tehtävät siirtyvät tulevalle tilaajalautakunnalle, joka kilpailuttaa erilaisten toimijoiden tarjoukset alueellisesti.

- Kansalaisten oikeusturvaan näissä asioissa ei uudistus vaikuta ainakaan heikentävästi. Isommassa organisaatiossa päätäntä tapahtuu luultavasti entistä määrätietoisemmin ja tasapuolisemmin, kun mitkään mahdolliset kytkennät eivät pääse vaikuttamaan.

Vaikka jatkossa kuntien oma pelivara JIK:lle siirtyvien ja lakisääteisten palvelujen välimaastossa olevista omista päätöksistä jää vain kymmenen prosentin luokkaan, ei Ollila näe liikelaitoskuntayhtymien tappavan peruskuntia.

- Päinvastoin, tällä tavalla pystytään yhteistyöllä vahvistamaan niiden asemaa.

Pelko palvelujen heikentymisestä esimerkiksi Jurvassa on Ollilan mukaan myös turhaa.

Isompi organisaatio pystyy ylläpitämään tarpeelliseksi koettua palvelua pidempään vähemmänkin kannattavana kuin pienempi. Jos taas palvelulle ei ole kysyntää, se poistuu joka tapauksessa ennen pitkää, hän muistutti.