Hyvä Paavo ja Paavot. Paavo Tyrväinen täytti eilen 60-v. Paljon onnea ja uutta otetta. Sitä on viime aikoina tullutkin aika lailla. Kukaan ei enää puhu Paavon lopputilistä.

Mennään sitten kokoomuksen johdolla yhä syvemmälle EU-helvetin kuumaan ytimeen. Saadaan sitten joskus sanoa, että näin meille kävi, kun kokoomusta seurattiin, eikä edes muuta mahdollisuutta ollut. Eroon EU -kytkyistä ja eurovelkatakauksista ei Suomessa enää päästä. Ei, ellei se koko maanosan kokoinen jakohimmeli hajoa ihan itsekseen. Semmoiseenkin velkakriisin hallintaan on toivottavasti maan johdossa varauduttu?

Ideologia ja puolue, joka keskittyy enemmän jakamiseen ilman että on huolissaan siitä mistä sitä jakovaraa tulee, ei voi loputtomiin olla valtionhoitajapuolue.

Kun se jakovara tulee vain työstä ja lisäjakovara uudesta työstä niin demaritkin voisi tutkia tilastoja, mihin ne uudet aidot työpaikat tulevat joita ei tueta valtiovaroin?

Voisi tietysti Kokoomuskin muistin virkistämiseksi ottaa asiasta selvää?

Vinkki: Minne syntyvät uudet työpaikat ja ketkä maksavat suhteellisesti ja ilmeisesti myös absoluuttisesti enemmän veroja alle 100 vai yli 100 henkeä työllistävät yritykset.

Nuijasota on ymmärtääkseni käsite, mikä tarkoittaa sitä, että vallanpitäjien kaikkiin rälssityksiin ei pidä suostua. Hyvässä uskossa juuutalaisia talutettiin kaasukammioon lopullisen ratkaisun merkeissä. Vertauskuvallisesti näissä kuntaratkaisuissa on lopullisuuden makua. Niihin kun suostutaan, ei paluuta enää ole.

Me joko olemme elämänmuotomme puolella tai emme ole.
Ei ole todellakaan mitään vaihtoehtoja tässä päälinjauksessa, jossa alueemme olemassaoloa ratkaistaan.
Kurikka-Jalasjärvi-Ilmajoki ovat perinteistä Ilkan miesten aluetta. Nytkö kuullaan ja kuunnellaan pettureiden ääntä? Pettureita, heitä ovat päälliköt ja esivalta joskus.

"Fleming käytti sananvaltaa ja kehotti nuijamiehiä luovuttamaan päällikkönsä, jolloin rivimiehiä ei rangaistaisi. Myöhemmi kuitenkin Fleming julisti yleisen rynnäkön, ja hänen ratsumiehensä tappoivat pakenevia nuijamiehiä satamäärin.
Näin käy nytkin. Mielestelijöiden kohtalo on sama tai jopa pahempi kuin urhoollisten."
Tuo lainaus osoittaa, että sins ei kaikkea kannata uskoa.

Sotilaallisella hyökkäyksellä
torjutaaan usein se ideologinen tyhjiö,
jota ei kyetä täyttämään rauhassa.

Henkilökohtainen hyökkäys perustuu
samaan kaavaan, mutta
kuolleita tulee yleensä vähemmän.

Kyll? itki moni huokaillen,
Ett? oikeus on pilkka;
Mut itkiessä toisien,
Niin itkenyt ei Ilkka.
Vaan koska kansa valittaa,
Hän neuvon sille antaa:
?Niin kauan huolta nähdä saa,
Kun tahtoo sitä kantaa.?
?Ken vaivojansa vaikertaa,
On vaivojensa vanki,
Ei oikeutta maassa saa
Ken itse sit? ei hanki.?
(lainaus Kaarlo Kramsun Ilkka-runosta)

Motivaatio hukassa muillakin

Ensimmäisellä kierroksella maan heikoimmat äänestysprosentit kirjattiin Itä-Suomen vaalipiireissä. Heikoin oli Pohjois-Karjala alle 67 prosentin äänestysvilkkaudella.

Toisella kierroksella myös keskustan kannattajista hyvin monet saattavat liittyä nukkuvien puolueeseen. Sopivan ehdokkaan puuttumisen lisäksi keskustalaisten äänestyshaluja laskee uusi poliittinen tilanne. Vielä edellisissä presidentinvaaleissa moni keskustalainen äänesti ei-sosialisti Niinistöä estääkseen sosialisti-Halosen valinnan.

- Ei-sosialistisen presidentin äänestäminen oli selkeä motiivi kuusi vuotta sitten, vaikka Niinistö tuntui silloinkin vaikealta valinnalta monelle. Nyt molempia ehdokkaita pidetään ei-sosialistisina eikä siitäkään löydy intoa äänestämiseen, keskustan piireistä myönnetään.

Monille keskustan äänestäjille Haavisto näyttäytyy kuitenkin punavihreänä. Haavistoa pidetään entisenä ympäristöministerinä myös suojelumyönteisenä ja moni nimeää hänet maaseudulla kirotun Natura 2000 -suojeluohjelman isäksi.

- Kyllä homojen kanssa pärjää, mutta Naturan kanssa ei, isäntälinja on kuulemma todennut vaalikentillä.

Haaviston ministeriaikana suojelua ajettiin enemmän hallinnosta päin sanellen. Vapaaehtoiset suojelumenetelmät yleistyivät vasta Haaviston ministerikauden jälkeen. Suojelukysymykset saattavat keskusta-arvioiden mukaan toisaalta innostaa äänestämään ja silloin valitaan Niinistö protestina Haaviston menneisyydelle.

MTV . Keimo Lehtiniemi

Ei Niinistöä voi ajatella valita missään tapauksessa. Ennemmin se kirkkovenekin tai 313.

Nuijasodasta on reilut 400 vuotta, joten sama sapluuna tuskin toimii.Mikä neuvoksi kun kumpikaan ehdokas ei vähääkään kohenna motiivia lähteä enää äänestämään.Voisikop olla avuksi , jos kurikan kokoomuksen "ÄLYOSASTO" esimerkiksi paikallislehdessä vetoaisi vakaasti Kurikan keskustaväkeen hyvän vaalihengen perään.Vai kuinka?

Kun blogisti on niin ahdistunut, että vetoaa sukulaiseeni Jaakko Ilkkaan (meitä sukulaisia on nykyään niin paljon, etten halua sillä ylpeillä), niin on tässä vaalin ensimmäisellä kierroksella tapahtunut asioita, jotka ovat maakuntien Suomen kannlta myönteisiä. Paavo Väyrynen palautti vaalikamppanjaallaan paljon keskustapuoleen mahdollisuuksia jatkossa. SDP:n täydellisen romahduksen täytynee vaikuttaa hallitustyöskentelyyn jatkossa. Edessä hallituksella on vaikeita asioita, kuten viiden miljardin vajeen umpeen kurominen ja kuntauudistus, josta on pidetty kovia puheita. Kun ottaa huomioon ensi syksyn kunnallisvaalit, niin ihmettelen, jos sosialistit pysyvät kokoomuksen kelkassa. Myönteinen asia oli myös perussuomalaisten selvä tappio.
Uskonkin ettei kuntauudistus toteudu salaisen kartan mukaan, vaan hallituksen täytyy keksiä jotain kompromissia kasvonsa säilyttääkseen.

Meidän kuntamme pohjaton Kankkulan kaivo, hakee taas lisärahaa ( 200 te). Eikös nyt olisi jo aika panna hetkeksi kaivon kannet kiinni ja mietiä uusia kuvioita!

Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhtymähallituken vastaus Seinäjoen ulkopuolella olevien ammatikorkeakoulupaikkojen supistamisaikeisiin on se, että Kauhajoen restonomikoulutus sekä Ähtärin metsäinsinöörikoulutus siirrettäisiin Seinäjoelle.Kurikan kannalta merkityksellistä on se, että Jurvan yksikön muotoilukoulutus siirrettäisiin lopettamisen sijasta Seinäjoelle.
Tänään ministeri Gustafsson on Seinäjoella luvannut harkita Seinäjoen aloituspaikkojen vähennystarvetta . Selvää on, ettei näillä näkymin ammattikorkeakoulutus Jurvassa missään muodossa jatku. Se ei varmaan tee hyvää rahoitusvaikeuksien kanssa painiskelevalle Sellalle.

Jos kuntauudistus etenee esitetyllä tavalla ja kuntajako on tuo jota on esitetty, niin pitäisi palata takaisin maalaiskuntiin. Maakuntakeskuksesta pitäisi tehdä tiivis, maakunnan yhteinen, pääosin yhteisin päätöksin rakentuva keskus. Sen ympärillä voisi olla vanhan tyylin mukaan vaikka isokin maalaiskunta joka hoitaa omia kunnallisia palvelujaan samaan tyyliin kuin muutkin kunnat. Mulla tavalla maakuntakeskuksen riistopolitiikka ei tule loppumaan ellei sen oma vaikutusvalta pienene ja maakunnan kasva. Silloin keskuksesta voi syntyä keskus jota yhdessä voimme kehittää todelliseksi keskukseksi ja itse päättää mitkä palvelut haluamme keskittää ja mitä emme.

Kurikan kokoomuksen "ÄLYOSASTO" Varmaan tekee parhaansa saadakseen ihmiset uurnille. Nyt vain taitaa olla niin, että vaikea on saada keskustaväkeä tai ketään muutakaan kokomuksen taakse, kun tuo kuntaliitospakkolaki on kokoomuksen värkkäämä iso uhka. Sen edessä on kai kokoomuksen edustajien pakko olla eri mieltä.
Vaikea on sanoa, koska tuo älyosasto ymmärtää, että joko he tai kokoomuksen hesan osasto ovat eri linjoilla?

Missä Juhani ja Kauno? Tarvitsemmeko me Jaakko Ilkkaa? vai Kauno Kyvykästä, tai Juhani Jellonaa?

Juhani on kotona. Tein juuri ensi yön blogin toisen kierroksen kunniaksi ;-) Oman kannanottoni... en meinaa ehtiä enää kirjoittaa tänne...

Kurikan Jurvassa oleva Sisustuskeskus Sella anoo Kurikan kaupungilta 200 000 euroa korotonta kassalainaa kattaakseen tämän vuoden toimintakulut. Kaupunginhallituksen maanantaisessa kokouksessa asia pantiin pöydälle. Sellan tämän vuoden talousarvio on noin 138 000 euroa alijäämäinen.. Näin kertoo päivän netti-Ilkka.
Sen lisäksi on blogisti kuuleman mukaan kertonut jo laivaseminaarissa, että Sellan hallitus on kerännyt kriisitilassa olevalta yhtiötä parikymmentätuhatta euroa kokouspalkkioina. Eihän siinä mitään laitonta, mutta onko moraalia? Kokoukset on kaiketi pidetty päiväsaikaan ja virkamiesten työaikana. Sellan hallituksen pj oikaissee asian jos väärin sanottu tai kertoo kuinka asianlaita on?

Sellan toimitusjohtaja vaihtui, toivottiin työrauhaa, se annettiin. Lopputulos yhtä surkea, kuin ennenkin. jälleen kerran käsi pitkällä, vaikka ennemmin keppihevosena olleet liintristövelat on kaupunki kuitannut aikapäiviä sitten. Eiköhän tämä nyt stten ole nähty, vai säilytetäänkö tämä saamattomuuden monumentti, elävänä muistomerkkinä aidosta tyhmyydestä.

Päivän Ilkan mukaan Gustafsson vielä miettii AKK-paikkojen lukua Seinäjoella.
Heh.
Markka vetoa, niin ei mieti muuta kuin kuinka saisi näille pöhköille pohjalaisille mahdollisimman inhottavasti sanottua, että ei onnistu.

Mitä jos tehtäisiin Sellasta juhannuskokko, kaikille Kurikkalaisille kustannetaan sillä 200000 Eurolla makkaritikkuja ja käristemakkaraa, ehkä jopa jotain janojuomaa. Uskoisin että rahat vielä riittäisi ilotulitukseen hiillosmakkaran ratoksi.

Ellei Sellan menopuolta lasketa niin mikä sen tuotto on ilman kunnan avustusta? Nyt en hae törkyvastauksia vaan summia. Onko siitä olemassa julkista selkeää erittelyä. Tilavuokrat, myynti, yhteistoiminta?

Hölmöläisen talousoppiako edellisessä; unohdetaan menopuoli ja puhutaan tuotosta. Tarkoitatko että kaikki mitä tulee syödään ja jätetään laskut maksamatta..

Ei vaan haluan tietää onko Sellalla tuloja ja kuinka paljon niitä pitäisi olla ettei 120.000 tarvitsisi satsata. saatan olla tarjoamassa diiliä, mutta ehkäpä se kannattaa unohtaa ellei se kurikkalisia kiinnosta. Nettisivujen mukaan Sella hakee mm. kahvilayrittäjää huhtikuusta alkaen.

Myyntiin koko höskä.Voitaneen myydä eniten tarjoavalle määräaikaan mennessä?(esim 500e)? Takkiin tulee kuin entisellä itsensäpaljastajalla,mutta loppuu tämä "ruokkomaksu".

Ei se kuntaliitos mitään herkkua ole, kertoo tämä Sellan asia.Ainoa lohtu tällä hetkellä on se, että on nuo paljon puhutut osakkeet.

Onneksi on Osakkeet mistä nämä juoksevat maailman tappiin asti saadaan maksettua.

9. Ei ulostanut
Valtion koulukirjojen mukaan SAULI Kim Jong-il ei ole ulostanut eikä virtsannut.

Tästä voi päätellä, että Kauno on ollut oikeassa.

Kuntaliitos on muilta osin onnistunut hyvin. Sella pitää nyt myydä ja saada ulosmitattua edes vähän sijoitettua pääomaa. Kertokaa nýt ihmeessä, mistä tällainen Sella on alkunsa saanut? Miksi se on edes tehty`? Onko se Jnusen suuruudenajan tekosia? Toivotaan samalla, etgtei tästä kaupungin virastotalosta tule uutta Sellaa.

Ei tule uutta Sellaa, tulee vielä paljon pahempi syöpäläinen, jonka Kurikan viisaa päättäjät takaavat Kurikkalaisten nimissä. Sellahan on pientä tämän uuden hulluudenrysän apajaan verrattuna.

Presidenttiehdokas Sauli Niinistö haluaisi puuttua presidenttinä nuorten hätään. Ei ole tällaista innovaatiota kukaan ennen keksinyt, vai? Kylläpä on kekseliästä :-)

Nyt kun on vaalien toinen kierros, niin aletaan kunnolla kosiskelemaan.Saa nähdä, muistuuko asia mieleen vaalien jälkeen.

Mut eihän pressa ole kuin seremonia mestari ja kallis sellainen.Ei pysty poistamaan työttömyyttä,köyhyyttää,syrjäytymistä, vaikka sitä kovasti toitottavat.Tarvitaanko yleensä pressaa,tulee lautasista kiista kuitenkin.Onhan eduskunta täynnä ministereitä jotka voi hoitaa ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa.
Voi olla etten äänestä

Nyt ääni Haavistolle. Nymero on 2 (kaksi).
Ei tartte ainakaan katua, niinkuin Niinistön tapauksessa.

Tarpeeksi, kun häpee, niin ei hoksaa katua. Riittävän tyhmä ei hoksaa katua. Riittävän tyhmä menee vaikka peltoja pitkin hän tarvitse katua, eikä teitä. Tai sitten teitä, jotka lämmittävät hellaa tuhkaluukun kautta.

Kakkonen ei oo ykkönen.

Virastotalohan on jo olemassa = Sella

Virastotalo keskellä mettää...?Alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi vanhasta jurvasta kumpuaa Seinäjoki vastaisuus.Rehujen laulunpätkä sopii tähän hianosti: (moni täälei postilooraa piremmällä ikinä käy,liioon täälei juurikaa muoltapäin ihimisiä näy...)

Sella on sellanen suojatyöpaikka, ei nääs tule asiakkaat häirittemään työntekoa tai siis pasianssinpeluuta.

Jos rahat loppuu, niin hakemusta koneeseen ja taas tulee Otto automaatista nimeltä Kurikka lissää rahhooota!

Mistä sinne voisi hakea töihin..

Kommenttiin 14;13
Jurva lähti liitoksella maakuntakeskukseen päin, pois suupohjasta. Se on fakta.
Eipä jurvalaiset arvanneet, että Kurikka halajaakin suupohjaan kovalla vimmalla.
Seinäjokivastaisuus on kurikasta kotoosin!

Presidentillä, homolla tai heterolla, ei ole valtaa. Istuva hallitus on siunaamassa kaiken, mitä EU:sta ikinä vain meille sanellaan. Tilanne on toivoton. Kansalaisille ei tietenkään haluta kertoa, missä ollaan menossa ja mihin kaikkeen vielä ollaan valmiita menemään. On meillä tässä varsinainen demokratia, mitä ei muka saisi edes arvostella!

Kyllä pitää saara, arvostella meinaan. Ja arvostellakin pitää, saara.
Aina pitää saara.

15:17 Hyvä huomio. Toisaalta tuskin sinne Suupohjaan ollaan kovin kovalla vimmalla menossa. Aika harvalle Säntintien pohjoispuolella asuvalle Suupohja tuntuu tutulta. Itse olen syntynyt siellä, molempien kodit ovat siellä ja asumme niin lähellä että voin lähteä Suupohjaan juoksulenkille. Ei se minusta tunnu hullulta suunnalta, mutta se on vain kokemusperäistä.

Olen kuunnellut näiden naapurikuntien kommentteja, ajatuksia ja kieltäytymisiä ehdotuksista. Loppujen lopuksi - jos kaikki olisimme talouden suhteen samalla lähtöviivalla, niin tunnepuolella tuntuisi aika hyvältä liittyä samaan aikaan sekä Jalasjärven että Teuvan kanssa jos kerran pakko on jonkun kanssa liittyä. Ottaisimme ehkä banaanin muodon, mutta niissä myös kurikkalaisia arvostetaan ihan toisin kuin Ilmajoella, Seinäjoella tai Kauhajoella.

Miltä muista tuntuu. Ajattelenko hullusti?

"Onko kunnan nimi ja vaakuna tärkeämpi kuin palvelut?" Siltä joskus tuntuu, kun näitä keskusteluja seuraa.

Lisäksi kuntauudistuskeskustelua vaivaa paha argumenttien sekamelska.
Voisiko blogisti tai joku muu kertoa minulle mistä perimmiltään aidosti on kysymys.

Itse asiassa Blogisteille täällä. Juhanille ja Koivistolle voisi panna tehtävän sadalla sanalla kertoa, mistä kuntauudistuksissa pitäisi olla kyse.
Kuka tahansa, vaikka atvailija voi toki yrittää samaaa.

Loistava kolumni Kurikka-lehdessä Kauko Kotirannalta.

Kuka tietää, ketä siellä kaupungintalolla ravaa kun se pitää olla kaupungin ytimes? Sosiaalitoimisto, jossa asiakkaita käy siirtyy Fortumin taloon ja on edelleen ytimes.
Muut joutaa vaikka mettän keskelle, mua ei ainakaan haittaa.

No sua ei ehkä haittaa, mutta mua haittaa. Kaikilla ei ole asiaa sosiaalitoimistoon. Joku on rikas ja voi vaikka rakentaa.

Jalaat 3 metriä ilimas ja siivet vääräs asennos. :) :)

Asiaan taas. Ei aina voi onnistua. ;-)

Kankaanpää nimesi naapuriblogissa nimenomaan Kurikan rupukunnaksi verrattuna vaikka konkurssitilassa olevaan Kauhajokeen.
Sitten selitellään, että rupukunta-nimitys johtuukin valtion palveluiden kaikkoamisesta. Kysyä sopii, miksei hän hallituksen jäsenenä ole tehnyt ensimmäistäkään avausta esimerkiksi työvoimatoimiston säilymiseksi. Tuollaisen Kankaanpään viisauden edessä kuin edellä, varmasti joukko kyllä vaikeneekin, voiko vähemmän järkevästi kyetä sanomaankaan? Sika-Koivisto saa tämänkin Virkkusen avauksen niinkin kauas kuin Mannisen syyksi. Erinomaisesti on aate sisäistetty kun näin raipasta nautitaan. Taitaisi kiittää vaikka joku kokoomuksen pamppu löisi lekalla päähän.

Täysi samaa mieltä 23:05 kommentin kanssa!Millä oikeudella Kurikkaa rupukunnaksi nimitellään?Rahaa on ja osakkeeta niin ettei paskalle taitu!

Haavisto saa puolestani hoonata kakkosta, mutta tehkööt sen muualla kuin mäntyniemessä.

Sella ja Rengonharjun lentokenttä. Mitä yhteistä ? Valitettavasti kumpikaan ei pärjää ilman kaupungin massiivista tukea. Kannattaako silloin jatkaa kumpaakaan. Ovet säppiin ja odottamaan aikoja parempia. Lentokentältä lähtivät koneet ja Sellasta lähtee AMK, mitä jää jäljelle, tuskin paljon mitään. Sella vapaasti myyntiin ja lentokentästä teollisuustontteja, siinäkö tulevaisuus näille murheenkryyneille.

8:11 Kertoo totuuden. Joskus vain pitää ottaa asiat asioina ja tyytyä tappioon enempien vahinkojen välttämiseksi. Saattepa vain nähdä, niin Seinäjoen seuraava askel on pyytää maakuntaa maksajaksi niin AMK- kuin lentokenttäasiassakin. Tehdään nyt viimeinJperiaatepäätös, ollaan viisaita niinkuin jalasjärvi. Ei mennä mukaan!!! Niinn ja myydään Sella pois...

Suomalaisen veronmaksajan lähiajan tulevaisuus alkaa vähitellen hahmottua. Ensimmäinen on poliittisen vallan karkaaminen kuntatasolta valtakunnan tasolle. Tässä käytetään kahta keinoa, joista ensimmäinen on kuntaliitosten ajaminen ja toinen on kunnille sälytetyt tehtävät kuntien ulkopuolelta, siis parlamentista. Kunnallispoliitikot ovat kuin kumileimasimia, joilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa kuntien palvelujen laajuuteen ja siten kustannuksiin.

Tietääkö kukaan, kumpi se Haavisto on; rouva vai herra presidentti?

Presidentin vallan karsimisella tehtiin karhunpalvelus demokraattiselle valvonnalle. Kansan valitsemalla presidentillä ei ole juuri minkäänlaista itsenäistä, riippumatonta valtaa, jolla voisi viheltää pelin poikki, jos hän näkee ongelmia sisä- tai ulkopoliittisessa vallankäytössä.



Hallitus rakentaa lakien sisällöt ja linjaa ulkopolitiikan EU:n ohjeiden mukaan. Eduskunta on monissa kysymyksissä käytännössä ryhmäkurilla pakotettu hallituksen linjoihin, olivatpa edustajat henkilötasolla asioista mitä mieltä hyvänsä. Näin, vaikka ryhmäkuri on laitonta. On aivan sama vallankäytön kannalta, kuka on seuraava presidentti, koska kyseessä on edustuspresidentti, ei valtaa käyttävä presidentti.



Media mekkaloi asioista, joilla ei ole vallankäytön todellisuudessa mitään merkitystä. Ja on hiljaa vallansiirroista, joilla on todellista ja suurta merkitystä: vallansiirrot hallitukselle, EU:lle ja "kansainvälisille toimielimille".

Mitkä tulevat olemaan ne kansainväliset toimielimet? EU, NATO, YK, IMF? Edes sille, millaista valtaa voidaan luovuttaa, ei tehty rajoituksia.

Ilman muuta Kurikan on lopetettava lentokentän avustaminen se on täysin selvä asia. Sella on meidän (90%)ja sen kohdalla asia on täysin Kurikan päätösvallassa. Sellan kohdalla tappioputki poikki ja koko kiinteistö myyntiin tai sen voi lahjoittaa Lintuharjun moottoriradalle jos ottavat vastaan. Moottorirata voi hyödyntää Sellaa silloin kun on tarvetta, muulloin kiinni ja henkilöstö pois palkkalistoilta.

Mitä varten tämä Sella on tehty aikoinaan ?
Ketkä ovat päättäneet, että tällainen lato tehdään ?
Paljonko tähän latoon on 10 vuoden aikana paasattu Kuntalaisten rahoja?

Salon kuntaliitoksesta kommentoi joku seuraavaa...

"Haluaisinpa tietää mitä hyvää on Salon alueen kuntaliitoksessa? Ei mitään näin kuntalaisen näkökulmasta. Palveluja keskitetään koko ajan keskusalueelle ja reuna-alueet näivettyvät. Vanhainkoteja, kouluja suljetaan. Väimatkat kasvaa. Terveydenhuollossa edelleen käytössä vanhat kuntarajat, ei ole niin yksinkertaista mennä hoitoon esim. vanhan Halikon alueelta Saloon, se tarvii byrokratiaa. Muutama liitoskunta oli velaton ennen kuntaliitosta, nyt kaupungilla on tuhottamasti velkaa. Ja viimeisin tempaus: kunta lakkauttaa lasten rantauimakoulut ja siirtää ne Salon uimahalliin, onko tämä reilua? Jollain lapsella tulee yli 40 km uimakouluun, eikä kuljetuksia järjestetä kunnan puolesta kuten ennen"

Kurikan ja Jurvan liitoksestakaan ei kummankaan näkökulmasta ole ollut mitään hyvää verrattuna vanhaan kuntajakoon.

Teuvaliitos on aivan järjetön ajatus, molempien kannalta. Teuvan palvelut karkaa kauas Kurikkaan ja Kurikka joutuu kannattelemaan Teuvaa.

Blokisti voisi henkisenä kuntaliitosjohtajana kertoa muutaman hyvän asian liitoksesta, joka voidaan jollain lailla konkreettisesti mitata.

Sellan sisälämmöksi +3c ja valot pimiäksi.

Luettelet "Järki käteen" pitkän litanian Salon liitoskuntia koskevia palvelumuutoksia. Luulisin, että valmistelijat ja päättäjät ovat sopineet näistä ratkaisuista kunnallisen, demokraattisen itsenäisen valmistelu- ja päätösprosessin tuloksena. Kuntaliitosta näistä on kuitenkin täysin turha syyttää. Kuntien yhtyminen on tietenkin suonut päättäjille aikaisempaa laajemmat valtuudet palveluista päättämiseen.

Lisäksi puttuu arvio siitä. miten kuntien jatkaminen itsenäisenä heijastuisi kuntapalvelutarjontaan ja veroasteeseen. Tuskimpa kunnat huvinvuoksi ovat hakeutuneet yhteen.
Kurikka-Jurvassakin veroaste on kyetty pitämään toistaiseksi hyvin kilpailukykyisenä ja alhaisempana kuin mitä se oli enne liittymistä Jurvassa. Sielläkin veroastetta olis jouduttu varmasti korottamaan jo tähän mennessäkin liitoshetken tasosata.

Jos jotakin pitää arvioida kriittiseti, ovat virkamiesten ja valtuutettujen toimenpiteet. Toimivatko he tasapuolisesti liitoskuntalaisten näkökuolmasta tarkasteltuina?

Olen aikaisemminkin todennut, että taitamattomasti johdetussa suuremmassa kunnassa asiat voivat olla huonommin, kui huonosti johdetussa pienemmässä kunnassa. Nyt näyttää siltä, että päättäjien kyvykkyys ei vastaa laajentuneen ja monipuolistuneen uuden kunnan tarpeita.

Kuntarakennemuutoksen jääräpäisellä vastustamisella ei kuitenkaan ratkaista tulevaisuuden haasteita. Useilla kärrykaudelta peräisin olevilla kunnilla ei ole kykyä huolehtia kuntien kontolle säädetyistä palveluista. Näin se vain on väestön vanhetessa ja palvelutarpeiden lisääntyessä sekä naapurikuntien välisen kilpailun imaistessa palvelut ja työpaikat ja tulovirrat kuntarajan nurjalle puolelle.

Ihmettelen edelleenkin, mikä saa liitoskuntavaltuutetut toimimaan kuntaliitosten jälkeen useissa tapauksissa hölmöläisten tapaan. Yhdistyneestä kunnasta valitut luottamusmiehet ovat valmiit pettämään liitoskuntalaisten odotukset heti kun siihen vain on tilaisuus, välittämättä edes liitossopimuksissa sovituista periaatteista. Heiltä näyttää puuttuvan ymmärrys muunlaisiin palveluiden ja tointatapojen kehittämisellä saavutettaviin parannuksiin. Osataan ainosataan lopetetaan ja leikataan. Kuntaliitoksia ei pidä syyttää virka- ja luottamusmiesten korvien välissä olevista puutteista.

Onko tästä Jurvaliitoksesta tehty laskelmia.
Tuntuu, että kaikki on mennyt alaspäin. liitoksen jälkeen.Ei ole enää sitä "me" henkeä.
Mitä mieltä muut?

Päätöksen tekevät vahvat, siis muut.

"Järki käteen" väittää, ettei Kurikkan ja Jurvan kuntaliitoksesta ole ollut mitään hyvää aikaisempaan kuntajakoon verrattuna.

Otan esimerkiksi terveyden ja sosiaalitoimen palvalut, joiden järjestämiseen kuntaliitoksella on ollut rakaiseva merkitys kummankin entisen kunnan asukkaiden kannalta.

Kuntaliitoksen ansiosta Kurikka on väestöpohjaltaan vahvin kolmesta JIK-kunnasta. Tämä on antanut merkittävän painovoiman Kurikalle palveluita käynnistettäessä.
Palvelut on käynnistetty ja toteutettu rationaalisesti ja kustannustehokkaasti kurikkalaisen luottamusmiesjohdon koordinoimana. Uskon, että tästä on ollut merkittävä lisä myös operatiivisen henkilöstön onnistuneessa rekrytoinnissa.

Ilman Kurikan vahvistumista Ilmajoki ja ilmajokiset olisivat olleet johtavassa asemassa. Jos ilmajokisten matkan varrella esittämistä äänenpainoista voi jotain päätellä, olisi saattanut käydä, että Ilmajoki olisi vienyt ja Kurikka vikissyt. Eikä aina pelkästään hyvällä.

Jurvalaiset ovatkin sitten ihan oma juttunsa. Jurvalaisten vahva tahto terveyspalveluiden suuntaamisessa kohti maakuntakeskusta olisi tuskin toteutunut ilman kuntaliitosta. Olisi ajauduttu osaksi Suupohjan ratkaisua. Osaksi tehottomampaa yhteenliittymää, jossa jurvaliset joutuisivat koukkaamaan vähintäinkin Kauhajoen kautta matkalla keskussairaalaan.

Ainakin terveyspalveluiden kohdalla molemmissa kunnissa on hyödytty kuntaliitoksesta.

Koiviston blogissa oli notta Helsigin herrat tulee kyselemään maakuntaan miltä nyt tuntuu ja sitten on kansanäänestys.
Hieno homma ei tartte enää pelätä.

Vaalikarjan huijataan vallattomalla pressalla ja tyhjillä symboleilla, jotka ovat peräisin itsenäisyyden ajalta.
Heh heh vai on sitten kansanäänestys.

Tosiasiassa valtioneuvosto eli hallitus tehnyt sisäisen vallankaappauksen. Suomella on nyt hallitusmuoto, jossa kaikki vallan tarkistuspisteet ovat kadonneet. Hallituksen touhuja eivät suitsi enää eduskunta eikä presidentti, ja hallitus itsekin on pelkkä demokratiavajetta potevan Brysselin päätöksiä toimeenpaneva elin maakunnassa.

" Jatkoselvitys lykkäämässä kuntauudistusta yli vaalien" Näin otsikoi Hesari. Tuo tarkoittaa sitä, että pupu on mennyt kokoomuksen pöksyihin. Se oli toki odotettavaakin. Ongelma onkin vain siinä, että väestörakenne, huoltosuhde ja muut asiat eivät ole mihinkään kadonneet, mutta kuntaministeri Virkkusen toilailun vuoksi on päädytty kehityksen alkuasetelmiin, ehkä hiukan menty taaksepäin vuoden aikana.
Surkea tilanne kaikenkaikkiaan. Toivottavasti blogisti huomenna jatkaa aiheesta.

Hannu Koivistoa ja kokoomukselaisia luonnollisesti hirvittää koko kuntaliitoskeskustelu aiheena. He ovat vastoin puolueensa kantaa asettuneet oppositioasemaan kaiken muutoksen suhteen. Sellainen asenne ei tule tuottamaan tulosta, kaksilla rattailla ei voi ajaa. Kunta- pää- ja valtiovarainministerit tulevat jatkamaan valitsemaansa linjaa. Se on ristiriidassa maakunnissa ja kokoomus häviää kuntavaaleissa.

Terveyspalveluissa menty parempaan suuntaan?

Ai millä lailla? Terveyskeskusmaksut ovat nousseet, päivystysjonot eivät ole lyhentyneet, lääkäripula on entinen, erikoislääkäriä ei ole lupauksista huolimatta saatu palkattua, terveyskeskusten aukioloajat ovat lyhentyneet huomattavasti, vanhuksia siirrellään pitäjistä toiseen, kustannukset nousevat vuosittain kuten ennenkin.

Niin, on luotu uusi hallinto. Sekin piti alunperin täyttää jo olemissaolevista viroista, mutta miten kävikään.

Atvailijakin puhuu kuntaliitoksista ilman ajatusten selkeyttä. Yksikään kuntaliitos Suomessa ei ole tähän päivään asti parantanut kuntien taloudellista asemaa, päinvastoin.

Perusongelmahan on sosiaali ja terveyspalvelut. Ja jos joka vuosi tulee automaattinen 3-4 % korotus, kuten esim JIKissä tähän saakka, ei asiat parannu.

Tarvitaan täysin uusia ajatuksia. Ruotsissa ja Tanskassa on tutkittu, että alle kuuden lääkärin terveyspalveluyksiköt ovat sekä hoidollisesti, että taloudellisesti tehokkaimpia. Täällä mennään täysin vastakkaiseen suuntaan, ilman että kukaan esittäisi mitään laskelmia, toteutuneista säästöistä puhumattakaan.

No, seuraavat hallitukset saa taas puuhaa, kun kuntaliittoja puretaan ja muodostetaan tehokkaampia yksiköitä.

Eutanaasia ja etninen puhdistus(ko) ainoat konstimme parantaa huoltosuhdetta?

Katainen sanoi, että Väyrynen on sivistymätön.
Sehän tarkoittaa , että kaikki väyrystä äänestäneet ovat sivistymättömiä.

"Ja jos joka vuosi tulee automaattinen 3-4 % korotus, kuten esim JIKissä tähän saakka, ei asiat parannu."

Puuttumatta muuhun tekstin asiasisältöön, tämä väite on valhe.
Se pitää esittäjän näyttää toteen, mikäli pystyy.

Voisitko kertoa millaisissa tutkimuksissa on todettu, "ettei Suomessa yksikään kuntaliitos ole tähän mennessä parantanut kuntien taloudellista asemaa, päinvastoin."

Olisi mielenkiintoista tutustua tutkimusasetelmiin ja tuloksiin.

Kurikka-Jurva liitoksen yhteistyö on etenkin terkkaritoiminnassa poikinnut todella paljon erilaisia hyviä yhteistyön muotoja. Nyt kannattaisi nostaa esiin myös seurantatyöryhmän kautta kaikki positiiviset seikat, nimittäin niitä löytyy.

Onko tämä serantaryhmä vielä hengissä?

Ei sitä ainakaan ole lopetettu.

Kuntaliitosten taloudellisista hyödyistä ei ole todellista näyttöä, vaikka niitä perustellaan usein säästösyillä, kirjoittaa Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalainen. Lehden mukaan viimeinen tutkimus hyödyistä on lähes kymmenen vuotta vanha, ja tuolloinkin käsiteltiin lähinnä 1970-luvulla solmittuja kuntaliitoksia.

Sisäministeriön tilaamassa tutkimuksessa käsiteltiin 57:ää kuntaliitosta. Säästöjä todettiin syntyneen vain hallintomenoissa, ja pahimmillaan menot jopa kasvoivat.

Samanlainen tutkimus pitäisi tehdä 2000-luvun kuntaliitoksista, mutta taloustieteilijöiden mukaan se on liian aikaista. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtavan ekonomistin Antti Moision mukaan täytyy odottaa vielä viisi tai kymmenen vuotta.

? Suurin osa liitoksista tehtiin 2009, joten talouslukuja sekoittavat siirtymäaikasäännökset ja valtion maksamat yhdistymisavustukset, Moisio sanoo.

2008 644 e/ asukas

2009 752 e/ asukas, JIK + Jurva, nousua 17 %

2010 789 e/ asukas, JIK, nousua 4,8 %

Sellaisia valheita :) , kaikki tarkistettavissa www.kunnat.net

19:52 lienee aika oikeassa, sillä ihan samansuuntaisia tutkimuksia minullakin on tullut vastaan. En osaa antaa tässä heti yhtäkään tutkimusta nimellä mainittuna, mutta niitä on useammissa yhteyksissä kuitenkin referoitu.

Nimilinkki ohjaa kunnallisalan kehittämissäätiön sivulle. Kannattaa tutustua siellä jaossa olevaan ilmaiseen materiaaliin niin kentien vahvistusta löytyy tuolta. Ainakin tuota materiaalia minä olen käynyt melkein joka päivä läpi jonkinverran joten epäilen että siellä tuota referointia vilahtelee. Salon kohdalta taitaa olla ihan omakin tutkimus. Jos ei tuolla niin jossain muualla.

Kuntaliitoksista sen verran, että tällä hetkellä ainoa hanke on Kurikalla kuntaliitosselvitys Teuvan kanssa. Mielenkintoista on se, että Teuvan kunnanjohtaja haluaa selvitysvaiheessa tietää, miten Teuvalla jatkuu lääkäripäivystys ja miten Teuvan vuodeosastoa kehitetään. Edelleen kunnanjohtaja pitää tärkeänä, että sovitaan Teuvan investointihankkeista, joita on tiettävästi pitkä lista.
Sinänsä ymmärrettäviä asioita Teuvan kunnanjohtajan kannalta. Toisaalta tämä osoittaa, ettei liitoshankkeen selvitely ole mikään helppo asia.

Valtio tukee kuntaliitoksia myöntämällä yhteen liittyville kunnille yhdistymisavustuksia, korvauksia valtionosuuksien pienenemisestä ja investointiavustuksia. Valtion budjetin ti- linpäätöstiedoista on nähtävissä, että yhdistymistukien määrä on kasvanut 1990-luvulla verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin sekä absoluuttisesti että yhdistyneiden kuntien väestömäärään suhteutettuna. Kuntien yhdistymistä tukevan politiikan tavoitteena on kuntien määrän pieneneminen. Tarkoitus on, että avustusten kannustamana kuntajaotus kehittyy, kuntien toiminta tehostuu ja synnyttää pitkällä aikavälillä kuntatalouteen säästö- jä. Tämän seurauksena myös tarve harkinnanvaraisiin avustuksiin valtion budjetissa pienenee.

Pitkän aikavälin säästöjen arvioiminen edellyttää pitkää seurantajaksoa. Tässä tutkimuk- sessa seurattiin 1970-luvulla tehtyjen kuntaliitosten vaikutuksia kymmenen vuoden aika- na liitoksen jälkeen. Tällä periodilla säästöjä ei vielä näkynyt. Vielä pitempäänkin liitos- kuntia voitaisiin toki seurata, mutta silloin liitoksen vaikutukseen ehtii sekoittua moni muu kuntatalouteen vaikuttava tekijä. Jää nähtäväksi, aikaansaavatko 1990-luvun liitokset pitkällä aikavälillä säästöjä kuntatalouteen.

Jos kuntaliitokset eivät pienennä kuntien menoja, onko kuntaliitosten tukeminen valtion budjetissa järkevää? Kysymys on vaikea, ja jätämme sen muiden pohdittavaksi. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli arvioida pelkästään liitosten vaikutusta kuntien menoihin. On kuitenkin syytä vielä listata kysymyksiä, joihin tutkimuksemme ei pyrkinytkään vastaa- maan, mutta jotka liitosten vaikutusten ja liitoksia tukevan politiikan kannalta ovat tärkei- tä.
Ehkä keskeisin puute tutkimuksessamme on täydellinen tietämättömyys kuntien palvelu- jen tasosta. Tehokkuushan tarkoittaa tietyn tasoisten palvelujen tuottamista mahdollisimman pienillä kustannuksilla tai toisaalta annettujen resurssien käyttämistä mahdollisim- man hyvätasoisten palvelujen tuottamiseen. Kuntien tehtävänä ei tietenkään ole mini- moida menoja vaan pikemminkin käyttää kuntalaisten kannalta sopiva määrä resursseja mahdollisimman korkeatasoisten palvelujen tuottamiseen.

On toki mahdollista, että kuntaliitoksilla on vahvistettu kuntien resursseja siten, että vaikkapa kattavan kouluverkon ylläpitäminen on ollut mahdollista tai kaikille kuntalaisille on saatu taattua korkeatasoiset peruspalvelut. Tutkimusta positiivisessa hengessä selaava lukija voisi myös tulkita yleis-hallinnon menojen pienenemisen ja opetus- ja terveystoimen menojen kasvun siten, että kunnat ovat siirtäneet kuntalaisia hyödyttävällä tavalla resursseja hallinnosta palvelutuotantoon.

Kunnallisten palvelujen laadusta ei kuitenkaan ole minkäänlaista pitkän aikavä- lin seurantatietoa, joten mahdollinen palvelujen paraneminen jää arvailujen varaan.
Kuntaliitokset voivat myös tehostaa kuntien maankäyttöä tai tehostaa elinkeinopolitiikkaa. Näiden vaikutusten arviointi on kuitenkin suurta kuntajoukkoa koskevan materiaalin avulla vaikeaa, ja tilastollisten päätelmien tekeminen käytännössä mahdotonta.

Ainoa keksimämme indikaattori, joka voisi kuvastaa tällaisten tekijöiden vaikutusta, on kunnan veropohja. Liitoskunnat ja vertailukunnat näyttävät kuitenkin olevan veroäyrimäärän kehi- tyksen kannalta hyvin samanlaisia. Evidenssiä liitosten verotulokertymää kasvattavasta vaikutuksesta ei aineistosta löydy.

Monet kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa väestön ikääntyessä ja palvelujen kysyn- nän kasvaessa. Monessa kunnassa myös työikäisen väestön poismuutosta johtuva verotu- lokertymän pieneneminen vaikeuttaa tulojen ja menojen tasapainottamista. Kuntien yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joissa kunnalliset palvelut voidaan tuottaa pienemmillä yksikkökustannuksilla, on toki mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan.

Mitään näyttöä liitosten aikaansaamasta tehokkuuden kasvusta ei kuitenkaan ole; kuntaliitosten jälkeen kuntien asukaskohtaiset menot ovat pikemminkin kasvaneet kuin pienentyneet. Kuntarakenteen muutokset eivät ole säästäneet kuntien menoja. Kuntien yhdistyminen saattaa silti olla monessa tapauksessa järkevää, mutta helppoa ratkaisua kuntatalouden ongelmiin liitokset eivät tuo.

Vale, emävale, tilasto. Näin se menee.

LYhyesti vain totean: Vuonna 2009 terveydenhoidon kustannuksiin JIK-alueella vyörytettiin kiinteistöt ja niiden vuokrat. Se vuosi oli poikkeava, aiemmin kiinteistökustannuksia ei noteerattu.
Varsinaisen toiminnan kustannuksissa säästö talousarvioon verrattuna oli -3,1 %.

Vuonna 2010 talousarvioon verrattuna tilinpäätöksen säästö oli 3,1 %.

Lisäksi on JIK:n talousarvioihin mm. lisätty erilaisia lisätoimintoja 2010-2012 yhteensä noin 510 t euron edestä, jotka sisältyvät raameihin.
Kommentoija 20:15 sekoittaa kaksi asiaa: talousarvion arvioidun kasvuprosentin ja toteutuneet tilinpäätökset.
Kuntaliitto vertaa toteutuneita kustannuksia toisinsa eri vuosina. Siksi niiden keskinäiset muutosprosentit eivät ole keskenään vertailukelpoisia kertomaan toiminnan tuloksellisuudesta.

Totean vain lyhyesti, että raamiprosentti on ollut 1,5-3 välissä eri toimintavuosina, muttä säästöjä on syntynyt vuosina 2009-2011 yli 5 miljoonaa euroa ja raameissa on pysytty joka kerta.

Pyydän ystävällisesti osittamaan enemmät kysymykset näistä asioista allemerkityltä tai A Saarelalle JIK:stä.
Kysyjä on kyllä tunnistettu, että voit vapaasti tulla kaapista.

21:49 Kun luin tutkimuksia kuntien palvelutuotannon yksityistämisestä (yksi avautuu linkistä), niin teksti oli hyvin samantyyppistä ja siinä yhteydessä mainittiin moneen kertaan kuntien laskentatoimen kehittämisen tarpeellisuus kattavammaksi. Aiemin laskentatoimen tuottama aineisto esitti säästöt myönteisessä valossa tappioista huolimatta. Se piilotti kustannuksia jotka olivat uusia, johonkin talouden syövereihin joita laskenta ei ottanut huomion uusina menoina. Laskentatoimen kehittyessä myös sen avulla pystytään nyt yhä paremmin toteamaan kannattavuus vaikka vieläkin jää huomiotta mm. vaikutus verotuloihin ja työllisyyteen. Palvelua yksityistettäessä kaikki siihen liittyvä työ saattaa karata omasta kunnasta ulos ja tulotalous kärsiä yhdessä menotalouden kasvun kanssa. Tämä siis jää edelleenkin huomiotta. Mutta nyt omien palvelujen kustannusvertailu ostettuihin palveluihin on hiukan rehellisempää ja se myös selvästi vähentää intoa yksityisten palveluiden ostamiseen erityisesti pienissä kunnissa joissa kunnan omat palvelut ovat yleensä paljonkin edullisemmin tuotettuja.

Aivan sama asia on ollut ongelmana kuntaliitoksissa joissa on seurattu taloudellista kannattavuutta ja jätetty huomiotta se että aiemmin samoilla kustannuksilla tuotettiin paljon laajemmat tai parempitasoiset palvelut. Kadonnut palvelukin on kustannustekijä, sillä sen laskeminen säästöksi on pohjimmiltaan epärehellinen keino, koska palvelu olisi voitu lopettaa myös ilman kuntaliitosta. Kurikka-Teuva aineistosta tällainen kohta löytyy yksityisteiden kohdalta jossa mainitaan että Kurikan avustusprosentin alentamisesta on keskusteltu. Eli yhdistymisen jälkeen kokonaiskustannukset saattavat laskea koska avustus lasketaan samalle tasolle, mutta se säästö voidaan saada aikaan ilman kuntien yhteen liittymistäkin.

Samanlainen muutos on Norinkylä-Kurikka -tien parantaminen, joka tuottaa näkyvää säästöä, koska on aivan varmaa että ostosmatkat suuntautuvat Kurikkaan Kauhajoen sijasta. Myös tämä uudistus pystytään tekemään ilman kuntaliitosta, mutta toki ilman porkkanarahaa, joka on uusi määräaikainen tulo yhdistyneelle kunnalle.

Nämä vain esimerkkeinä. Mutta ilman mitään sarvia ja hampaita 21:49 teksti näyttää tarkempien vertailujen jälkeen lähinnä toteutuneelta faktalta.

http://www.kaks.fi/tiedotteet?docid=4848

Kovasti toivoisin, että varsinkin kaikki kuntarakenneuudistuksen vähättelijät ja suoraltakädeltä tyrmääjät lukisivat ajatuksella nämä tämänpäiväiset kuntauudistusta koskevat kommentit.

Taidamme joutua summa summarum toteamaan, ettei kuntien yhteenliittäminen ilman liitosten mukanaan suomien mahdollisuuksien hyödyntämistä vaikuta kuntien palveluihin tai talouteen tuon taivaallista.
Ihmettelen vain, miksi näinkin yksinkertaisen asian ymmärtäminen on toisille, jopa "tutkijoille" mahdotonta ymmärtää. Intetää vuodesta toiseen, ettei liitoksella ole aikaansaatu sitä tai tätä. Eiväthän asiat itsestään tapahdu.
Liitoskunnissa on vain jatkettu elämää vanhaan tapaan ymmärtämättä panna toimeen edes niitä uudistuksia, mistä on sovittu liitossuunnitelmissa. Jurva-Kurikan kohdalla asia on ainakin näin. Epäilen samaa muuallakin.

Kuntien tila on jokatapauksessa vaikeutumassa ja jotain on tehtävä. Vaikka liitokset eivät tuokaan helppoa ratkaisua, ne vahvistavat edellä olevan kommentinkin mukaan kuntien mahdollisuuksia järjestää edelleenkin riittävän kattavat ja laadukkaat palvelut.

Nykyistä laajemmissa kunnissa voidaan harjoittaa monin paikoin nykyistä paremmin kuntalaisia palvelevaa kaavoitus- ja elinkeinopolitiikkaa.

Edellä on kuitenkin riittävän monipuolisesti todettu, että kuntaliitoksista ei ole sellaista tutkimustietoa, jonka perustella niitä voidaan perustella tai vastustaa. Tämän johdosta liitosvaikutuksia joudutaan sevittelemään tapauskohtaisesti. Terveellä järjellä.

Tämän vuoksi en ymmärrä käynnissä olevaa fanaattista mihinkää tosiasioihin perustumatonta yleisellä tasolla käytävää kiihkoilua lainkaan. Kukaanhan ei voi olla tunnistamasta uudistustarvetta.

Itseltäni on perätty täällä blogissa satasanaista selkokielistä tekstiä kuntaliitoksista. Tässä se tulee.

Nykyinen maantieteelinen kuntarakenne on hyvin pitkälle peräisin tsaarinajalta. Tänä päivän yhteiskunnan toiminnat, niin julkiset kuin yksityisetkin ovat kovasti toisenlaiset. Koko toimintakulttuuri on kokenut kolmessa miespolvessa teknistymisen seurauksena vallankumouksen. Nyt vain on käynyt niin, että totutun elintason ja elämänlaadun säilyttämiseksi nykyinen kuntarakenne ja tapa palveluiden tuottamisesta ovat auttamattomasti vanhentuneet. Nykyisten juridisten itsemääräävien kuntien sälyttämisestä on tullut monin paikoin itsetarkoitus ja itse kuntatoimintojen tuotannollinen ja hallinnollinen kehittäminen on laiminlyöty.

On kasi vaihtoehtoa asian korjaamiseksi:
Udistetaan kuntarakenteita kaikkialla siellä missä voidaan näin saada aikaiseksi kunta, joka kykenee itsenäisenä kuntana järjestämään kuntapalvelut ja jolla on riittävät edellytykset ohjata kuntalsten edun mukaista kaavoitusta ja liikennejärjestelyjä.

Kaikkialla Suomessa tämä on tuskin mahdollista. Silloin joudutaan turvautumaan malleihin, joissa useampi kunta järjestää vaativimmat palvelut yhdessä tai valtio ottaa vastatakseen niistä.
Pidän viimemainittua tapaa kuitenkin kunnallisen itsemääräämisoikeuden, demokratian ja hallinnon monimutkaisuuden vuoksi vähemmän houkuttelevana.

Kurikanseudulla on täydet edellytykset ykkösvaihtoehdon mukaisen itsenäisen peruspalvelut tuottavan kunnan perustamiselle. Kunhan naapuritkin sen ymmärtäisivät.

Lyhyemmällä tekstillä ja rauhallisesti ilman kiihkoa voi oikeat kirjaimetkin osua kohalle!

Mielenkiintoinen uutinen Ilkka-lehdessä joku päivä sitten. E-P:n Liitto retosteli liikennepoliiittisella lausunnollaan, jonka se ilo laatinut yhdessä SEINÄJOEN KAUPUNGIN KANSSA. Miksi yhden jäsenkunnan kanssa, eikö E-P:n liitolla ole kanttia tehdä omaa lausuntoa, ilman yhden jäsenkunnan apua. Lausunnossa korostuukin kovasti Multian kunta. En kyllä tiedä onko lausunnossa ollenkaan huomioitu seututeitä, jotka ovat tärkeitä koko alueen liikenteelle. Miksi E-P:n liitto ei uskaltanut antaa omaa lausuntoaan, miksi piti tukeutua itsekkäästi ajattelevena Seinäjoen apuun näin tärkeässä KOKO MAAKUNTAA koskevassa asiassa.

"Niinistölle tukea perussuomalaisilta - mukana Halla-aho."
Vaikea sanoa mitä hyötyä on julkkisten kommentoinneista puoleen jos toiseenkaan presidenttiasiassa, yleensä haittaa. Parempi olisi jos "ei kukaan lähtisi kenenkään taakse" ja antaisi kansan vain äänestää. Kummallista painostusyritystä puoleen jos toiseenkin. Sitten muka jeesustellaan typerillä asioilla.

Rengonharjunsäätiön kunnat ovat epäonnistuneet myymään alueen elinkeinosektorille lentoyhteyksien välttämättömyyttä.
Kunnat ovat tarjonneet vuosikaudet täkyä investoimalla ja subventoimalla lentoja. Lukuisten turhien yritysten jälkeen olisi kunnissakin parasta tunnistaa, ettei edellytyksiä kannattavalle reittiliikenteelle ole näköpiirissä. Vanha viisaus sanoo, ettei kannata lapata loputtomasti hyvää rahaa huonon rahan perään. Menneet mitkä menneet.
matkustajattomien kenttien väkinäinen tukeminen ei kuulu kuntien perustehtäviin.

Mikähän selitys löytyy Seinäjokisten valehtelulle.
Kauhajoelta, Kurikasta ja Ähtäristä opetus pois, syynä kustannusten karsiminen ja opetuksen laadun paranenminen. Alajärvellä aloitetaan tradenomi koulutus, toimintoja laajentamalla saadaan parempaa plää, plää, pläätä.
Tälläiset satusedät ohjaamassa maakunnan ammatillista koulutusta.
Vai olisiko se sittenkin niiin, jotta lopetukset ja niiden syyt ovat enemmän todellista plää, plää, pläätä.