Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Kolumni Epari 16.11.2010

 

Kaikenkarvaisia poliitikkoja

 

 

Kaikenlaista ihminen saa kokea ja nähdä. Etenkin kun näitä poliitikkoja seuraa, erityisesti urheilusankareita. Sehän tarkoittaa myös sitä, että urheilu ei ole pelkästään urheilua. Se voi olla ja onkin usein tie menestyä, vaikkapa politiikassa. Peräänantamattomuus, erityiset ominaisuudet, kuten vilpittömyys ja pitkäjänteisyys. Niitä kaikkia odottaisi ja onhan niitä, joillakuilla.

Esimerkkejä siis piisaa, hyviä ja huonoja. Yksi ei kovin hyvä, on tämä Markku Uuspaavalniemi. Monesko kansalaisten voitontarpeeseen vetoava sankari? Liekö hän ensimmäinen likainen ja antisankarillinen, oikea kansansuosikkipuolueloikkari? Sellainen sankari, jonka ei tarvitse perustella tekemisiään. Paljastuuko tässä sankarin kuva pienestä ihmisestä. Joka niukinnaukin 2800 äänellä meni Uudeltamaalta läpi, mutta nyt haluaa varmistaa hyväpalkkaisen työpaikan jatkoajan Helsingistä, persujen aallonharjan nosteessa. Sellainenko on arvomaailmaltaan hän. En haluaisi olla sellaisissa housuissa. Takuuvarmasti häntä äänestäneet eivät olisi halunneet äänensä menevän tuohon laariin. Keskustan kannalta se on surullinen juttu, ei olisi toivonut toteutuvan. Mutta “pitkänimisen” miehen kannalta pelkkä petos keskustaväkeä kohtaan. Sellainen, jonka ei tarvitse perustella tekemisiään.

Kun hän olisikin ollut pelkkä opportunisti, individualisti ja ilveilijä.

 

Ja sitten ovat nämä ministerit.

 

Kiviniemi on hyvin selvinnyt, osoittanut nöyryyttä, asiallinen, ihan hyvä. Kansakin tykkää, 37 % on tyytyväinen, 17 % vain tyytymätön, loput harkitsevat. Siis teot ratkaisevat mihin suuntaan loppu 46 % kaatuu.

Lehtomäestä ei voi sanoa lainkaan samaa. Häntä syytettiin aiheetta. Sisäpiiriläiseksi oletettiin, sekin aiheetta. Hyvältä se näytti. Epäilys silti jäi siitäkin, valitettavasti.

Mutta entäs tämä jätevesiviemärisotku. Selittämistä, median opettamista, huonoja muutospäätöksiä, lopputulemana oli kaaos. Lain vahvistamisprosessi pitää nyt keskeyttää ja suotavaa olisi Lehtomäen ero. Länsimainen demokratia edellyttää uskottavuuden menetyksen kautta tiukkoja ja dramaattisiakin toimia. Kiviniemen oikea teko olisi suositella ympäristöministerille harkita radikaalia tekoa. Näyttäisi, ettei olla näiden keskustaliberaalien talutusnuorassa. Siinä sitä olisi Lehtomäellä myös uuden uran alku ja kova pohja. Vaalien kautta uusi nousu, ei tuho. Totetuisi myös pääministerillä oikeansuuntainen toimintalinja.”

 

Edellä kuvattu on provokaatiota ja lievennän hiukan. Näin kuitenkin ajattelee iso osa keskustan kenttäväkeä, eikä aivan aiheettomasti. Miksi emme vihdoinkin olisi se muutos, jonka juhlapuheissa haluaisimme maailmassa olevan? Vai eikö anneta periksi vain siksi, että show saisi jatkua?

 

 

Matti Ollila

KIrjoitus Eparissa 10.11.11

Kiusattuja vai kiusaajia?

 

Minua ei ole koskaan ollutkaan. Minua näytteli joku toinen, minun nimiseni”.

 

Lakeurella on vapaa, vapaa ainakin puhumaan mitä sattuu. Nykyään se on sallittua myös muualla Suomessa.

Suoraan sanoen tämä julkisuudessa käytävä kiusaaja-kiusattu-kinastelu alkaa jo kyllästyttää. Yksi sun toinen heittelee kiusattu-korttia varsin löysin perustein. Sinikka Salo viimeksi poislähtiessään Suomen pankista oli todennäköisesti riitautunut jonkun kanssa ja heitti varjon koko systeemin niskoille. Kun joku “kiusatuksi soveltuva” toimii tällä tavalla, nykyisessä poliitikkojen vastaisessa lynkkausilmastossa, saattaa joku uskoakin. Vähin mitä silloin pitäisi vaatia, on nimetä ne tahot tai se henkilö, joka on kiusannut tai kuvitellaan kiusanneen, jo oman ja yleisen uskottavuuden takia. -Oikeasti työpaikkakiusatut ovat asia ihan erikseen.

 

Oikeastaan pitäisi myös kysyä, ketä ei ole koskaan kiusattu? Minua on ainakin kiusattu pienestä pitäen, mutta kyllä on tykättykin.

Ei pidä antaa kiusata, ainakaan loputtomiin.

Tottakai sitä ei voi arvioida, mitä toisen nahan sisällä tuntuu, niinkuin Laaninen tässä hiljakkoin sanoi. Mutta, että meidän järjestöjyräkin, tämä Jarmo K. joka “eheroon taharoon” meni jyräämään politiikan pääarkkitehdin paikalle tarkoituksenaan panna asioita järjestykseen ja näin “kiusata” ainakin muita puolueita. Nyt hän ilmoittaakin itse tulleensa kiusatuksi.

O tempora, o mores” sanoi jo roomalainen. Siitähän tässä on kyse, että pieni osa kansaa ja nykyään tuo kirottu media on ottanut päätehtäväkseen häiritä ja kiusata poliitikkojen tai muuten kuvitellusti taloudellisessa tai vaikutuvaltaisessa asemassa olevien elämää. Tottakai siitä sitten kärsii koko järjestelmä, kun mikään ei etene. Mutta syvien vaikeuksien kautta on Suomen kansa aina parhaansa näyttänyt. Olivat ne vaikeudet sitten omia, tai muiden aiheuttamia.

Me olemme kaikki uhreja, voimattomia, väsyneitä, stressaantuneita.

Mutta mikä voittaisi narsistisen voimattomuuden, väsyneisyyden, stressaantumisen ja ennen kaikkea itsesäälin?

Itse se on vain voitettava.

En lähde tässä sievistelemään enkä vähättelemään kiusatun asemaa. Kukin kokee niinkuin kokee. Sitä voi olla herkkä sielu, vaikkei asiaa koko kansalle lehdessä julistakaan. Olen tottunut siihen, että ihmisen menestystä ja urakehitystä harvoin hyväksytään ja politiikassa eteneminen on erityisen näkyvää ja kaikkien silmätikkuna olemista. Siihen olen itsekin jo pienessä piirissä hiukan tottunut. Kohtuus tietysti kaikessa, mutta lopulta kyse onkin sitten siitä, kuka leikin julkisuudessa kestää. Tulessa teräs karaistaan, vai mitä Jarmo ja muut?

 

Matti Ollila

Kolumni Jurvan Sanomissa 26.10.2010

Olla yrittäjä

 

Kaikki alkoi virhelaskelmasta.

Vuonna 1960 Laihian kunnantalon urakka jäi käteen, kun tiilet jäivät laskematta. Oma työ, nälkä ja halu näyttää selvittivät senkin tilanteen. Vuonna 1969 rakennettiin ammattikoulua. 120 miestä oli töissä ja miesten tilit riihikuivana rahana laskettiin ja jaettiin tilipusseihin olohuoneen lattialla. Omana työnä sekin kaikki. Niistä alkoi tämän suvun yrittäjyys ja rakennusliike Ollilan historia.

 

Eilispäivän tuska on tulevaisuuden voima.

Se on yrittäjyyttä se.

Vuonna 1980 vaihtui sukupolvi. Vanhat hiipuivat, usko yrittäjyyteen säilyi. Vaikeuksia oli. Kottikärryn hinnalla olisi yritys silloin myyty.

Kukaan ei ostanut.

Ei tapahtunut uravalintaa, tapahtui elämänmuodon valinta. Se on osa laajempaa filosofiaa, olla oman itsensä herra, hyvässä ja pahassa. Hyvässä mahdollisuus ansaita enemmän kuin palkollinen. Pahassa se, että kukaan ei varmasti tee puolesta töitäsi.

Siitä se ura urkeni vähitellen.

Politiikkakin tuli harrastuksena mukaan kuvaan vaikka siitä ei sanottavasti ollut hyötyä, ainakaan taloudellisessa mielessä.

Haittaa tuli senkin edestä. Yrittäjänä kuitenkin uskalsi aina sanoa oman mielipiteensä asiasta kuin asiasta. Ei tarvinnut pelätä vaikeuksia työnantajan puolelta. Kukaan ei edes kyennyt antamaan potkuja, vaikka joku yrittikin.

Ainakin kunnan töissä oli ylimääräisiä vaikeuksia. Perseeseen potkittiin.

25 vuotta urakoitiin juuri saamatta lisälaskuja koskaan läpi. Uhkana maalailtiin, ettei saa seuraavaa urakkaa laskentaan ellei nöyrry. Nykypäivänä puhuttaisiin “työpaikka-kiusaamisesta”.

Usko oikeuteen on siksi hiipunut, mutta myös säilynyt.

Kunnan rooli yrittäjiin ja yrittäjyyteen on aina ollut skeptinen. Yksilöjen kateus on usein määrännyt marssia. On saanut kuulla kaikenlaista.

Paikalliset tahot, lehtiä myöten, ovat sallineet kaikenlaista puppua julkaista. Isoille valtakunnallisille olisi suotu mitä vaan. Pienelle, tutulle, kaverille ei juuri mitään.

Sitten olivat ja ovat erikseen vielä nämä perusvalittajat. Ollaan olevinaan niin,niin yrittäjäystävällistä, silti käsi taskussa nyrkissä ja kateus sydämessä.

 

Hauskoja tilanteita on ollut elämä tulvillaan. Pitkämön kesäkatsomon urakkatarjous pyydettiin metreinä. Hinta oli kaikille sama, penkkimetrit ratkaisivat. Perän Timpurien kanssa päästiin samoille metreille, siis arvontaan. Perä voitti, tai oikeastaan hävisi. Sai urakan, aika huonon. Sillä tavalla sitä piti lohduttaa itseään.

 

Jossain vaiheessa eräs tuttu aikoi yrittäjäksi arvioiden yrittäjän elämää seuraavasti: Yrittäjä elää kevyesti eikä tarvitse paljoakaan tehdä töitä. Ruraata saa ja pitääki. Mutta rahaa tuloo. - Rupianpa yrittäjäksi.

Ja ryhtyihän tuo yrittämään. Mielikuvat ja äänenpainot tosin ovat tänä päivänä hiukan toisenlaiset hänelläkin.

Yrittäjänä toimiminen yhdellä alueella on poikinut projektiajattelun muualla. On tullut aloitettua ja kehiteltyä monenlaista. Patoprojekti poiki paljon, siinä oli virtaa ja yhteisöllistä ajattelua. Kukaan ei kehdannut edes karehtia.

 

Jyllinkosken nurkanvaltaus torjuttiin. Hyvät voimat voittivat ja Kurikan osingot saivat syntynsä. Siinä episodissa on romaaninkin ainekset ja eläkeiän muistelutehtävä. Lupaan jatkoa kohutarinalle.

 

Nuo kaikki ovat osa yrittäjän ajattelutapaa, osa laajempaa näkökulmaa. Niissä henkii se yrittäjän sielu. Yrittäjälle kyseessä ei ole pelkkä yritys tai firma. Yritys on ikäänkuin oma luonnollinen henkilönsä, jota pitää vaalia, ruokkia ja hoitaa. “pitää oikeen ihimisenä”.

Vastuksien keskellä olisi useinkin ollut helppo katkeroitua, mutta siihen ei kannata sortua. Pitää vain tyytyä, nöyrtyä ja nousta.

 

Viesti on ajaton: Ikinä ei saa antaa periksi. Voittaja ei koskaan luovuta eikä siksi jää yksin.

 

Rakennusliike Ollila täyttää tänä vuonna 50-vuotta. Tähän istuu mielessäni soimaan tutun laulun sanat:


“Kun taaksepäin, mä katselen.
Työn teinkö oikein, vaiko väärin kuitenkin?

Kun päättyy työ ja kaikki jää,
niin jonkun toivon voivan mua ymmärtää.”

 

 Kurikka-lehti 29.10.2010

Miten jääurheilun harrastaminen Kurikassa oikeasti turvataan?

 

Kurikan jääkiekkojaosto sekä mukana olevat vanhemmat ja tukijoukot ovat kunniakkaasti ja ansiokkaasti tehneet töitä kurikkalaisen jääurheilun eteen. Heille siitä kaikki kunnia ja kiitos.

Jäähallin toiminnan vaikeuksia on kuvattu tämän lehden palstoilla ja sen johdosta pari sanaa on paikallaan.

1. Halliyhtiön rooli: Kurikan jäähalli Oy toimii osakeyhtiönlain säännösten mukaan siten, että kulut on löydyttävä tuotoista eikä tappiota saisi tulla. Vuonna 2009 jäänmyynti oli n. 97 t euroa. Kulujen, palkkojen ja 9 t euron poistojen jälkeen tappiota tuli lähes 10 t euroa. Käyttötunnin hinta oli 75 €/tunti, joten tuntihinta jouduttiin vuodelle 2010 nostamaan 80 €::n/tunti. Yhtiön hallitus ei ole koskaan nostanut itselleen mitään palkkioita. Yhtiötä on siten hoidettu kustannusvastaavasti ja läpinäkyvästi. Joiltain tahoilta on kuulunut, että yhtiötä pitäisi ”kurittaa”, jotta se alentaisi hintojaan. Se ei ole mahdollista jos aiotaan toimia lain ja omistajaohjeiden mukaan.

2. asioiden eteneminen tähän pisteeseen: jääkiekkojaoston pj. soitti allemerkitylle joskus elo-syyskuussa 2010 pyytäen selvittää asiaa. Jäähalli Oy:n hall. Pj:n ominaisuudessa lähestyin heti kaupungin hallintojohtajaa ja liikuntasihteeriä, joka selvittäisi alustavasti, mikä on hintasuhde Sjoen ja Kurikan jäänhinnoissa ja mistä mahdolliset erot johtuvat sekä mitä asiassa on tehtävissä esimerkiksi omistajakeskustelun merkeissä Sjoen kaupungin kanssa. Raportoin aiheesta myös kaupunginjohtajalle. Liikuntasihteeri selvitti ansiokkaasti, että Seinäjoella käyttömaksu jään hinnassa on 70 €/tunti, hiukan riippuen montako viikkovuoroa on. Lisäksi tuli selvitetyksi, että Sjoella on systeemi, että Sjoen jäähalli Oy, joka on osa Areena Oy:ta, laskuttaa vuosittain hallin käytöstä syntyvät menot kaupungilta. Sjoen seurojen käyttömaksu, tuo 70€/tunti menee suoraan hallin pääomamenoihin, eli hallin lainoihin ja korkoihin. Toisinsanoen Sjoen kaupunki maksaa kaikki käyttöön liittyvät menot subventoiden näin jäähallin toimintaa todella rajusti. Tätä järjestelyä Sjoen kaupungin liikuntavastaavat eivät pidä suositeltavana, koska liikuntatoimi ei voi vaikuttaa hallin kuluihin mitenkään. Kurikan jääkiekkojaoston näkökulmasta ongelma on, että Sjoen halli houkuttaa käyttämään sitä Kurikan hallin sijasta kun hinta on halvempi eikä tarvitse edes tehdä töitä sen eteen.

3. johtopäätökset: Asian käsittely on siis kesken ja prosessi on niinsanotusti vaiheessa. On onnetonta, että asiaa ryhdyttiin keskeneräisenä käsittelemään julkisuuden palstoilla. Kaupunginjohtaja Saartola sanoi aikanaan, että ”asia voidaan joko hoitaa, tai siiten se voidaan saattaa julkiseen tietoisuuteen”. Hän näki nämä asiat vaihtoehtona ja nyt on tuo tilanne lähellä. Onko asia jo pois pilattu? Olen mielestäni jääkiekkomies henkeen ja vereen ja tuen jääkiekkojaostn toimintaa n. 500 €/vuosi jo 15 vuotta. Siksi olisin halunnut, että asia hoidetaan tyylikkäästi ja hyvää lopputulosta tavoitellen. Nyt lähestyvät ek-vaalit provosoivat nuoren, innokkaan ehdokkaan toimimaan adressien kautta, vaikka hän on itse kaupunginhallituksen jäsen ja olisi voinut sitä kautta vaikuttaa. On vaara, että nyt avataan sellaisia luukkuja, jotka johtavat vastakkain asetteluun erilaisten arvoasioiden kanssa. Mikä on kaupungin rooli, vanhukset vai jääkiekko? Mitenkä priorisoidaan tuki eri urheilulajien kesken? Näitä ongelmia ratkomaan on jo olemassa elin, eli hallituksen alaisena toimiva liikuntalautakunta. Miksei hallituksen jäsen ole tehnyt ehdotuksia budjettivalmistelussa? Taitamatonta touhua, valitettavasti.

Itse olisin valmis oikaisemaan tässä asiassa ja ratkaisemaan ongelman kerralla. Kun Sjoen kaupunki on tosiasiallisesti tämän ongelman aiheuttanut, tehtäköön niin , että Kurikan jäähalliyhtiölle osoitetaan lentoliikenteen subventaatiotuesta 40 t euroa/ vuosi. Silloin jäätä voidaan myydä Kurikassa 60 eurolla/tunti ja olemme kilpailukykyisiä Seinäjoen kanssa. Nollasummapeliähän sellainen on, mutta pannaan kova kovaa vasten.

 

Matti Ollila Kurikan jäähalli Oy. Pj.

 

Epari 16.09.2010

 

Idiootti

 

 

Muinaisessa antiikin Kreikassa idiootti oli henkilö, joka ei osallistunut julkiseen elämään kuten kaupungin hallitsemiseen, mitä pidettiin vapaiden miesten velvollisuutena.

Siis jos ei ollut poliitikko, oli idiootti.

Nykyään saa varsin vapaasti poliitikkoa kutsua idiootiksi.

Poliitikkojen, siis idioottien tehtävänä on edustaa kansaa.

He tekevät sen populistisesti.

Se johtuu siitä, että on oltava populisti, kyetäkseen menestymään politiikassa.

Minä en ainakaan voi kuvitella ei-populistista poliitikkoa, joka menestyisi hyvin. Ei-populistinen poliitikkohan olisi henkilö, joka puhuisi vain asioita, jotka eivät ole mieluisia ja joita kukaan ei oikeastaan halua kuulla.

Poliitikot ovat siis pakosta sekä idiootteja, että populisteja.

Monien mielestä populismi on samaa kuin valehdella. Se johtuu siitä, että populisti puhuu sellaisia asioita, joita kansalaiset haluavat kuulla ja samaistua niihin. Siitäkin huolimatta, että ne ovat asioita, jotka ovat joko taloudellisesti tai muuten mahdottomia toteuttaa.

Siis poliitikot ovat valehtelevia, populistisia idiootteja.

Populistit leikkivät mielellään myös ihmisten intohimoilla ja tunteilla, ollessaan populisteja. Peitellysti he tosin kertovat vihaavansa vain rasisteja ja fasisteja.

Todellisuudessa he aiheuttavat fobioita ja kiihottavat kansanryhmiä toisiaan vastaan. Jos he saavat jonkun vastaansa, voi yhtä helposti saada jonkun puolelleen ja siitä äänen.

Näin ei saa sanoa, mutta edellä esitetystä joku voisi vetää väärän johtopäätöksen, että poliitikot ovat myös idiootteja fasisteja, jotka populistisesti valehtelevat ihmisille.

Sehän ei ole totta ollenkaan, vai mitä.

Taidan mielelläni palata antiikin aikaan ja olla pelkkä idiootti.

Matti Ollila

Kurikka 18.06.2010

Ohessa on koko Kurikan Kehitys-liikelaitoksen johtosäännön tarkistamista koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn esittely. Asian käsittely tapahtuu ensi tiistaina.

On merkille pantavaa, että tarkoitusmukaisuusnäkökulmasta arvioiden ei esittelijällä ole mitään omaa kantaa. Aloitetta on kuntaliitto lausunnossaan käsitellyt puhtaasti laillisuuden näkökulmasta. Jokainen voi itse arvioida sen merkityksen. 

Johtosääntö on Kurikan uuden valtuuston toimesta hyväksytty sen ensimmäisessä juhlakokouksessa Kehityksen esittelijän esityksestä ja laatimana. Johtosääntö löytyy Kurikan kaupungin sivuilta ja jokainen voi itse arvioida, onko tuossa säännössä muutostarvetta. Minun mielestäni on.

Valtuusto, minä muiden muassa hyväksyi silloin esityksen hyvässä uskossa. Kun sisällön karmeus paljastui, ei voi olla päällimmäisenä ajatus, että antaa olla. Koko johtosääntö on syytä arvioida uudestaan ja tehdä tarpeelliset muutokset pikaisesti.

Kurikka 18.06.2010 Matti Ollila 

 

28

 

Kurikan Kehitys -liikelaitoksen johtosäännön tarkastamista koskeva valtuustoaloite

 

Kv 127 § Matti Ollila teki seuraavan valtuustoaloitteen:

14.12.2009

”Kurikan Kehitys-liikelaitoksen johtosäännössä on useita ristiriitaisia kohtia, joissa valtuuston ja hallituksen toimivalta on epäselvä tai päällekkäinen. Esimerkiksi ’elinkeinopolitiikkaan liittyvä maankäytön ja kaavoituksen ohjaaminen’ on mainittu liikelaitoksen tehtäviin kuuluvaksi.

 

Kuntalain mukaan kaavoituksesta ja sen ohjauksesta päättää kuitenkin yksiselitteisesti kaupunginvaltuusto.

 

Pykälässä 4 on lisäksi mainittu niin monta selkeästi kaupunginhallituksen operatiiviseen toimivaltaan kuuluvaa asiaa, jotka hankaloittavat hallituksen toimintaa, ettei niitä voi delegoida liikelaitoksen kaltaisen elimen ohjaukseen. Tehtäväksi on muiden muassa merkitty kaupungin omistajapolitiikka eräiden yhtiöiden osalta.

 

Tästä syystä esitän Kurikan Kehitys-liikelaitoksen johtosäännön tarkastamista pikaisesti niin, että toimivalta kaikilta osin säilyy kuntalain tarkoittamilla tahoilla ja toiminnan laillisuus on kiistaton.”

 

Päätös: Puheenjohtaja totesi, että asia menee asianmukaiseen valmisteluun.

 

_________

 

Kkl 16 § Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Hannu Alanen, puh. (06) 451 3503,

23.3.2010 faksi (06) 451 3777, hannu.alanen@kurikka.fi.

 

Ehdotus: Kurikan Kehitys -liikelaitoksen johtokunta päättää pyytää Suomen Kuntaliiton lausunnon liikelaitoksen johtosäännöstä.

 

Päätös: Hyväksyttiin.

_________

 

Kkl 31 § Suomen Kuntaliitto lausunnossaan esittää mm. että kuntalain 13 §:n

22.6.2010 11 kohdan mukaan valtuusto päättää muista valtuuston säädettäväksi määrätyistä asioista. Kuntalain pääsääntö on, että valtuusto voi 14 §:n mukaisesti siirtää johtosäännössä toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää 14 §:n mukaan asioissa, joista valtuuston on kuntalain tai muun lain mukaan päätettävä.

 

Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain 37 §:n mukaan yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

 

Kurikan Kehitys -liikelaitoksen johtosäännön mukaan liikelaitoksen toimialaan kuuluu elinkeinopolitiikkaan liittyvän maankäytön ja kaavoituksen ohjaaminen. Kirjauksen sisältö jää lukijalle epäselväksi, koska johtokunta ei voi sitovasti ohjata valtuuston toimintaa. Koska johtosäännössä ei kuitenkaan määrätä kaavojen hyväksymisestä kuntalain- ja maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti, ei johtosääntö ole käsityksemme mukaan tältä osin lainvastainen. Valtuustoaloitteessa on 4 §:ssä mainittu monta selkeästi kaupunginhallituksen operatiiviseen toimivaltaan kuuluvaa asiaa, jotka hankaloittavat hallituksen toimintaa. Aloitteessa on erikseen mainittu omistajapolitiikka eräiden yhtiöiden osalta. Liikelaitoksen johtokunnan johtosäännön 4 §:ssä ei määrätä omistajapolitiikasta. Sen sijaan johtosäännön 1 §:n mukaan liikelaitoksen tehtävänä on kaupungin omistajapolitiikka elinkeinopolitiikkaan liittyvien yhtiöiden osalta. Johtosäännön 4 §:n mukaan johtokunta valvoo liikelaitoksen etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella. Kuntalain 25 §:ssä on määritelty kunnan konsernijohto. Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijohto vastaa kunnan konsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kuntalain 23 §:n mukaan kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kuntalain 23 §:n mukaan on mahdollista konserni- ja omistajaohjaus siirtää johtokunnalle.

 

Vaikka omistajapolitiikan käsite ei ole yksiselitteinen, on kuitenkin syytä erottaa se esimerkiksi konserniohjauksen käsitteestä. Kuntaliiton hyvää hallinto- ja johtamistapaa kuntakonsernissa koskevassa suosituksessa kunnan omistajapolitiikka on määritelty seuraavasti: Kunnan omistajapolitiikassa on kyse toisaalta omistajastrategian valinnasta ja sen onnistuneisuuden arvioinnista sekä toisaalta konserniohjauksesta, joka perustuu omistukseen liittyvään määräysvallan käyttöön. Konserniohjaukseen liittyviä tehtäviä valtuusto ja hallitus voi kuntalain mukaan siirtää muille toimielimille. Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto päättää kunnan omistajapolitiikan linjauksista kaikkien omistusten ja toimintojen osalta.

 

Vaikka omistajapolitiikan käsite ei olekaan välttämättä täysin yksiselitteinen, voi olla perusteltua täsmentää liikelaitoksen tehtävää siten, että se ei ole ristiriidassa valtuustolle kuntalain 13 §:n 1 kohdan mukaan kuuluvan tehtävän kanssa. Konserni- ja omistajaohjaukseen liittyvistä tehtävistä liikelaitokselle sen sijaan voidaan johtosäännössä määrätä.

 

Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Hannu Alanen, puh. (06) 451 3503, faksi (06) 451 3777, hannu.alanen@kurikka.fi.

 

Ehdotus: Kurikan Kehitys -liikelaitoksen johtokunta päättää, että asia ei anna tässä vaiheessa aihetta toimenpiteisiin.

 

Epari 20.01.2010

 

Keskusta jyllää valtakunnan politiikassa

 

Median pakka on nyt täysin sekaisin

 

Keskustan puheenjohtajatilanne puhuttaa julkisuudessa nyt kiihottavasti. On enemmän kuin tuhannen taalan paikka keskustelulle.

Suomen Keskustalla on niin sanotusti etsikkoaikansa ja oman profiilin näytön paikka. Paavo Väyrysen ansiotahan se on, että keskustelua lavennettiin osaamisen ja kokemuksen suuntaan. Koko läntinen Eurooppa, puhumattakaan Aasian valtioista arvostaa johtajissa kokemusta. Ikähän on kokemuksen varmin osoitus.

Meillä Suomessa ei sellaista kykyä ja gurua valitettavasti olekaan, joka saisi jatkaa esimerkiksi valtion virassa 65 vuoden jälkeen. Laki on käytäntö ja tiukka tällä kohtaa. Mutta kammottavaa älyn ja energian tuhlausta on näin absurdi käytäntö. Toki on sovitellen sanottava, että kokemuksesta ei ole pätkääkään hyötyä silloin, jos ei ihminen kykene samalla uudistamaan itseään koko ajan. Näin on ainakin yrityselämässä.

Paavo V. kuitenkin halusi käytävän kunnon keskustelua ja se on hyvä juttu. Meidän pohjalaisten pörssikurssi nousi kerralla huippulukuihin. Vaistoni sanoo, ettei ”mettähän menty” aikaisemmissa arvioissa tälläkään kertaa. Turhaa ei ollut suitsutukseni kun Mari Kiviniemeä hiljakkoin nostin puheenjohtajan paikalle.

Mari on sopivan ikäinen, sopivan pätevä, sopivan rehevä ja samalla sopivan nöyrä. (Huomattakoon, että en tässä kohtaa tarkoita rehevä-sanalla pulleata). Nyt mitataan taas kerran pohjalaisten yhteistyökyky ja yksimielisyys. Käytämmekö ison mahdollsiuuden hyväksemme vai missaammeko sen turhaan erimielisyyteen.

Mitään ei etelän media toivo enempää, kuin että nyt alettaisiin kinastella keskenämme upotusleikin keinoin. Sitä iloa ei heille kannata suoda. Iloitkaamme pikemmin siitä, että etelän median pakka on kerrankin todella täysin sekaisin.he eivät kykene ennustamaan yhtään mitään ja sekös niitä riipoo.

Keskustan pakka on hyvässä järjestyksessä. Kortitkin on suunnnitellusti merkitty. Seuraava puoli vuotta tullaan käymään ”pekulaatioota” täysin voimin keskustan tasavertaisten ja -arvoisten ehdokkaiden kesken. Sen parempaa julkisuutta ja mainosta ei kukaan voisi saada. Naiset pelastivat taas kerran keskustan . Kiitos naiset, hyvä Paula!

 

Kentän tuntoja kannatttaa kuunnella

 

Vaikka Paavo Väyrynen nousikin otsikoihin keskustelun ja huudatuksen merkeissä, uskon kuitenkin , että hän on se musta hevonen. Paavon kilpailuluonteeella on pakko osallistua kisaan, jotenka loppusuoralla ehdokkaina ovat Väyrynen ja Kiviniemi. Finaali käydään näiden kahden välillä. Paavo tulee pärjäämään yllättävän hyvin, mutta ”valtakunnallisen yleisen edusn” nimissä Kiviniemi valitaan.

Eipä silti, kaikkein suurin yllätys joillekin tuleekin olemaan siinä, että Kiviniemi pärjää tulevassa tehtävässään erinomaisesti.

 

Matti Ollila

 

Kaupunginvaltuuston kokous 14.12.2009 

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Herra puheenjohtaja

Päivän aihe on talousarvio. Toisinsanoen  näissä olosuhteissa  aihe pitäisi olla
talouden sopeuttaminen. Taloutta pitäisi sopeuttaa uusiin olosuhteisiin, joissa
verotulot ovat merkittävästi alentuneet verrattuna takavuosiin.
Aikaisempina vuosinahan kasvaneet menot kuittaantuivat hyvällä
verotulokehityksellä ja ennen muuta Kurikan kohdalla isoilla osingoilla.
Nyt olemme erilaisessa tilanteessa ja siksi asioihin on syytä ottaa aivan uusia
ja radikaaalejakin  näkökulmia.
Valtuuston tehtävä on asettaa sitovat tavoitteet niin, että  ne ohjaavat
talouden       toteutumista ja että ne ovat kytketyt määrärahoihin ja
tuloarvioihin.
Tässä valtuustolle esitettävässä  talousarvioesityksessä ei valitettavasti ole
päästy tulojen ja  meno-jen tasapainoon. Tilikauden alijäämäksi esitetään n.
6,773 miljoonaa €, sivu 41. Tästä  syystä Keskustan valtuustoryhmä ei odota
eikä hyväksy merkittäviä lisäyksiä  tähän talousarvioesitykseen.

Suunnittelujaksolle 2010-2012  povataan talousarviossa myös alijäämäisiä lukuja.
 5,4 M€ ja 4,8 M€ alijäämää syntyy vuosille 2011 ja 2012. Tämä kehitys ei ole
synkroonissa kaupungin strategian kanssa, jossa todetaan tavoite saada
käyttötalous paranemaan ja jonka mukaan vuosikate on poistojen suuruinen.
Tavoite osinkojen käytöstä valtuustokauden lopussa korkeintaan puolena
käyttötalouden katteeksi ei tule toteutumaan, ellei talossuunnitelmaa aleta
toteuttaa sen mukaisena. Siksi keskustan valtuustoryhmä edellyttää
talousarvioiden suunnittelussa jatkossa tiukkaa raamiajattelua jo
virkamiesvaiheessa.
Alijäämäinen budjettiesitys ei voi olla hyvän hallintotavan eikä järkevän
talousajattelun mukainen.
Talousarviota voi tietysti puolustella elvyttäväksi ja poikkeukselliseksi ja
todeta, että olemme samassa tilanteessa kuin muutkin kunnat.
Se ei ole totta, sillä emme ole.
Talouttamme hyvittävät osinkotulot ja porkkanarahat, jotka edustavat arvoltaan
noin 3-4 veroprosenttia.
Elvytys eli investoinnit toteutetaan esityksen mukaan kokonaan velaksi, koska
poistojen mukaista rahamäärää ei jää kassaan alijäämän vuoksi. Investointien
määrä on huikea, eli 5,637 M€. Liikelaitosten investoinnit nostavat tuon
kokonaisluvun peräti 8,495 M€:oon.  Tästä syystä lainaa joudutaan ottamaan yli
12 M€ ja lainakannan lisäys on siten yli 10 M€.
Siitä seuraa, että lainakanta lisääntyy  700 eurolla per asukas vuonna 2010.
Kurikan jykeväksi mainittua taloutta nakerretaan siis monesta nurkasta.
Käyttötalous on runsaasti alijäämäinen. Investoinnit rahoitetaan velaksi.
Asukasluku vähenee. Työttömyys on lisääntynyt rajusti.  Nämä asiat vähentävät
verotuloja ja lisäävät sosiaalisia ongelmia. Haasteita siis piisaa.
Taloutta ei kuitenkaan voida sopeuttaa suunnittelemattomasti.
Siksi on enemmän kuin tervetullut strateginen linjaus, että palvelutuotantoa ja
sen toimintatapoja tulee tehostaa. Talouden sopeuttamiseksi strategian mukaan
myös palvelu rakenteisiin on luvattu ja aiotaan puuttua vuoden 2010 alusta
alkaen.
Se on tavoiteltava suuntaus.
Tulojen lisäämiseksi on joissain puheissa kaavailtu myös veroprosentin nostoa.
Se ei ole kestävä eikä talouden kehitystä oikeaan suuntaan ohjaava toimi.
Verojen nosto  vähentää kansalaisten taloudellista liikkumavaraa ja ostovoimaa
lama-aikana. Siksi on päädytty “pienimpään pahaan”, eli kiinteistöverojen
nostoon. Veroprosentin nosto ei kitenkaan ratkaise menotalouden ongelmia.
Kurikan tulotalous, jossa tulot edustavat naapurikuntiin verrattuna 22
veroprosentin tuloja, kertoo vääjäämättömästi, ettei näilläkään tuloilla kyetä
talouden tasapainoon. Ongelmat ovat siis menotalouden puolella.
Meillä on  imagotavoitteena positiivinen mielikuva  Kurikasta. Parasta imagon
rakentamista on se, että saadaan talous- ja hallintoasiat kuntoon.


Herra puheenjohtaja.

Keskustan ryhmän sisällä käydyissä keskusteluissa ja mielipiteissä tuli esiin
mm, että tämä talousarvioesitys on kompromissi ja että tämä on hallituksen
kategorisesti yksimielinen päätösesitys. Toivottiin siksi, että suuremmilta
äänestyksiltä vältyttäisiin, koska varaa ainakaan enempään jakamiseen ei ole.
Teollisuusinvestointien  tarkoituksenmukaisuudesta ja taloudellisuudesta sekä
avustuskäytäntöjen tasapuolisuudesta kannettiin huolta. Talouden
kokonaiskehityksestä oltiin erityisen huolissaan ja edellytettiin uusien,
säästeliäämpien linjausten löytämistä jo alkuvuodesta ensi vuonna. Myöskin
talousarvion aikataulua moitittiin kiireiseksi ja liian lyhyeksi. Keskustelua
kalkitustuen poistamisesta käytiin ja asian uudelleen linjausta harkitaan.
Kulttuuritoimet nähtiin paikallisen imago- ja vetovoimatekijänä.
Kaikenkaikkiaan vaikeita tulevia päätöksiä silmälläpitäen korostettiin
konsensuksen merkitystä. Toivottiin, ettei suuria muutosesityksiä tulisi, koska
niihin ei ole varaa.
Herra puheenjohtaja, näillä sanooilla ja toivottavasti mahdollisimman vähäisin
muutoksin kykenemme tämän alijäämäbudjetin hyväksymään.

Epari 17.11.2009

 
 

Hyvää puuta ja huonoja tapoja

Viikonloppuna valittiin keskustan piirin puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa. Edustaja Paula Sihto syrjäytettiin. Kokousedustajat tekivät tehtävänsä. Tällä kertaa ei mielestäni kovin viisaasti. Paula on hyvää puuta, eikä olisi kannattanut tuota pudottamista hänen kohdallaan tehdä.
Kansanedustajan tarpeettomasti nöyryyttäminen ei mitenkään kannusta parhaaseen suoritukseen, valitettavasti. Pulinat silti pois, näin nolosti käytiin nyt.

Kauniita ja rumia,
lihavia ja laihoja 

Laihuus on ihanne ei lihavuus. Miksi sitten kaikki yrittävät laihtua, mutta eivät juuri koskaan onnistu. Kyselyjen mukaan lihavien pakollisen ravitsemusterapian tyrmää kolme neljästä vastaajasta. Kummastako tuo asenne kertoo enemmän? Vastaajan todellisesta mielipiteestä vai omasta ulkoisesta olemuksesta? Liika laihoille kyllä ollaan tarjoamassa terapiaa. Silti ja ehkä siksi, osaksi tuon asenteen takia, Suomessa on 500.000 aikuisiän diabeteksen kourissa kiurailevaa ihmistä. Enin osa itse hankittua sairautta. Sellaisia ovat suomalaiset. Pakkotoimien kannattajia muiden osalta, omalta osalta ”hiukan” joustavampia


Ärsyttäviä näkökulmia

Kuinka moni suomalaisista on YLE-maksun kannalla. Kuinka moni on sitä vastaan?
Epäilemättä kansanäänestyksessä sen kannattajat voittaisivat ylivoimaisesti. Ainoa mielipide kuitenkin, mikä on vahvasti noussut esiin, itkun ja hammaskiristysten kanssa on, että ”ei saaaaa laittaa sellaasta maksua”. Se on perustuslainvastaista ja vaikka mitä, hui olkoon.
Suuri tyytyväinen enemmistö on hiljaa ja rauhallisesti.
Totuushan on, että suurin osa meistä kuitenkin katsoo televisiota. Yle-maksu vaihtoehto alentaisi selvästi kaikkien lupamaksuja. 20-25 %.
Enimmäkseen johtuen siitä, että valvontakulut poistuvat ja leppäluokkalaiset tulisivat myös maksajiksi. Miksi ei siksi yksinkertaisesti tehdä niin, että nämä 0,0001 % kansasta, rutinan ennätystehtailijat ja mestarit yksinkertaisesti vapautetaan tuosta maksusta, kuitenkin vain erityisestä anomuksesta.
Mutta auta jos narahdat, maksu 20-kertaisena samalla periaatteella kuin liikennevakuutusmaksun laiminlyönnistä nykyään on.
On myös ehdotettu kulujen suorittamista valtion budjettivaroista. Se vaihtoehto on kaikkein älyttömin ehdotus, ei sovi säästölinjaan. Eikä sen jälkeen edes kansa saati kukaan muukaan valvo kulujen kasvua.


Stereotypioita


Markku Leiwo Ilkassa käsittelee ilmiöitä mielenkiintoisella tavalla provosoiden. Hän olettaa, että jos valtuustoihin ja eduskuntaan mennään omin voimin, sinne menevät vain rikkaat. Ja he kuulemma ”eivät köyhistä piittaa tuon taivaallista”. Noinkohan on? Yhtä hyvin voisi sanoa, että eivät köyhät köyhistä piittaa, ei heillä ole siihen varaa, mutta rikkaillapa on.
Hänen mielestään Vanhanen koplaa perikepulaiseen tapaan puheenjohtajan ja pääministerin tehtävät ja näin yksioikoisesti syyllistyy kiristykseen. Minusta asia on päinvastoin. Pääministeriksi valinta merkitsee keskustan puheenjohtajaksi valitsemista. Hän helpottaa keskustaväen äänestyskäyttäytymistä puheenjohtajavaalissa. Vanhasta ei huolita missään tapauksessa enää pääministeriksi eikä siis näin muodoin myöskään puheenjohtajaksi.

Matti Ollila

Pilari-lehti/Helsingin eteläpohjalaiset

loka-marraskuun vaihde 2009

Mieto 60 v. - kansallinen ikoni

Juha Mieto on koko aikuisen ikänsä urheilijana ja ihmisenä koettu suomalaisen miehen esikuvaksi positiivisessa mielessä. ”Mietaa tuloo” huudettiin aikanaan jo Kurikan puistohiihdoissa 60-70luvun vaihteessa.

Tuo lause sisälsi paljon pohjalaisuutta ja sen kaikkein syvintä olemusta. ”Täältä tullahan eikä meinata”. ”Me pelastamma Suomen ja sen kansan vaikkei se aina eres niin taharo”.

Pohjalaiset haluavat kokea itsensä isoina armollisina voittajina ja hyvän tuojina. ”Ilimaaseksi, jos niin sovitahan”.

Pohjalaiset ovat siis loppujen lopuksi hyväntahtoista ja anteliasta porukkaa.

Juha Mieto on vuosien saatossa kasvanut tuon ison arvon henkiseksi viestinviejäksi ja lähetyssaarnaajaksi. Mietaalta puuttuvat taustasta kohu-uutiset, toilailut juovuspäissä, doping-epäilyt ja muut julkisuudessa suurta media-suosiota saavuttavat temput. Hänet muistetaan lievänä epäonnen soturina. Epäonnena, mikä muuttui onneksi. Suurena tekona, joka muutti niukan tappion voitoksi. Reilu myönnytys voittajalle karmean sarasosan tappion jälkeen: Olit paree, tällä kertaa.

Myöhempi elämänfilosofia ennakoivan terveydenhoidon lähettiläänä eduskuntatyössä antaa uskoa. Miedon viestittämä hyötyliikunta on jo käsitteenä tullut elääkseen. Oman elämän hallinta tavoitteena, niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden hoitamisen ja pysymisen tasolla ovat hänen tavaramerkkejään.

Tuo kaikki antaa uskoa siihen, mitä olen nyt jo kuullut ääneen lausuttavan: ”Kun historiaa aikanaan tarkastellaan vuosien kuluttua, melko varmasti todetaan, että Mietaa oli kaikkien aikojen paras kurikkalainen kansanedustaja”.

Hän on asialla juuri niissä koko kansakunnalle tärkeissä ja merkittävissä asioissa joita kansakunta nyt tarvitsee. Se tarvitsee Ihmisen elämän perusedellytyksiä, henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Niitä Mietaa haluaa vaalia ja ylläpitää.

 matti_238.jpg

Joskus on leikillisesti todettu, että Mietaan suosion nollapiste on Kusikivellä Kurikassa. Siitä se sitten paranee, mitä kauemmas Kurikasta pääsee. Kukaan ei ole suuri profeetta omalla maallaan.  Nykyisen kaupunginjohtajan aikana on enemmän alettu ymmärtää Miedon suuri suosio ja merkitys jopa kansallisena ikonina sekä esimerkin näyttäjänä. Henkisen ja fyysisen terveyden keskinäiset syy-yhteydet ovat kristallinkirkkaita.

 Matti Ollila

 

 

Kolumni Eparissa 23.10.2009

Ei varsinaisia suosionosoituksia

Pääministeriä koskevat puutavarakeskustelut on käyty. Eniten huvittaa kaupunkilaisten ja ennen muuta lehdistön erinomaisen rajoittunut käsitys puutavaran hinnasta. Ikään kuin Vanhaselle olisi toimitettu puutavaraa, jonka arvo ”katukaupassa olisi joitain miljoonia euroja”.

Suomi on niin halpa maa puutavaran suhteen, että yhdellä seminaarilipun hinnalla saa enemmän puutavaraa, mitä omakotirakentajan peräkärry kestää särkymättä. Heikkoa on siis osaaminen ja yleiskäsitys etelän medialla käytännön asioissa.

Kovin hääviä kuvaa julkisuushallinnasta ei anna Seinäjoen kaupungin ja sairaanhoitopiirin välinen toiminta viime aikoina. Entinen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja todistaa suullisesti sovitun Y-talon päivystysmallista jo pari vuotta sitten. Nykyiseltä puheenjohtajalta ei ole saatu lausuntoja, mutta kaupungin edustajat todistavat muuta.

Y-taloako ei siis olisi edes rakennettu, jos sairaanhoitopiiri olisi tajunnut hallinnon ongelmat ajoissa? Onpa ollut kevyttä "vastuullista" päätöksentekoa.

Voisiko lisäksi vetää johtopäätöksiä, että Seinäjoen kaupungin intressit alun pitäen olivatkin ihan muualla kuin päivystyksen järjestämisessä. Nyt kun kaupungin kassa alkaa huohottaa,aletaan havaita, että hankkeet nykyistä lamataloustilannetta vasten ovatkin ylimitoitettuja ja suureellisia.

Salassa pidetty ja julkisesti näkyvä strategia on vähitellen kupata kaikki toiminnat pois maakunnista. Ei kai mitään muuta johtopäätöstä voi vetää näistä toimista, joilla kutakuinkin kaikki maakunnan kanssa yhteiset toiminnat aletaan vetää maakunnan keskukseen. Seinäjoelle rakennetaan uusia toimitiloja ja maakunnassa tilat jäävät tyhjiksi. Yhtäläisyysmerkit siirtomaa-aikoihin ovat vahvat.

Kuka muuten on koskaan laskenut paljonko maakunnan keskus hyötyy pelkästään kiinteistöveroina niistä kaikista rakennuksista, joissa maakunta on maksajina. Onko kenelläkään edes mitään käsitystä suuruusluokista? Onko 1,5 miljoonaa euroa se mitä Seinäjoki saa?

Kun uusi YT-talo rakennetaan, onko siitä kiinteistövero puoli milliä vai milli? Puolet siitä ainakin maksaa maakunta.

Tässä näitä suosionosoituksia, jotka jaksavat maakunnan väkeä vaivata jatkuvasti.

Sekavaa on meno ja johtajuudella olisi kysyntää nyt kun aluehallinnon uudistushanke toteutuu 2010 mennessä. Maakunnallisen liiton toimivalta lisääntyy sen myötä.

Vahva valta perustuu kuntien ohjukseen. Jotta saadaan alueelle hyöty tästä muutoksesta, on epäluuloja herättävät skismat ja epäkohdat nopeasti kitkettävä.

Kuka osoittaa suuruutta ja aloittaa tuon perkaamisen?

 

Matti Ollila

 

 

17.06.09  

Kolumni Eparissa

Kesätapahtumia 

1. Keskustan kesätapahtuma


”Asiat ovat jo menneen talven lumia”. – Tuollainenkin lause voi riittää perusteeksi kuitata ilmoittamaton vaaliavustus. ”Syntynyt kohu ei millään tavalla vaikuta puoluesihteerin asemaan”. – Tätäkin mieltä voi ja saa olla. Ei kuitenkaan kannattaisi olla. Noilla ilmaisuilla maakuntamme keskustavaikuttajat sievistelevät uusinta vaalirahoituskohua.
Enimmäkseen suhtautuminen on vähättelevää. Jotkut jo kuitenkin surevat keskustan heikentynyttä imagoa.
Hesari hehkuttaa kokosivun jutullaan Keskustan syntejä. Etelän median viesti ei jää epäselväksi. Siellä on suuri nautinto ”periferiapuolueen” epäonnesta.
Minä ainakin haluan sanoa asian suoraan. Minkä ihmeen takia tällaista vaalirahoitusasiaa on edes pitänyt salailla loputtomiin? Eikö kansanvallassa kaiken pitäisi olla avointa ja rehellistä. Nykymeno ei kyllä siltä näytä. Ulkopuolisten sekaantuminen asiaan ei kuitenkaan tilannetta paranna tai tuo muutosta. Aatteen valoa pitäisi Keskustasta löytyä, nämä rähmimiset oksettavat. Nyt voi jo arvailla, että ensi kesän Lahden puoluekokouksessa puoluesihteeri tai puheenjohtaja tai molemmat saavat lähteä.

2. Kokoomuksen kesätapahtuma


Niinistö ruotii hallituksen ja samalla oman valtiovarainministerinsä toimia riittämättömäksi. Tiedotus kun ei ole kuulemma pelannut siitä, mitenkä paljon velkarahaa aiotaan käyttää ensivuoden budjetin katteeksi. Tuntuu kummalliselta näin räikeä presidenttipeli. Niinistö täytyy tietää aivan varmasti tietää nuo luvut. Kokoomuksen toiminta oli jo Eu-vaaleissa kaksiteräisen miekan käyttöä. Maahanmuuttopolitiikassa istuttiin kahdella tuolilla. Nyt valmistaudutaan syksyn keskusteluihin talousasioissa taas kahden tuolin taktiikkaan. Kukahan tuota kokoomuksen strategiaa ohjaa.


3. Demarien  kesätapahtuma

Vaihtoehdottomuuden politiikkaa edustaa SDP nykyään aika paljon. Korkeaprofiilinen sättiminen eduskunnassa ei Urpilaista eikä demaria vie eteenpäin. Kansa mieltää, että lamassa on jotain syytä muuallakin kuin Suomen hallituksessa, eli kansainvälisissä suhdanteissa. Kesä tapahtumaa odotellaan, eli sitä kun Arja Alho ilmoittaa, mitä demarien oppositiopolitiikassa on ollut vikana, kun ei menestystä ole tullut.


4. VR:n kesätapahtuma

Merkillinen lakko oli maanantaina rautatieläisten järjestämä, ei tavoitetta? 200 tuhatta lähinnä pääkaupunkiseudun ihmistä vailla julkista kuljetusta. Vaikka valtiovallan omistajaohjauksesta olisi mitä mieltä hyvänsä, on siitä aika vaikea rautateille rahansa raahaavia kansalaisia syyllistää. Että sellainen oli kesätapahtuma rautateillä, protesti työelämän koventumista vastaan.
Kesätapahtumiahan Suomen suvessa piisaa

27.05.2009

Kolumni Eparissa


Eu-vaali, ollako vai täysin turha?


Olen hiukan huvittuneenakin seurannut Eu-vaalien ehdokkaiden ponnisteluja. Itse
kukin heistä koettaa viestinsä viedä kansalaisten tietoisuuteen, kuka milläkin
tyylillään.
Ahdasmielisyyttä ja  suvaitsemattomuutta, sitä löytyy enemmän kuin
kotitarpeiksi.
Rajoja ollaan sulkemassa vaihtelevasti milloin rodun, milloin syntymäpaikan
perusteella.
Epäluuloa kylvetään.  Kaikille tuntuu kelpaavan se, että hyviä työmiehiä tulee
Suomeen tekemään "meidän työt", vanhustenhoidon ja marjanpoiminnat. Mieluummin toki ilmaiseksi. Mutta jokatapauksessa nöyränä ja korkeintaan nimellisellä korvauksella.
Rajoja toki ollaan sulkemassa myös nykyisen Eu-alueen osalta. Ainakin ehdokas
Pöntinen lauantaisessa keskustelutilaisuudessa Kurikassa kertoi, kiroilun
säestyksellä, että Suomi on islamilainen maa alta aikayksikön, jos Turkki
hyväksytään Eu:n jäsenmaaksi.
Voimakas on siis islami ja heikko on meidän uskomme ja uskontomme, vai kuinka?
Sama mies kertoo mainoksessaan panevansa mummonmökkien viemäröinnit kuntoon.
Enpä osaa muuta kuin kysyä, mitenkä tuo viemäri  liittyy Eu-parlamentaarikon
tehtäviin?
Ehdokas Saarakkala kertoi samassa vaalitilaisuudessa, että häntä on turha
kenenkään vanhojen partojen tulla neuvomaan. "Maassa maan tavalla tai maasta
pois". Sillä asenteella hän  varmasti pärjää Euroopassa, jos ei huonosti, niin
hyvin huonosti. Harva muistaa näissä laajentamispyrkimyksissä edes sen, että
EU:lla on tarkoitus levittää demokratian toteumista ja rauhan sanomaa uusiin ja
vanhoihinkin jäsenvaltioihin.  Ei  suinkaan niin päin, että erilaiset ismit
rantautuisivat Euroopan vaivoiksi liittymisten myötä.
Toki on myönnettävä, että rauhan ja talouden harmonia vaatii toki suomalaisen
väättyri -luonteenkin hyväksymistä.
Ehdokkaan kannalta on varmaan muutenkin kaikkein ongelmallisinta ja
paradoksaalistakin todistaa olevansa erinomaisen kielitaitoinen, etevä ja
yhteistyökykyinen.
Niillä eväillä sitä mennään sitten Eurooppaan ajamaan Suomen etua ja koplaamaan
erilaisia asioita niin, että me suomalaiset varmasti saamme poimittua marjat
yhteisestä kakusta. Yhtä  aikaa sitten haukutaan Eu:n järjettömyys, tehottomuus
ja ilkeys.

Sama persoona saattaa kertoa edelleen  yhteistyöllä hoitavansa asiat
Suomelle mieluisaksi.
Saas nähdä miten onnistuu moinen sovittelu?
Usko omiin kykyihin oli kyllä kaikilla melko rajaton. Entinen kansanedustaja,
puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, evp. Kauko Juhantalo loisti Nato- ja
sotilastietämyksellään. Ronskit puheet ja "pohojalaanen takakena" saivat
varmaan monen läsnäolijan luottamuksen. Minusta hän oli kuitenkin ylimielinen
ja kyykytti turhaan pienempiään.
Ehdokas Lasse Hautala oli mielestäni ylivertainen tässä joukossa. Vastasi  hyvin
ja asiallisesti juontaja Petri Salon kinkkisiin kysymyksiin. Ainoa miinus oli
hänellä niinkuin muillakin vaalipaneelissa tapaa olla. Eli se, että
ensimmäiseksi katsotaan ketä paneelissa on läsnä ja koetetaan sitten sovittaa
oma mielipide niin , ettei kukaan vahingossakaan pääse narauttamaan eri mieltä
olemisesta tai väärästä mielipiteestä.
Viime vaaleissa äänestysprosentti oli 31. nyt povataan kahtakymmentä eli joka
viides äänestää.... Hyvä juttu, siis minullakin on oikeastaan 5 ääntä näissä
vaaleissa, kun käyn äänestämässä. Eiköhän mennä sitä pohjalaista, omaa junttia
äänestämään.

Matti Ollila

  

25.02.2009  

Kolumnini Eparissa

Natsikortti - pyydän puheenvuoroa netissä

 

Keskustelu verkossa on hyvin hauskaa. Se on todellakin paljon, paljon viihdyttävämpää kuin tavallinen vuoropuhelu ja keskustelu nokikkain jonkun kanssa.

”Nokikkainhan” on tosi rasittava seurustelun muoto. Joutuu kuuntelemaan toista ja olemaan kohtelias ja tuon tuosta pitää kommentoida, ettei toinen kuvittelisi kuuntelun olevan nollilla.

Sitähän se toki onkin, mutta kun pitää yrittää olla kohteliaasti kiinnostunut.

Netissä ei koskaan tarvitse katsoa ketään silmästä silmään. Ei tarvitse tarjota kahvia eikä olla olevinaan kiinnostunut toisen mielipiteistä.

Godwinin laki on nimitys käsitteelle, että nettikeskustelun laajentuessa joku ottaa vääjäämättä argumentoinnin osaksi natsikeskustelun. Yleensä niin tapahtuukin. Hitlerin tai natsit ensimmäisenä maininnutta pidetään argumentoinnin, väittelyn hävinneenä osapuolena.

Olen nyt pitänyt ja kirjoittanut omaa blogia 139 päivää ja kertaa peräkkäin.(www.mattiollila.fi).

Vastaanotto on ollut lievästi sanottuna riemukas. Joka päivä on ollut vähintään 400 kävijää. Viime aikoina keskustelu on paljolti ajautunut jäsentenväliseen debattiin. Eli kinasteluun ja hauskaan herjaan tuodaan oma suosikkiväittämä monin todistein Ärsytetään ja herjataan lopulta itseäänkin, vaikka saattaa olla, ettei keskustelukumppani ole ehkä pariin tuntiin perusteellisesti suuttuneena edes vastannut enää.

Suurelta osin väittely ei lopulta muutenkaan liity blogistin alkuperäiseen aiheeseen.

Oma lukunsa on asialliset, aiheeseen perustuvat arviot ja analyysit. Niitäkin yllättäen on ja paljon onkin. Tosi hyviä ja opiksi otettavia.

Omalla nimellä ei pidä alkaa kommenteissa kantaa ottamaan. Turpiin tulee ja tykysti. Yksi rehellinen hiljakkoin yritti. Yhdeksän sonta- ja tyrmaysiskua kahteen tuntiin mäjahti naamalle. Kyllä tokeni ja hiljeni uskalikko. Ei kirjoita omalla nimellä enää.

Nimellä kirjoittelu on miehisten miesten voimailulaji.

Lehdistö on kiitettävästi tukenut blogiani. Kerran on jopa maakunnallinen poliittinen toimittaja nostattanut mahdottomat otsikot. ”Puheenvuoro nostatti myrskyn Kurikassa”- tyyliin.

Hienoa on kun huomioidaan ja käydään tiukkaa keskustelua. Kiivaassa mielipiteidenvaihdossa jopa maakunnallisen pienehkön lehden päätoimittaja katsoi tärkeäksi kommentoida pääkirjoituksessaan allemerkityn sielunelämää.

Tehtyään syventävän journalistisen kyselykierroksen poliittisten vastustajieni piirissä äityi hän arvostelemaan. Kun soitin perään kysyäkseni juttujen todenperäisyyttä, kannusti hän vain ja kehui. - Toimittajat ovat eriskummallista väkeä? .

Yksi innokas lukija taas kuulutti kunniansa perään tutkintapyynnöllä kuvitellessaan häntä tarkoitetun satunnaisen kirjoittajan kommentissa. Turhaan kuulutti, ei hänestä ollut kyse.

Niin se natsi ja Hitler-juttu: Kun omasta mielestään etevän nettijournalistin kone alkaa pätkiä ja väittelynfaktat lyövät oman hilseen yli, alkaa sättiminen.

Siitä teosta voi tunnistaa, että on vedetty Hitler-kortti esiin. Väittelyn on silloin nettitulkinnan mukaan kirkkaasti hävinnyt.

Nettikeskustelua ja puskista ampumista siis pidetään inhimillisen vuorovaikutuksen kanavana ja hyvänä henkisten arvojen kehittäjänä. Sitähän se onkin. Pääsemme turvallisin mielin laman torjuntaan kehittyvän filosofisen nettikeskustelun avulla.

Netissä ei tarvitse pyytää puheenvuoroa.

 -Matti Ollila 

 

14.02.2009

Hyvää ystävänpäivää

 

Kiitän kaikkia minua kannustaneita kaikesta siitä tuesta, minkä olen osakseni saanut Jurva-liitoksen sekä näiden seuranneiden keskustelujen aikana.

Kiitän oikein lämpimästi, kukkien kera.

Kiitän myös kaikkia minua mollanneita ja aiheesta tai aiheetta syytelleitä tahoja. He ovat osaltaan toimineet ansiokkaasti provosoidessaan keskustelua.

Omalta osaltani totean, etten tunne esko r:n enkä kenenkään muunkaan mainitsemaa kostonhimoa tai mitään negatiivisia tunteita yhtään ketään kohtaan.

Jatkossakaan en aio kokea henkilökohtaisesti tai edes henkilökohtaiseksi mitään minua koskevia syytöksiä. Myönnän avoimesti. ettei arvostelun kestäminen mitään helppoa ole, oli sitten kyseessä ansaittu tai ansaitsematon kritiikki.

Annan loukkaukset silti anteeksi kaikille tahoille, tahtoivat he sitä tai ei. Pyydän myös itse anteeksi niiltä, joita olen loukannut tahallisesti tai tahattomasti.

Kaikesta huolimatta verkkokeskustelu on hauskaa, helppoa , tyydyttävää ja viihdyttävää. Paljon mukavampaa kuin vanhanaikainen vuoropuhelu.

Verkossa ei tarvitse välittää, vaikka keskustelukumppani suuttuu. Paasaamista voi jatkaa yksinkin tai voi kehittää itselleen virtuaalipersoonan, jonka antaa olla eri mieltä vaikka itsensä kanssa. Siksi ei näitä nettikeskusteluja pidä ottaa liian haudanvakavasti.

Maailma muuttuu, niin Kurikkakin. Me olemme osa tuota muutosta. Muutos kaipaa meiltä rohkeutta ja se tarkoittaa kykyä olla lamaantumatta. 

matti.jpg

Nyt aion itse keskittyä ensisijassa töihini ja tehdä parhaani sillä saralla. Sikis että voisin itse katsoa itseäni peiliin, kun takakäteen sitten arvioin omia tekemisiäni.  

Pieni vinkki. Sano se kukkasin. Nyt on vielä tänään aikaa ja tilaisuus muistuttaa hyvää ystävää lämpimistä tunteista kukkasin.   

-Matti Ollila  

   

21.01.2009

Puolesta ja vastaan

Vuodenvaihteen kolumnissani tässä lehdessä oli mielipiteeni Seinäjoen puolesta ja vastaan. Vai oliko se ”puolesta, ei vastaan”?

Se oli leikillinen kinastelu itseni kanssa, mikä hyvin kuvasti päättäjän arkea.

Tavallisella päättäjällä on hyvin pienestä kiinni, onko jonkun asian puolesta vai sitä vastaan. Se riippuu siitä, millaisella tuulella päättäjä sattuu olemaan.

Joka tapauksessa joku kommentoija tulkitsi heti, että Ollila on jyrkästi vastaan Seinäjoen kehittämistä. 

Se ei ole kyllä totta, vaan perätön väite. 

Minä olen Seinäjoen puolella aina, jos joku ulkopuolinen on sitä vastaan. Sitten taas olen Kurikan puolella, jopa Seinäjokea vastaan, jos niiden edut menevät ristikkäin. Se on luonnollista, sillä olenhan kurikkalainen.

Kaikissa kohtaa siis taistelen Kurikan tai Seinäjoen puolesta. Seinäjoen puolesta taisteleminen yleensäkin olisi kovin paljon helpompaa maailmalla, jos Seinäjoki joskus taistelisi maakunnan ja vaikkapa Kurikan puolesta.

Ministeri Risikko on oikeassa ja viisas siinä, että esittää Paras 2 - hanketta nykyisen Paras-hankkeeen jatkoksi. On hyvin totta monissa tapauksissa, että nykyisellään nämä kuntien muodostamat perusterveydenhoidon järjestämisen yhtymät eivät toimi.

Syynä on jonkin terveydenhoitoon erottamattomasti liittyvän osion jättäminen toiminnan ulkopuolelle.

Esimerkiksi JIK:n (Jalasjärvi-Ilmajoki-Kurikka) yhteydessä keskusteltiin vanhustenhoidon jättämisestä JIK:n ulkopuolelle. Poliittisista syistä? Se olisi ollut iso virhe ja onneksi niin ei tehty.

Mielestäni vielä myös mielenterveystyö ja päihdehuolto sekä vammaispalvelu on liitettävä saumattomaksi osaksi tätä kokonaisuutta.

Siinäkin Risikko on oikeassa, että kuntaliitokset eivät sellaisenaan tuo autuutta kurjuuteen. Niin ei käykään, elleivät kunnat heti lähde kitkemään päällekkäisiä hallintoja ja koneistoja.

- Mutta eihän kuntaliitos tuota työtä estä, vaan pikemmin kannustaa. Kysehän on siitä, että liitokset ja muutokset pitää käyttää mahdollisuutena muuttaa rakenteet uusiksi.

Sen sijaan vastuun sysääminen kunnille siitä, etteivät ne ymmärrä riittävästi valtiovallan asettamia tarkoitusperiä, on kohtuutonta. Monissakaan kunnissa ei ole ymmärrystä eikä taitoa tietää, miten tällaisia liitoksia tehdään.

Kuntaliitosta kannustavan ministeriön olisi ollut edellytettävä asianmukainen suunnitelma ja heti liitospäätöksen jälkeen riittävän asiantuntemuksen käyttö. Liitoksen jälkeistä vaihetta ei kunnissa hallita, vaan ne tarvitsevat ulkopuolista asiantuntija-apua. Näin toimien ollaan kuntien puolella, ei niitä vastaan.

Useimmat kuntaliitokset sekä terveydenhoidon yhtymät on päätetty aloitettavaksi 01.01.09. Kokemuksia ei vielä ole paljon.

Siksi olen sen tosiasian puolella, että niille on annettava työrauha, edes joksikin aikaa.

-Matti Ollila 

 

31.12.2008

Kolumni uutta vuotta vasten

Matti kysyy, Ollila vastaa.

Ollila kysyy, Matti vastaa.

M: miten näet maakunnallisen kehityksen Vaasa-Seinäjoki akselilla , kumman puolella olet?

O: Heikomman puolella tietysti olen. Jos Vaasasta viedään Alli ja Elli, niin väärinhän se on. Etenkin jos henkilökuntaa siirrellään, eivätkä he tahdo. Mitä mieltä itse olet?

M: Minä olen vahvemman puolella. EU:ssakin vahvuuksia vahvistetaan. Se tietää vahvempia ja kilpailukykyisempiä yksiköitä. Pärjätään maailmalla ja maailmalle. Mutta onko se isänmaallista ja kansakunnan voimavarojen oikeaa käyttöä, kun turhia rakennetaan ja aina Seinäjoelle.

O: Siitähän tämä ratkaisu on hyvä, että saadaan toteuttaa aluepolitiikkaa ja riidat siitä siirtyy Vaasa-Seinäjoki akselille. Siinä subsidiariteetti, eli läheisyysperiaate toteutuu kun riidellään maakuntien omin voimin ja Helsinki pääsee helpommalla. Oletko siis sitä mieltä, että Vaasa saa kärsiä.

M: Vaasa saaki kärsiä, nehän puhuuki ruottia. Sielon kaharet vesijohorokkin. Ookko sä oikiasti niiren puolella.

O: Minä olin jo silloin Vaasan puolella kun muodostettiin maakunnallisia alueita.Kurikan hallitus päätti äänin 5-4 liittyä Pohjanmaan liittoon.

M: Niinmutta sitte vaihrootta mielipidettä.

O: Jurva petti ja päätti liittyä Seinäjokeen, oli pakko muuttaa päätös, ettei olisi jääty satelliitiksi. Minä ratkaisin ja toki käännin takinkin Olisi pitänyt perustaa vain yksi iso liitto. Nythän pian tehdäänkin niin.

M: Eipäs teherä.

O: Joopas teherähän.

M: Pitääskö sille K9:lle muka antaa rahaa Nurmon ohikulkutiehen?

O: Pitää toki, vaikka hyväntahdon eleenä.

M: Ei anneta. Ei soomeirän tie. Mutta ei ainakaa Komia- hankkeeseem muuta kuin 15 tuhatta. Seki säälistä

O:Pitäisi antaa enemmän. Ei viitsisi olla pieniä.

M: Eipä anneta

O: Annetaan toki. Se on meille mainosta.

M: Eipäs O: Joopas

EipäsJoopasEipäs

M O M O M O M O M O M O MumpasSunpasMeiränpäs

Onneksi on Kurikka, jotta saarahan keskustelua aikahan. Kurikkalaasilla on osakkehia, ne tohtii sanua.

-Matti Ollila valt. pj. Evp.

 

21.12.2008 

Mitä tahdon henkilöstöjohtamiselta liitoskunnassa

Muutoksen hallinta käsitetään usein vain johdon ominaisuutena.

Sitähän se on tietysti siinä mielessä, että muutos tarvitsee vahvaa johtamista. Tähän johtamiseen täytyy kuitenkin kytkeä mukaan koko henkilöstö ja sitä kautta koko henkinen arsenaali.

Muutoksessa henkilöstöltä vähenee tai kokonaan katoaa turvallisuuden ja työn hallinnan tunne, mikäli johto ei kykene ottamaan haltuun muutosprosessia.

Tulevaisuus on pelkkien huhujen ja arvailujen varassa.

Jos tällainen tilanne jatkuu pitkään, katoaa koko työyhteisöstä motivaatio ja työn ilo. Näin on meillä Kurikassa vaarana nyt käydä.

Mitä sitten pitäisi tehdä:

Tulisi laatia viidelle vuodelle henkilöstösuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Siitä tulisi näkyä tehtävittäin henkilöstön määrä, mistä tehtävistä eläköityy henkilöstöä ja millä vauhdilla. Mihin tehtäviin poistuvaa henkilöstöä rekrytoidaan lisää ja missä tehtävissä voidaan poistuma korvata töitä järkeistämällä ja sisäisillä siirroilla ja uudelleenkoulutuksella.

Tämä henkilöstösuunnitelma tulisi käsitellä henkilöstön kanssa vuosittain, jolloin jokainen voisi todeta oman tehtäväalueensa tulevaisuudennäkymät. 

  • Suunnitteluun tulisi ottaa mukaan henkilöstöä kaikilta työn tekemisen tasoilta. Näin toimien johto saa arvokasta tietoa niiltä, jotka ovat oman tekemisensä ammattilaisia ja samalla henkilöstöedustajien kautta kulkee viestiä muulle henkilöstölle suunnittelusta.
  • Suunnitteluhankkeista tulisi tehdä ns. hankekartta, johon priorisoidaan ja aikataulutetaan hankkeiden toteuttamisjärjestys. Näin voidaan välttää turhat kokoukset ja palaverit, koska päivittäisen työnkin täytyy koko ajan sujua. Hankkeiden täytyy myös keskustella keskenään esimerkiksi niiden vetäjien yhteiskokouksilla, ettei jokainen hallinnonala lähde omaan suuntaansa.
  • Täytyy pitää mielessä, että muutoksessa ovat mukana sekä jurvalaiset että kurikkalaiset työntekijät. Pelot ovat varmaan vähän erilaisia kummassakin ryhmässä. Tästä syystä tuntemuksia tulisi kartoittaa ja suunnitella toimenpiteitä todellisten pelkojen ja mielialojen pohjalta.
  • Henkilöstöä tulisi tutustuttaa toisiinsa. Tätä voi tapahtua suunnittelutyöryhmissä, erilaisissa henkilöstötilaisuuksissa, mutta myös työnkiertoon kannattaisi kannustaa vaikka pienillä porkkanoilla. Yhdessä työskentelystä tulisi tulla luonnollinen tapa ja kun henkilön tuntee edes ulkonäöltä, yhteydenotto on huomattavasti helpompaa.Henkilöstöä tulisi tutustuttaa toisiinsa. Tätä voi tapahtua suunnittelutyöryhmissä, erilaisissa henkilöstötilaisuuksissa, mutta myös työnkiertoon kannattaisi kannustaa vaikka pienillä porkkanoilla. Yhdessä työskentelystä tulisi tulla luonnollinen tapa ja kun henkilön tuntee edes ulkonäöltä, yhteydenotto on huomattavasti helpompaa.
  • Avoimuus kaikessa suunnittelussa on kaikkein tärkeintä. Ei riitä, että suunnitelmat ovat jossain löydettävissä, vaan koko ajan tulee olla säännöllistä ja ajantasaista suullista hanketiedotusta. Silloinkin, kun ei ole mitään tiedotettavaa, tulee siitä kertoa.
  • Tässä yhteydessä olisi hyvä yhtenäistää myös henkilöstöjohtamisen käytännöt kaikilla eri osastoilla esimerkkinä kehityskeskustelut, työaikoihin ja poissaoloihin liittyvät käytännöt ym. Vähäpätöisiltäkin tuntuvat erot käytännöissä saattavat aiheuttaa yllättävän suurta närää henkilöstön keskuudessa.
  • Palkan määrän sinänsä ei ole todettu lisäävän motivaatiota kovinkaan paljoa. Sen sijaan, jos koetaan palkkausjärjestelmän kokonaisuutena olevan epäoikeudenmukainen, voi se aiheuttaa paljonkin motivaation laskua. Tästä syystä palkkausten perusteet tulisi olla avoimia ja varsinkin palkkojen korotukset perusteltuja ja tasapuolisia. 

Tämä on minun näkökulmani ja avaus henkilöstöjohtamisesta Kurikassa.

Kartoitettuani yksittäisten henkilöitten mielipiteitä tehdyistä ja tekemättömistä toimenpiteistä, on käsitykseni hyvinkin ristiriitainen.

Vaikka ymmärrän, että henkilöstöhallintoa ei kaikilta osin haluta tuotavan julkiseen reposteluun, olisi hyvä jos joku/jotkut vaikka nimimerkillä hiukan avaisivat keskustelua aiheesta.

Kurikka ei mielestäni ole sellaista vahvaa johtajaa edes vielä nähnyt, joka tässä tilanteessa nyt tarvitaan. Saartola ja Vuorinen sellaisia omaan aikaansa sopivina olivat.

Nyt olemme toistaiseksi olleet valitettavasti tuuliajolla. Liitosprosessin onnistuminen tyyydyttävästi olisi jo vuoden ajan vaatinut kokopäiväistä vetovastuuta yhdeltä johtajalta.

 

 

07.12.2008

 

Kommentti Median vastuusta - ja vähän netinkin

matti2.jpg

On hyvin ajankohtaista kysyä, onko median tuottajilla mitään vastuuta omien tuotoksiensa vaikutuksista?

Keskustelussa on tärkeää tuoda näkökulma onnistuuko keskustelu ilman moralisointia. Vastaan heti, ettei se ainakaan minulta onnistu. Siksi pyydän jo nyt, että mahdollisissa vastineissa tarkasteltaisiin kokonaisuutta, eikä juututtaisi kinastelemaan yksittäisen asiakohdan oikeellisuudesta.

Medianhan pitäisi toteuttaa tärkeää yhteiskunnallista tehtäväänsä. Onnistumisen edellytyksenä median olisi tarjottava nopeaa, totuudellista ja monipuolista informaatiota. Tämä kaikki tasapuolisesti ja ilman omia erityisiä intohimoja.

Edellä kerrottua vaatimustasoa edellytetään sosiaalisen vastuunsa tunnustavalta ja tunnistavalta medialta. Tuon vastuun toteuminen edellyttää lehdistöltäkin vapaaehtoista itsesääntelyä. Niin kauan kuin lukijat kokevat näin olevan, on tiedottaminen ja vastuu koettu olevan tasapainossa.

Kun yleisön ja talouden vaatimukset ja keltaisen lehdistön esimerkki houkuttavat kaidalta tieltä, on vaarassa joutua roskalehtien joukkoon, tiedottamisilmapiirin kaltevalle pinnalle. Näin on nyt vahvasti käymässä sekä Kurikka-lehden että Pohjalaisen, tosin hieman eri syistä.

Kurikka-lehden 80-vuotis juhlanumerossa päätoimittaja itkee menetetyn oikeudenmukaisuuden perään. Vatsassa variksen vala , sanottiin vanhassa sadussa. Kurikka-lehden linjan on vienyt piloille valittu omahyväinen strategia. Valta sumentaa aivot ja ajatukset, sanotaan.

Yhteiskunnallisen ohjailun halu on viitoittanut toimintaa. Jurva-liitos prosessin aikana kuulosteltiin kansalaismielipiteitä ja uutisoitiin valikoidusti. Nimettömän herjapalstan kautta mollattiin hankkeen puolustajia ja saatiin huhuilulla kyseenalaistettua heidän motiivinsa. Muistan hyvin kuinka minunkin tavoitteitani pilkattiin. Painotettiin ivallisesti esim. Missio-sanaa. Viestini asiasisältö jäi vaatimattomalle käsittelylle.

Missio on osin toteutunut. Perättömät huhut ja ivat jatkavat elämistään.

Pääätoimittaja myöntää aivan aidosti, että ihanteet ovat romuttuneet. On rehellistä myöntää juoruilun, sensaatiohakuisuuden ja epätarkoituksenmukaisuuden ylittäneen hyvän maun rajat.

Sen sijaan on farisealaista puhua vanhan käytännön tilalle tulleesta poliittisesta pelistä ja lieveilmiöistä ainakaan sellaisen, joka on itse lehden valitseman linjan kautta itse ilmiön synnyttäjä.

Perinteisessä lehtitoiminnan vuorovaikutuksessa oli kansalaisen mahdoton pärjätä. Toimittaja valitsi keskustelun aiheet, valikoi mielipiteistä mieleisensä ja parilla henkilöön menevällä kommentilla syytti, todisti ja tuomitsi kohteensa epäkelvoksi ihmiseksi. Julkisuuteen tottumaton maallikkopoliitikko tai muu kansalainen on silloin täysin lyöty, hyvä kun uskalsi hengittää.

Nyt tilanne muuttuu toiseksi. Toimittajakin joutuu varomaan sanojaan, ettei itse joudu uhriksi saalistajan sijaan.

Kurikka-lehden pääkirjoituksissakin on usein käytetty lähteenä nimettömien kirjoitusten mielipidettä. Yhtä usein on hurskaasti siteerattu itseään. On annettu kansalaisten ymmärtää, että jossain se totuus on. Kunhan sen vain keksisin. Pääkirjoittaja on varma, että tuo totuus on niin vaikea tajuta, etteivät sitä ainakaan poliitikot tiedä.

Nyt on tultu uuteen aikaan, monelta osin. Internet monine muotoineen tasapainottaa tilannetta. Nettirjoitukset elävät tätä hetkeä. Jos on käytössä keskustelupalsta, voi heti reaaliajassa vastata, oikaista ja kommentoida. Lehdistön ylivalta ei tästä nujerru, mutta edes jonkinverran horjuu. 

Kurikka-lehden päätoimittaja jeesustelee oikein kunnolla, kun itse mollaajapalstan kehittäjämä ihmettelee kansalaisten mollaamisintoa. Huoli kontrolloimattomasta välineestä on aiheeton. Laki valvoo sitä samalla tavoin kuin muutakin mediaa. Todellinen huoli taitaa olla siinä , että nyt perinteinen mediasaalistaja tuntee olonsa epävarmaksi, kun uhrillekin on annettu aseita.

Pohjalaisen toimittajan näkökulmaa linjaa valitettavasti hänen oma sotansa kaikkea pahaa, ennen muuta jurvalaista pahaa vastaan. Nyt tuo Kaharin pahanvastainen taistelu alkaa ulottaa lonkeroitaan Kurikkaankin.

On todella valitettavaa, että noin pitkälle menevät ambitiot leimaavat toimittajan työskentelyä noinkin vahvasti. Kun Kahari joutuu aikanaan myöntämään, että hänen salaliittoteoriansa Kurikan vaaliliittokuvioista on mielikuvituksen tuotetta, luopuuko hän toimittajan tehtävistä? Minä lupaan luopua poliittisesta toiminnasta heti sinä päivänä, jos joku osoittaa tuon 05.10.2008 tehdyksi väitetyn asiapaperin todeksi. 

Kun media puolustautuu arvostelulta, on ensimmäinen reaktio hurskas uhrilammas-asenne “-ja medianko syytä ovat nämä ihmisten tekemiset?”. 

Tuolla vastauksella ei enää selviä. Siinä syyllistyy vain yksinkertaiseen moralisointiin. Se on moralisoijan yksinkertaistamalla kuitattu kommentti. Vakiovastaus, jonka oikeellisuuden sanoja kuvittelee lopettavan kaiken dialogin. Tästähän se keskustelu vasta alkaa. 
kuva_864.jpg
Media ruokkii omilla johdannoillaan itseään. On surullista havaita henkilökohtaisten pyyteiden keskeisesti  ohjaavan lehden linjaa.  
 

Luottamus pitää lehdistönkin itsensä hankkia. Sillähän se on valta. Miten on vastuun laita? ei todellakaan savua ilman tulta.  

Tässä kuvassa ei ole tulta. Maanalainen helvetti tuottaa savua ja kuumuutta.

 

30.11.2008

 

Vastarannan kiiski vai vastavirran lohi

 

Tähänastisen keskustelun ja sen tiedon perusteella mitä minulla on, voin sanoa, että Kurikka-Jurva liitos prosessi on pulassa, ellemme heti ryhdy töihin.

Valtuuston puheenjohtajana en luonnollisesti ole ollut lähellekään niissä keskeisissä rooleissa, mitä tulee sekä talousarvion, että liitosprosessin valmisteluun. Noita tekemisiä ovat hoitaneet virkamiestyöryhmät yhdessä hallituksen, ja lähinnä hallituksen puheenjohtajan kanssa.

Siksi saatan jossain kohtaa olla tietämätön tehdyistä operatiiveistä.

Suurelta osin liitosprosesin valmistelua ja jäntevää ohjausta mielestäni ei ole johtanut kukaan. Olisi varmasti hyvä, jos osastopäälliköt tulisivat ulos kaapeistaan ja kertoisivat missä mennään ja mitä on tehty. Kuinka he ovat kokeneet käydyn prosessin tänä vuonna.

Pakollinen prosessi

Palautan vielä kerran mieleen, että koko kuntaliitoksen ja näiden isojen muutosten takana on PARAS-uudistus. Sen takana taas eduskunnan säätämä laki, mikä johtuu yhteiskunnan voimakkaasta muutoksesta väestörakenteen suhteen sekä suuresta muuttoliikkeestä kasvukeskusten suuntaan.

Noiden muutosten edessä olemme voimattomia ja siksi peruskunnissa on vain kiltisti tehtävä se työ mikä tehtävä on. Se kuinka hyvin tuo onnistuu, on lähinnä kiinni siitä, millaisin virkamiehin ja millaisilla asenteilla tuota työtä valmistellaan.

Talousarvion teosta

Talousarviosta sen verran, että K-J-järjestelytoimikunnan kokouksessa käytin runsaasti avaavia puheenvuoroja. Konkreettisia vastauksia kysymyksiini en juurikaan saanut. Avoimia kysymyksiä tuli lisää, enemmän kuin vastauksia. Elimme jo viime vuonna osinkojen varassa kahden miljoonan edestä. tämän vuoden esitys on aivan uskomaton.  

Kiistattomaksi tosiasiaksi jäi, että investoinnit ovat runsaasti ylimitoitetut, puhuttiin niistä millä kriteereillä hyvänsä.

Käyttötalous on tulevaisuuteen ja tähän taloudelliseen hetkeen suhteutettuna kestämätön. Sitä tuskin kukaan voi kiistää. Tosiasia on myös se, että tämän budjetin laatijoita ovat virkamiehet työnsä ja palkkansa puolesta ja suunnittelujaosto viran puolesta. Esitys jää historiaan Jarvan viimeisenä budjettina Kurikassa.

Vaikka esitys on aivan mahdoton, en usko lukujen tulevissa käsittelyissä enää juurikaan muuttuvan.

 

Liitosprosessiin on ollut aikaa lähes vuosi. Mitä on siis tehty tai jätetty tekemättä?

 

Alunpitäen olisi pitänyt vahvasti keskittyä kuntaliitosprosessiin ja sen mahdollisuuksiin. Kaikissa vastaavissa prosesseissa on tietämäni mukaan käytetty ulkopuolisia , muutosprosessien ammattilaisia.

Sekä luottamushenkilöjohto että osastopäälliköt että henkilöstö olisi pitänyt kouluttaa, kurssittaa ja sitouttaa muutokseen. Liitosprosessi on yhtä kuin muutoksen toteuttaminen ja muutoksen hallinta. Ne eivät ole vähäisiä asioita.

Kehittämisen lähtökohtana olisi pitänyt olla onnistunut kehittämisprosessi. Tahto: eli motivaatio, Kyky:eli osaaminen, Mahdollisuus:eli resurssit ja kurinalaisuus: eli projektin hallinta.

 

Projektin valmiudet olisi tullut luoda tämän etsikkovuoden aikana.

Nyt tietysti sanotaan, että miksen ole näitä asioita ennemmin esittänyt. Pakko sanoa, että kyllä olen esittänyt. Joka ainoa vuosi. Yhdellä miehellä on vain yksi ääni.

Vaan ei ole kelvannut. Aina jos olen jotain esittänyt, on sanottu, että kun syyttelen.

Operatiivinen johto ei ole ohjeita kaipaillut .

Minuakin on vihjaillen  tekemättömistä töistä hallinnossa  syytelty. Totean vain, että olen vain luottamusmies, jonka työt ovat ihan muualla. Mielestäni alle 10 t€:n vuosipalkkiot eivat edellytä kokopäiväistä osallistumista kuntahallintoon omien töiden ohella.

Osaavia kehittäjiä on Suomi pullollaan. Olisipa vaikka joku Pasi Ranniston kaltainen kutsuttu töihin. Se ratkaisu ei olisi vieläkään täysin myöhäistä.

Syntyi uusi tilanne kun kaupunginjohtaja lähti. Syynsä hän itse parhaiten tietää.

Varajohtaja joutui ottamaan hirvittävän työpaineen. hänen sairastuttuaan kolmosketjusta nostettiin henkilöt vetämään prosessia sen kriittisimmässä vaiheessa.

Nyt vielä julkisuudessa yritetään väistella ja sanoa, että kaikki hommat hoituu?

Myönnän olevani totaalisesti pihalla jos tämä on näin helppoa.

En todellakaan halua lisätä kenenkään kuormia. Vielä vähemmän haluan epäillä kenenkään henkilökohtaisia kykyjä. Homma ei nyt vain kertakaikkiaan hoidu näillä eväillä ja hiekka valuu tiimalasissa.

Minulla ei ole Kurikan kaupungin johdossa operatiivista valtaa ja voimaa enkä jaksa enää pitkään jatkaa tätä keskustelua.

Tunnen itseni voimattomaksi. Keskustelua ohjataan koko ajan sivuraiteelle, käydään kinasteluja tavasta esittää asioita. Sivujuonteita nostetaan pöydälle härventämään pääasiaa, huolettomasti ja piittaamattomasti tehdään vahinkoa.

Minä olen kertakaikkiaan vain huolestunut siitä, että käytetyt resurssit kuntaliitoksen valmisteluun ovat olleet riittämättömät.

Tämä koskee sekä osaaamista, että vetäjien määrää. Luottamushenkilöitä ei ole koulutettu, tiedotettu eikä vastuutettu. Henkilökuntaa vielä vähemmän.

Alaisilta on vain kysytty, mitä he haluavat, mitä on toivomuksia.

Johtajuus edellyttäisi paljon, paljon muuta ja enemmän. Lopputulos näkyy nyt paisahtaneessa talousarvioesityksessä.

Tällä kirjoituksella yritän vapauttaa itseäni kaikesta murehtimisista liitoksen suhteen.

Huoli Kurikasta ja Jurvasta, niiden tulevaisuudesta ei ole mihinkään kadonnut. 

Toivon, että pian saataisiin sellainen hallitus ja operatiivinen johto, joka vakavasti tarttuu työhön. Mahdollisuuksia vielä on, vaan ei kauan. Aika kuluu.
kuva_1982.jpg

Hallitus ja   osastopäälliköt ovat ratkaisevassa asemassa sekä talousarvion valmistelussa että liitosprosessin ohjauksessa. Hekin kuitenkin tarvitsevat johtajan ja johtajuutta. Johtajuus on  nyt hukassa ja sitä etsitään kissojen ja koirien kera.

28.11.2008

 

Vastauksia työjärjestys koskeviin ja muihin kysymyksiin

  

Ensinnäkin kiitän kaikkia lukijoita ja kommentoijia suuresta kiinnostuksesta ja saadusta hyvästä palautteesta. Huteja ja ylilyöntejä kannanotoissa ei juuri ole ollut

Eilen oli yksittäisiä käynteja sivuillani 480 kpl. Iso kiitos siitä toki kuuluu herra laskuvarjolääkäri Kaharille, joka aloitti sanallisen mittelön kanssani.

Ei ole helppoa toimittajallakaan.

Mutta ilmoitti hän kuitenkin tietolähteensä, joka sitten ilmeisesti herätti ison blogikiinnostuksen.

Ehdotin Kaharille haastekolmiottelua Cooperin testi-leuanveto-päässälasku. Rehellisesti hän ilmoitti, ettei haasteeseen suostu. Syynä ilmeisesti, että esitin tuomariksi toimittaja Leiwoa.

Ilmoitan mahdollisille huolestuneille kommentoijille, että minulla ei ole mahdollisuutta tietää mikä nimimerkin tai lähettäjän henkilöllisyys on. Voin korkeintaan poistaa viestin, jos viesti  on sopimaton. Toistaiseksi niin ei ole tarvinnut tehdä.

En aio vastailla jatkossakaan kysymyksiin, jotka esitetetään suoraan minulle, provosoidusti tai aidosti, muutakuin henkilökohtaisesti kysyjälle tai yleisellä tasolla blogin tai muun kirjoituksen yhteydessä.

Toivon vilpittömästi, että kannanotot olisivat sellaisia enimmäkseen, että niillä voitaisiin aidosti edistää asian etenemistä oikeaan suuntaan ja tiedottamista kansalaisten suuntaan.

Niinkuin nähty on, ajantasainen ja tässä hetkessä tapahtuva vuorovaikutus kiinnostaa ja tuo ylimääräistä painetta ja tuskaa perinteiselle meediallekin. Se joutuu puntaroimaan hiukan sanojaan kun on vaarassa joutua vastaamaan sanoistaan.

Monelle on jo kolahtanut toimittajien mielivaltainen omiin intohimoiinsa perustuva tiedonvärityksen henki. 

Minullakin on vielä runsaasti käyttämättömiä, hauskoja tapahtumia vuosien varrelta varastossa. Toivottavasti ei kukaan muu kuin Ujainen ala syytellä vainoharhaiseksi. Sellainen asenne ei edistä ainakaan keskustelua.

Toivon runsaasti kannanottoja asiasta ja sen sivusta. On hauskaa vaihtaa ajatuksia ajankohtaisista kysymyksistä reaaliaikaisesti.

 

kuva_1936.jpg

Kurikan ahteessa on vielä vapaana pari hienoa kolmiota. Kannattaa kysyä minulta 0400-367761.

Tuokin työmaa on tarjonnut työtä kurikkalaisille, niinkuin Rakennusliike S.Olllila Oy jo vuosikymmenet on tehnyt. 1961 alkaen on työllistetty kurikkalaisia vlittömästi  noin 3.000 miestyövuotta.Lisäksi välillisesti jopa enemmän kuin tuo luku.  Toiminnasta ei ole siksi helppo luopua.  

 

14.11.2008

Kurikka

Lehdistötiedote Kurikan Keskustan, SDP:n ja Vasemmistoliiton teknisestä vaaliliitosta

Käytyjen neuvottelujen ja keskustelujen jälkeen edellä mainitut tahot ovat tänään perjantaina sopineet teknisestä vaaliitosta koskien valtuustokautta 2009-2012.

Keskustelut ja luottamushenkilöjen paikkajako on sujunut rakentavassa hengessä. Taustaisesti on ollut helppo edetä keskusteluissa, sillä takana on kaikkien ryhmittymien kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien tuki ja yksimieliset päätökset.

Sen lisäksi taustalla on erityisesti kuntaliitokseen liitttyvä yksimielisyys liitoksen perusteena olevista asioista sekä yhteinen näkemys uuden kunnan perustamisen jälkeisistä linjauksista.

Kuntavaalien aikana on tullut varsin selväksi muiden ryhmien kanta liitoskysymykseen. Kun vaalit on käyty heidän kohdallaan niinsanotusti kaksilla korteilla, on vaikea ajatella, että tilanne voitaisiin noin vain nollata ja lähteä puhtaalta pöydältä.

Yhteistyö jatkossa etenee luonnollisesti asialinjalla ja asiaperusteisesti. Uuden kunnan kehittämisessä ensi vuoden alusta alkaen ratkaisevat siis teot eivätkä puheet. Toivomme noihin tekemisiin luonnollisesti kaikkia ryhmittymiä.

Vaaliliitto on tekninen, mikä tarkoittaa sitä, että luottamushenkilöpaikat jaetaan tämän vaaliliiton sisällä sopimuksen erillisen liitteen kertomalla tavalla ja varsin tarkkaan matemaattisten voimasuhteiden mukaisesti.

Tämä sopimus ei luottamuspaikkojen valintojen lisäksi sisällä mitään muuta sitoutumista muuhun yhteistyöhön vaalikaudella.

Valtuuston ja hallituksen pääpuheenjohtajuudet jaetaan keskustan ja SDP:n kesken. Lautakuntien ja muista puheenjohtajuuksista ja niiden jaosta päätetään erikseen, mutta niin että myös ryhmälle “muut” tulee merkittäviä puheenjohtajuuksia. Myös heidän saamansa lautakuntapaikat ovat hyvin linjassa heidän valtuutettujensa määrän suhteen. Hallitus- ja lautakuntapaikkojen määrä ei eroa mitenkään erityisesti siitä, jos kaikki ryhmät esiintyisivät valtuustossa yksin. Pienet valtuustoryhmät hyötyvät vaaliliitosta yleisesti.

Luottamushenkilöpaikat jakautuvat määrällisesti seuraavasti:

Keskusta: ______

SDP +VasL ______

 

Muut ______
Tästä asiasta tulee tietoa myöhemmin.
kuva_1920.jpg

Sopimus tehtiin hyvässä hengessä ja vastuullisesti Kurikan tulevaisuutta ajatellen. Liittoja tehdään aina paikallisesti ja asiaperusteisesti. Puoluepolitiikka ei sinänsä ratkaise. Aiemmin kokoomus ja Sdp olivat Keskustan kanssa eri puolella. Nyt näin. Teuvalla kaikki ovat Keskustan kanssa eri puolella.


  

12.11.2008

 

Pitkämön sauvarinne, tuskaa ja intohimoa  

Tämä on tunnelmakirjoitus Pitkämön lenkistä.   

Kurikan Pitkämössä on erinomainen ja vaativa pururata joka on valaistu iltaisin. Neliveto maastoautolla mitaten tuon lenkin pituus on noin 1.800 m. Radassa on suuret korkeuserot ja koko lenkki on yhtä ylös-alas nousua-laskua. Harjoituksellisesti tuo rata soveltuu aivan erinomaisesti harjoittelupaikaksi sauvarinteenä. Talvella ja sateesta tai muusta syystä liukkaalla kelillä porkat eli sauvat ovat itse asiassa välttämättömätkin pystyssä pysymisen ja turvallisuuden takia.Olen tuon lenkin tavannut kiertää kahdesti viikossa. Joka kerta 2-3 kertaa ympäri harjoitustapahtumana, eli lenkkiä tulee 3,6 tai 5,4 km kerralla. Tässä kerron millaista se on ja minkälaisia tunteita lenkin kiertäminen minussa herättää.

 

kuva_1875.jpg
Tästä se alkaa. Rentoa lompsottelua alaspäin muutama sata metriä. Porkkia ei vielä tarvita. Oikealla näkyy Pitkämön koski ja hevosten uittopaikka. Vesi on joskus korkealla. Rento on olo. Lämpö nousee.

 

Loiva vasen sillan jälkeen aiheuttaa jo hapentarvetta. Hengitys kiiihtyy. Edessä loivaa nousua ja sen päätteeksi jyrkästi ylös.

kuva_1879.jpg

Näyttää kuvassa pliisulta, mutta käytännössä vetää jo hapoille. Kaikki tehot irti. pulssi nousee 189:n kieppeille(mitattu on). Porkat tuo 15-20 %;n lisäkuorman sydämelle. Sydän hakkaa kuin pajavasara. Rinteen päällä on pakko pysähtyä ottamaan muutama kävelyaskel. Keuhkot on revetä ja suussa tuttu verenmaku. Kauhea olo, mutta samalla voitonriemuinen olo. Jukolauta taas se tehtiin. Hyväolo valtaa koko kropan sitä mukaa kun saa happea verenkieroon.

 

kuva_1880.jpg
Muutama rinne ylös ja alas on takana. Hiki jo pinnassa, säästä riippuen.
 Hengitys on tasaantunut, sydän lyö tasaisesti sataa viittäkymmentä. Edessä alikulkusillan ylitys ylös-alas-ylös vasemmalle ja tienvartta leirintäaluetta kohti. Jalat on puuduksissa päivästä riippuen, vähän tai ei ollenkaan. Loppusuora hääämöttää, ollaan voitonpuolella jo tämän varvin osalta. Mikä olo.

 

 

kuva_1882.jpg
Kaksi tai kolme lenkkiä on kierretty kymmenen minuutin pinnassa kului per kierros. Hiki on lievästi pinnassa. Kolealta ja kalsalta näyttää Pitkämön järvi.
 Mutta eikun sekaan vain. Siellä ihminen karaistuu. Uimahan vain, oli kesä tai talvi. Ja ai ja voi sitä autuasta oloa kun kaikki kuritus on ohi. Kai sitä jonkinlainen masokisti ihminen on. Kaikesta huolimatta ja sen takia, suosittelen lämpimästi. Ihmeellista on kuinka vähän tuolla lenkillä kehenkään törmää. Taitaa olla tiedottamisongelma. Lenkin jälkeen on akuutisti huikean hyvä olo ja mitattuna pelkkä verenpaine laskee 10-20 yksikköä. Minulla esimerkiksi verenpaine on lenkin jälkeen 110/65-70. Eli tuolle polulle kyllä jää ylimääräiset verenpaineet ja diabetekset.  Sitäpaitsi täällä ne kaikki siniset ajatukset syntyy. Näin ainakin uskon.
- Matti Ollila 

 

05.11.2008

 

Epari 

Rakennetaanko maakunnan tulevaisuutta tuhoten 
Kuntavaaleista on turha enää enemmälti jauhaa. Nyt pitää alkaa punnita sitä, miten tätä maakuntaa kehitetään. Vallanpitäjät vaihtuvat, jonkin verran. Mutta onko mitään uutta tulossa. Jauhaako Seinäjokikeskisyys yhä edelleen?               Kokoomuksen Ristilä valittaneen valtuuston puheenjohtajaksi. Ristilä on mukava mies, mutta syleileekö hän maakunnan kuoliaaksi ja jatkaa maakunnan tappolinjaa.
Keskeisin kysymys on suhtautumisessa ammattikorkean kehittämiseen. Me tiedämme jo mitä Neilimo on ja edustaa. Emme tiedä vielä mitä Seinäjoki nyt kokoomusjohtoisena on mieltä mistäkin.  Viidenkymmenen miljoonan investoinnit on vireessä Framin alueella. Mikäli se päätös pitää,  kertoo se enemmän tulevaisuudesta kuin tuhat sanaa.
Jäämme odottamaan. Nyt tarvittaisiin suurta sydäntä. Seinäjoen johtavilla puolueilla on nyt näytön paikka.  Saada maakunta uskomaan, jotta Seinäjoki johtaa tätä orkesteria ja saa sen soimaan. Mutta niin, että maakunnan viulu ei vaikene eikä soi säröten.
Olen enemmän kuin vakavissani kun sanon, että ammattikorkeakysymys pitää ottaa niin tosissaan kuin vain voi. Jos maakunnallista verkkoa radikaalisti vähennetään, on se kuolinisku todella monelle alueelle. Tulevaisuus tarjoaa vain kylmää kyytiä jos suunnitelmat maakunnan periferioiden tyhjentämisestä onnistuvat. Turha kai on toistella sitä, että se on kaikkien etu jos Ähtärissä tulevaisuudessakin on muitakin elonmerkkejä kuin sudenjäljet erämaassa.Lyhyesti sanoen, luottamus maakunnalliseen yksituumaisuuteen pitää palauttaa.
Kun et ole onnellinen nähdessäsi auringonlaskun, jotain on vialla. Silloin pitää keskeyttää kaikki tämä taistelu. Pitää hakea itselleen kumppania. Etsiä vierelleen jotakuta jonka kanssa katsella iltahämärää. Onko nyt aika hetkeksi keskeyttää tämä kaikki kamppailu. 
- Matti Ollila, valt.pj Kurikka
          

29.10.2008  

Epari 

Annettujen äänien summa on aina sata prosenttia 

 

a2121.jpg

Keskustan kurssi on romahtanut, pudonnut samalla tavoin kuin pörssikurssit. Aika kummallista. Tarkoittaako se sitä, että pörssikurssit ovat sidoksissa keskustan menestykseen? Siispä kokoomus ja perussuomalaiset tuskin toivovat pörssikurssien palautumista tai ainakaan nousua.
 

Seinäjoella kurssiromahdus tuli liitosten myötä. Pikkukunnat, erityisesti Nurmo, romahduttivat Seinäjoen keskustan kurssin. Suurimpia kurssihyötyjiä on nurmolainen Mäki-Hakola, joka odottaa, että häneen otetaan yhteyttä. Mahtaako myydä ääniosakkeensa, vai aikooko ostaa lisää? Kokoomus hallitsee nyt niukasti Seinäjoen pörssiä.

Susanna Haapoja Kauhavalta on valmis puheenjohtajaksi. Hänen kurssiarvonsa on 395, mikä on aika hyvä. Mahtaako olla ollenkaan keskustalainen romahduskurssiarvo? Tuskin on, sillä keskustan kurssi hallitsee uutta Kauhavaa.

Ilmajoella kansanedustajan vaalitulos ei lupaa hyvää, sillä Haaviston liikelaitosterveyspörssikurssi piti linjansa.

Kurikassakin keskustan kurssi seuraa Fortumia, mutta perusenergian kurssit tulevat kyllä aina takaisin ylös.

Jalasjärvellä keskustan kurssi nousi tuntuvasti, mutta siellä puheenjohtajapörssiä johtaakin pian nuori nainen.

Pörssimeklareina toimivat jo täyttä häkää ainakin pari pohjalaisen toimittajaa, jotka ostavat ja myyvät välitettyja huhuja ja haistelevat paikanjakopörssissä syntyviä mahdollisuuksia.

Perussuomalaisten kurssi maakunnassa nousi. Mutta pitää muistaa, että se voi olla spekulaation tuotetta. Kurssien, niinkuin annettujen äänienkin summa on aina sata prosenttia. Jos toinen saa, niin toinen menettää. Neljän vuoden päästä tarkistetaan äänien pörssikurssit uudelleen.

- Matti Ollila, valtuuston puheenjohtaja, Kurikka. 

 

22.10.2008 

Epari 

Hirveltä jalat poikki

 

Kurikasta kuuluu kummia. Vaakunaeläintämme ahdistellaan.

-Kurikan tykkipuistoon on, vai pitäisikö sanoa oli sijoitettu patsas. Lasikuidusta muotoiltu epeli. Oikein taiteilijan tekemä näköispatsas ja aivan oikean hirven näköinen. Lapsia ihastuttaa mutta jotakuta ahdistunutta vihastuttaa moinen kuvajainen. Ei ole saanut olla rauhassa hirvieläin ei. Ensin sahattiin yötöinä sarvet ja vietiin pois. Hämärähommia teki tuntematon tyyppi. Kukahan huuhaa mahtoi olla. Salassa onnistui tihutyö, ainakin vielä. Jonkun mielestä meni hiukan huumorin lukuun.

Vaan tuopa ei riittänyt ahdistelijalle. Meni monta astetta vakavammaksi.      Ei ollut lekkiä enää. Oli käynyt yönä muutamana ampumassa nokkaan hirviparkaa 22-kaliiperisella. Tuosta ei hirvi ollut moksiskaan, aivoton epeli. Vaan viime lauantain vastaisena yönä oli katala kelmi ryhtynyt ylitöihin taas. Kirveellä oli tihulainen nujertanut hirviparalta jalat poikki. Nyt alkaa loppua jo kurikkalainenkin koeteltu huumorintaju. Epäillä ei ketään erityisesti, mutta kaukana on pohjalainen rehellisyys ja suoraselkäisyys noista toimista, tahallisesta aiheutetusta mielipahasta.

Puskista ja salaa. Sillälailla! Sairasta sanon minä. Puskista ja salaa on käyty keskustelua lehtien palstoillakin paljon viime aikoina. Sättiminen ja ja moite ilonaiheina. Pääasiana salassa ja piilossa olo. Nytkö on ryhdytty sanoista tekoihin. Tähänkö on jo tultu. Mitä seuraavaksi, kysellään jo yleisestikin. Toivottavasti ei muuta eikä tästä sen enempää seuraa.

Moni kuitenkin jo kokee turvallisuutensakin uhatuksi.Kuka terrorisoi Kurikan hirveä? Paljastukseen johtavasta vihjeestä on kuulemma luvattu muhkea palkkio.

 

kuva_1735.jpg

Tässä karikatyyriä tosielämästä. Kuka uskaltaa olla ottamatta vakavasti? 

Siinä hirvi makaa. Täytyy kysyä, että millaisella ihmisellä on tällaisia vapaa-ajan harrastuksia?Kuinka joku ilikee? 

 

 

- Matti Ollila, valtuuston puheenjohtaja. 

 

 

 

 

 

 

 

Kurikka-lehti ja TeJuKa

18.10.008 

Väärä todistus

 Nykyinen valtuutettu Merikoski Jurvasta kirjoittaa ”älä oleta-ota selvää!”.

Hän todistaa intohimonsa irrottamalla yksittäisen lauseen käydystä keskustelusta Jurva-Kurikan valtuustoseminaarissa 01.10. 2008. Ensimmäinen väärä todistus oli sotkea Heikkilä keskusteluun. Puheenjohtajana hän jakoi pelkästään puheenvuoroja.

Eräs jurvalainen valtuutettu ehdotti seminaarissa, että uuden kunnan rahoja käytettäisiin Jurvan kotikoulun markkinointiin, koska SeAMK toimii toisin kuin kotikoulussa toivottaisiin.  Suhtaudun kotikoulun markkinointiin hyvin myönteisesti.  Olen kuitenkin sitä mieltä, että kannattaa kehittää tiedottamista yhteistyössä isännän, eli Seinäjoen kanssa.  Mikään ei ole helpompaa kuin rakentaa riita sinne suuntaan. Isomman kanssa käy kuin Suomelle talvisodassa. Hopeamitalia vain on jaossa.  Olen useaan otteeseen sanonut , julkisesti ja kirjoituksissa, lupaavani taistella kotikoulun puolesta viimeiseen hengenvetoon.  Eli toinen väärä väite oli yrittää todistaa asennettani kouluihin nihkeäksi.  Vaikka näihin vuosiin asti vanha Kurikka ei ole AMK:n koulutuksen sijainti kunta, olemme maksaneet sille ylimääräistä tukea jäsenkuntana. Ensi vuonna tuo summa on noin 130 000 €.  Eli se minunkin nihkeydestäni koulutukseen.

Ymmärrän Merikosken kirjoituksen ainoastaan niin, ettei hän tarvitse muita puolustajia rinnalleen?

Hänen sanoillaan ”pöyristyttävää” on vain hänen yrityksensä rakentaa riita asiassa, jossa varmasti olemme  samaa mieltä.  Väärin sammutettu se kai on minun tavallani?  Alan pikkuhiljaa ymmärtää tätä syyttelyn ja sättimisen mekanismia.  Kysyn silti, mistä ihmeestä tällainen pahansuopuus?  Onko huomio nyt taas vain vaaleissa ja keskustan valtuutetuissa?  Pyydän kauniisti, että opettaja Merikoski ehtisi pysähtyä kuuntelemaan ja tulisi mukaan rakentavaan yhteistyöhön ”Kotikoulumme puolesta”.  Annan mielelläni kunniat siitä hänelle, jos hintana on koulun säilyminen.

- Matti Ollila, Kurikan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

 

 

08.10.08

Kolumni: Epari-lehti 

Mikä on kuntalaiselle tärkeää?

Lähestyvät vaali kiinnostavat totta kai ennen muuta ehdokkaaksi asettuneita. Minkälaiseen solmuun itsensä asettaisi, jotta miellyttäisi potentiaalista kannattajaa mahdollisimman hyvin? Tutkimusten mukaan puolueena tulee olla jonkin kolmen suurimman ryhmittymän edustaja, sillä niiden jokaisen kyvykkyyteen hoitaa kunta-asioita uskoo noin 40 % kansalaisista. Muut puolueet jäävät selvästi kärkikolmikosta. Kokonaisuutena tarkastellen vielä empijät, eli en osaa sanoa mikä on paras kuntapuolue, on naisissa. Kaikkiaan viidennes kaikista äänestäjistä ei vielä tiedä kantaansa puolueiden kyvyistä. Eli toivoa vielä on aktiivisilla ehdokkailla. Ei muuta kuin todistamaan kykyjään ja osaamistaan. 

Yksittäisen äänestäjän kuuleminen on tärkeää, jotta voisi haalia niitä ääniä. Kannattaa tietää, mitä kansalaisten toiveiden listalla on, jotta voisi miellyttää mahdollisimman monia. Mitään mahdollisuuksia ei ole pärjätä ehdokkaana, ellei lupaa lisää rahaa terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Paradoksi on siinä, ettei kukaan oikeastaan vaadi tietoa siitä kuka maksaa ja miten rahoitetaan. Tehollisen terveydenhoidon ja tehokkuuden vaade lienee mahdoton vaade ehdokkaan esittää. Eihän sitä uskalla pian mennä lääkärillekään, jos sellaisia esittää. Vielä uskaliaammalta tuntuisi vaatia asiakaslähtöisyyttä ja ystävällistä hymyä viraston tai laitoksen työntekijältä. Eihän siellä laitoksessa varsinaisesti edes myydä mitään, niin että turhaahan sellainen teeskentely on.  

Rakennettuun ympäristöön, kunnan kehittämiseen ja liikuntaan ja vapaa-aikaan ei kannata esittää rahaa laitettavaksi, jos aikoo vaaleissa menestyä. Kaunis pitää olla, muttei rohkea. Tosiasioiden ja synkkenevien suhdannenäkymien maalailu ei tuo suosiota. Lupauksia kannattaa aina tehdä, vaikka niitä ei pystyisikään lunastamaan. Äänestäjät ovat hyviä unohtamaan ja antamaan anteeksi. Ei muuta kuin iloista ja riehakasta vaalitunnelmaa tasapuolisesti.

- Matti Ollila, Kurikan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

 27.8.2008 

 Kolumni: Kurikka-lehti

Avataan Kurikan kehityksen solmut

Seinäjoen kaupunkiseutu kehittyy. Ammattikorkean opetusta ollaan vahvasti siirtämässä maakuntakeskukseen. Seinäjoen kannalta ymmärrttäviä ja luonnollisia tavoitteita. Miten reagoivat Kauhava, Kauhajoki ja Ähtäri, jotka ovat menettämässä ison osan elinvoimastaan? Varmasti reagoivat tosi vahvasti. Kurikka ainakin aikoo taistella Jurvan muotoilualan koulutuksen säilymisestä loppuun saakka. Ammattikorkean näkökulmasta Kurikka on iso osakas ja maksaja mikäli muutosten kautta syntyy lisärakentamiselle paineita Framin alueelle Seinäjoella. Ja syntyyhän niitä paineita.

Samaan aikaan Seinäjoen kaupunki havittelee maakunnallisia osallistujia myös kaupunkiseudun (K-9) Seinäjoen ohikulkutien maksajiksi. Melkoisia epäyhtälöitä ollaan siis Seinäjoen toimesta rakentamassa. Nyt on Kurikassa yhteen hiileen puhaltamisen paikka. Voi vain todeta, ettei olisi oivallisempaan paikkaan voinut sattua Kurikka-Jurva kuntaliitos juuri nyt. Painoarvo neuvottelijana Seinäjoen suuntaa on paria astetta vahvempi. Nyt olisi tärkeää saada koko JIK-alue yhtenäiseksi taistelemaan alueemme oikeutetun edun puolesta. Valitusvirsien soittamisen sijaan  toivon kaikkien tahojen ryhdistäytyvän ja yhtyvän tähän kuoroon.

Kurikan kehityksen uudet avaukset ovat taas kerran omissa käsissämme. Onneksi meillä on taustalla vahva tase osakeomistusten kautta. Sen säilymisen ovat edelliset päättäjäpolvet taanneet. Nyt on potentiaalia ja ja resursseja päästä samalta viivalta neuvottelemaan jopa asukasluvuiltaan vahvempien kuntien kanssa. Muuta viisautta ei tarvita kuin vahva tahto ja yhtenäinen, kehittyvä Kurikka. Se on meistä itsestä kiinni.

 

27.8.2008  

Kolumni: Epari Etelä-Pohjanmaa 

AMK-sarkasmia

Onko maakuntamme ammattikorkeakoulutuksen taso ja uskottavuus todella ja oikeasti uhattuna nykyisin järjestelyin  ja hajautuksin ? Eli uhkaako nykyinen hajasijoittelu kaiken kehityksen jarru? Onko Neilimo vain kaikkivoipa ja viisas? Voiko kaiken keskittäminen Seinäjoelle taata oppilaiden kiinnostuksen ja varmistaa koulutuksen kehittämisen? Jos näin on, miten varmistetaan yrittäjäasenteisen kulttuurin siirtyminen Kauhavan yrittäjäkaupungista maakuntakeskukseen? Siirtyykö käden taidot ja muotoilun osaaminen hallinnollisella päätöksellä Jurvasta Seinäjoelle. Miten ruokakulttuuuri napataan Framin maastoon lakeuden omimmalta ruoka-alueelta Kauhajoelta? Aletaanko Ähtärin metsäkoneilla jatkossa puida Alakylän peltojen pajuja?

Ratkaisuksi ei taida riittää se, että rakennetaan Framille mittavat lisätilat. Edellisen kaltaisia ja monen monia ironisia kysymyksiä ammattikorkean opetuksen lähes täydellisestä keskittämisestä Seinäjoelle tulee väistämättä mieleen, kun seurailee puheenvuoroja koulutuksen siirtämisestä ”hyvien junayhteyksien ääreen.”

En vastusta järkeistämistä, en koulutuksen kehittämistä en maakuntakeskuksen vahvistamispyrkimyksiä sinänsä. On selvää, että esimerkiksi kaupallisen koulutuksen jakaminen moneen paikkaan ei voi olla kovin hyödyllistä. Tässä mielessä keskittäminen on varmasti paikallaan.  Uskomattomalta ja hullulta sen sijaan tuntuu, etteivät keskeiset päättäjät, virka- ja luottamusmiehet ole kehittäneet aiheesta juuri minkäänlaista julkista keskustelua, vai onko kabineteissa jo päätetty?

Jos päätöksiä jatkossa saa tehdä, tehdään ne yhdessä. Miten ratkaista Framin alueen rakentamisen kustannukset? Käydäänkö AMK-jäsenkuntien kukkarolle? Entäs tyhjien vapautuvien tilojen kohtako maakunnassa? Saneerataanko paloasemiksi? Kysymyksiä riittää. Nyt on jo pian vastausten aika. Hei haloo. Haluan osallistua siihen  keskusteluun.

 

13.8.2008 

Kolumni: Epari Etelä-Pohjanmaa 

Kesää odotellessa paita päälle

Viime viikolla elettiin kesän toistaiseksi ainoat lämpimät kesäpäivät. Kävin kesätorilla minäkin. Ostin perinteisen jäätelötötterön. Pikapikaa rennosti, tietysti paidatta. Jo tuli palautetta paikallislehdessä. ”Pane poika paita päälle”, kirjoitteli nimetön tekstiviesteilijä. Minut ihan  nimeltä mainiten.
Perusteltu kannanotto se oli ja otan opikseni. Asiahan on niinkuin miltä sanojasta tuntuu. Valtuuston puheenjohtaja ei kai voi käydä jäätelökioskilla edes helteisenä kesäpäivänä paidatta. Pahoittelen siksi tapahtunutta ja toivon, että asia on nyt loppuunkäsitelty. Lisäksi annan lujan kunnallisvaalilupauksen: ”Enää en liiku ilman paitaa”.

Edellisen takia joudun tehdä vaikeita kysymyksiä. Miksi yleensä ihmisiä kiinnostaa enemmän epäonnistuminen kuin onnistuminen? Mikä kiinnostaa ihmisiä kesässä ja arjessa? Hömppä vai työ? Julkkisten ihmissuhteet vai lainsäädäntötyön kiemurat? Valitettevan usein se hömppä ja ne ihmissuhteet. 

Onko käytetty koreagrafia ja sanasto politiikan asia-asioiden käsittelyssä liian kuivaa ja monimutkaista. Jos kauppias ei saa tavaraa asiakkaalle myydyksi, sehän on kokonaan kauppiaan vika, eikö vain? Onko siis lukijan tai kuulijan  vika, jos poliiitikot eivät osaa esittää asioitaan ihmisiä kiiinnostavalla tavalla?

Harvassa on syvältä luotava, haastava, kuvia kumartelematon keskustelu. Miksei kukaan sano esimerkiksi, että ”Metsäteollisuus maksaa kovaa hintaa mokailustaan. Mieluummin vieraalle valtiolle  puusta kova hinta ja samaan aikaan kyykytetään maan hallitusta veroalennusvaateilla. Syylliseksi leimataan hintaloukussa olevat metsänomistajat ja hyödyn korjaa teollisuus.”? Tämän tyyppinen, kursailematon keskustelu, ei tunnu onnistuvan. Vähintään sorrutaan henkilöiden moittimiseen ja asioiden henkilöitymiseen. Enemmän tuntuu ihmisiä kiinnostavan kuka sanoi kuin että mitä sanoi. Päivälehtien otsikointityyli ei ainakaan helpota keskustelun kehittymistä analyyttisemmaksi. Mistä löytyy taas kumartelematon idealismi ja palo, jossa argumentointi on pääroolissa? Mistä politiikan uusi tyylitaituri?

 

2.8.2008 

Kurikka-lehti 

Pitkämön kehittämistä ei ole unohdettu

Kurikka-lehden pääkirjoitus otti kantaa Pitkämön kehittämiseen. Hieno juttu sikälikin, että saadaan lopulta puhua asia-asiasta. Lyhyt kannanotto kansanedustaja Miedon näkökulmaan Kurikan kehittämisestä: Kansanedustajan työn painopistehän on lainsäädäntötyössä. Koko isänmaata ja vähintään omaa aluetta ja maakuntaa koskevat ongelmat ovat edustajan sydäntä kaikkein lähinnä. Siitä huolimatta Juha Mieto on ehtinyt ottaa kantaa muun muassa Saaren risteyksen rakentamisen puolesta, vaikuttanut ratkaisevasti Koskenkorvan padon rahoituksen toteutumiseen, kysellyt Santavuoren alueen tv-näkyvyyden perään jne. Monta muuta ja vielä valmistelussa olevaa Kurikkaa koskevaa asiaa on vireessä. Lehden toimituksen tiedot tässä suhteessa olisi varmaan syytä päivittää vaikkapa haastattelemalla Juhaa joskus.

Pitkämön kehittämisestä puhuminen kysymällä pääkirjoituksessa on lehdeltä varmaankin tarkoin harkittua provokaatiota. Ei voi olla mahdollista, ettei lehti tietäisi valmistelussa olevasta ”Pitkämön keidas”-hankkeesta. Hieno juttu kuitenkin, että näin kysytään ja saadaan keskustelua aikaan. ”Pitkämön keidas”-hankkeessa on tarkoitus koota yhteen vuosien aikana tutkittua ja suunniteltua. Hahmottaa ja päivittää tavoitteiden ja ajatusten nykytilanne. Samalla selvitetään Reijo Jyrän ja kokoomusryhmän ansiokas aloite vapaa-ajan-asuntoalueen toteuttamisesta kaupungin omistamalle maalle. Monta muutakin hyvää ideaa on vireillä alueen kehittämiseksi. Yhtenäisen suunnitelman puuttumisen lisäksi pahin ideoiden toteutumisen hidaste on ollut, että eräät keskeiset maa-alueet Pitkämössä eivät ole kaupungin omistuksessa. Jatkoponnisteluissa pitää ymmärtää myös se, että kaupunki on ja voi olla vain taustavaikuttajan sekä edellytysten luojan roolissa. Meidän täytyy löytää lisää kykeneviä ja ahkeria yrittäjiä, jotka sitten hoitavat lopun eli tarjoavat kuntalaisille erilaisia palveluita ja harrastusmahdollisuuksia mielellään kannattavan taloudenpidon ehdoilla.
Kehittämispäällikkö Hannu Alanen varmaan mielellään vastaa tätäkin hanketta koskeviin kysymyksiin ja lähiaikoina asioista tiedotetaan yleisestikin. Eli kunahdeltu on ja virkamiehet tekevät selvityksiä. Valmistelu vain on kesken.

Ilahdun suuresti siitä, että allemerkitty on (hallituksen pj:n lisäksi) pääkirjoituksenkin perusteella asetettu paljon vartijaksi. Totean kuitenkin, että Juha Miedon avustajana teen edustajan määräämiä töitä. Valtuuston puheenjohtajana ja luottamusmiehenä minua sitoo kuntalaisten etu. Rahan tai pikemmin sen puutteen takia joudumme usein suhteuttamaan ja priorisoimaan. Ymmärrän kansalaisten vaatimukset, teen kaiken mitä ehdin ja kaikesta saa syyttää ja pitääkin ahdistella. Siihen kuitenkin pyrin ettei minua laiskuudesta päästä syyttämään. Operatiivisessa toiminnassa on mukana osaava virkamiehistö ja taustalla hyvä valtuusto. Yhdessä onnistumme jatkossakin.

 

16.7.2008 

Kurikka-lehti 

Surullista ja iloista

Viime päivinä on sanavapaa palstalla kosolti viljelty sanan ruoskaa. Surullista on se, että sisällössä lyö silmille sättiminen, oma kehu ja huhujen kehittely. Yhden ääneni painoarvolla katson, etten kunnallisessa päätöksenteossa ole kovin merkittävässä asemassa. Siksi koen, että panettelu kohdistuu osittain koko järjestelmään.

Elän kuitenkin  edelleen siinä  toivossa, että alettaisiin vähitellen puhua asioiden ja tekemisten asiallisesta sisällöstä henkilöihin kohdistuvien arviointien sijaan. Allemerkitty on saanut oman kohtuullisen osansa tiuskinnasta. Asiayhteydessä on otettu myös omankädenoikeus tulkita kansalaisten mielipidettä oman edun mukaisesti.

Olen pitkään epäröinyt enää pyrkiä kunnallisiin luottamustehtäviin. Nyt tehtyjen arvioiden jälkeen katson pakolliseksi antaa kansan päättää myös omalta osaltani syksyn kunnallisvaaleissa. Siksi aion sittenkin panna itseni likoon ja olla ehdokkaana. Kun valtaa ei tarvitse oman asemansa pönkittämiseen, voi siitä myös luopua,  jos niin päätetään.

Hyvä yhteisö, kunta voi syntyä vain arjessa koetusta ja testatusta työstä. Meistä itsekustakin syntyy siihen jälkiä,  toivoni mukaan enimmäkseen hyviä ja harkittuja.  Toivon ainakin itsestäni  löytyvän  riittävästi  nöyryyttä ja sitoutumista yhteisömme palvelemiseen.  Oman kuntamme ihmiset osaavat varmasti arvioida tehdyn työn määrän ja merkityksen meidän jokaisen kohdalla kun taakseen katselee.  Olen yrittänyt ottaa oppia Eino Leinon antaa  ikiaikaisesta seuraavasta ohjeesta:

      "Ei hyvyys saavu huutaen,
      se kulkee hiljaa kuiskaten"

En ole siinäkään aina onnistunut, koska olen vain vajavainen ihminen.

Kurikassa on pitkään tehty vakavaa ja tuloksellista työtä kunnan ja kuntalaisten palvelujen eteen. Ulkopuolisten arviot Kurikan julkikuvasta, sen päätöksentekokulttuurista ja palvelujen sekä laadusta että määrästä  ovat enimmäkseen myönteisiä. Vähäisen asiakritiikin jäljet johtavat aina syntysijoille Kurikkaan, häviäjiksi kokeneiden pahanolon lähteille.

Kurikka on kaikilla asiallisilla mittareilla mitattuna erinomainen kunta, niin palvelujentuotannon kuin kuntatalouden hoidonkin suhteen. Yleisten numeeristen kriteerien mukaan olemme hämmästyttävänkin hyviä. Tämän takaavat hyvin työssään onnistuneet  virkamiehet ja enimmäkseen tasapainoisen taustan omaavat luottamushenkilöt. Kiitän heitä työstään. Heidän kädenjälkensä näkyy hyvänä onnistumisena kutakuinkin kaikissa mittareissa  kuntien välisiä tuloksia vertaillesssa niin maakunnallisesti kuin valtakunnalllisestikin.

Iloista on se, että meillä on mahdollisuus kehittää Kurikasta ja tästä alueesta keskus, joka hakee vertaistaan. Tuohon työhön haluan kutsua kaikkia kehittämiseen .yön.eisesti suhtautuvia tahoja. Työ kutsuu, kääritäään siis hihat.

 

 15.07.2007 

Epari 

Sopimatonta

 

Kurikassa oli kaupan kassa käyttäytynyt huonosti, kirjoitti nimetön nimimerkki paikallisessa lehdessä. Kassa kysyi onko asiakkaalla kylliksi ikää ostaa tupakkaa. Eiko ollutkin sopimatonta? Kirjoituksesta inspiroituneena myös toinen nimetön yltyi moittimaan yhtä kassaa yleensä vain epäystävälliseksi.

Jos kassa kyselee henkilöllisyyttä pankkikorttimaksun yhteydessä, yhdelle asiakkaalle se merkitsee, ”ettei Minuun luoteta”. Toiselle se merkitsee positiivista varmuutta siitä, että pankkikorttiani ei voida käyttää väärin, jos sen johtain syystä kadotan. Kolmas kuvittelee kassan epäilevän asiakkaan maksukykyä. Mahtavaa.

Kävin kyläilemässä Kokkolassa. Paikallinen aviisi kertoi, että kaupan kassa siellä oli nimimerkin ”asiatonta” mukaan firttaillut asiakkaan kanssa. Myöhemmin oli todettu, että tapauksia oli ollut peräti neljä eri kertaa ja vielä eri henkilöihin kohdistuvaa! Aivan kauhean sopimatonta. Läheltä piti, ettei ollut ahdistelusta kysymys. Asia täytynee saattaa laajempaan mediatietoisuteen, koska ei voi tietää, onko ystävällinen flirttailu kamalampaa kuin asiallinen epäystävällisyys. Kaiken lisäksi kansanedustaja Puumala on Kokkolassa valtuuston puheenjohtajana. Tässäkin täytyy olla jokin syy-yhteys. Aivan kauhea tapaus.

Kokkolassa paikallinen maakunnallinen aviisikin oli tuohduksissaan. Ministeri Risikko oli mennyt lausumaan, että on suhteellisen yhdentekevää tuottaako terveyspalvelun yksityinen vai yhteisö. Lehden pääkirjoittaja oli vimmoissaan. ”Kyllä asiakkaan pitää saada tietää, kuka palvelun tuottaa”. Tosi kamalaa, tuo tietohan on lähes ihmisoikeuskysymys. Hirveää, suorastaan. Piittaamatonta.

Pääkirjoittajalta jäi huomaamatta tekstin seuraava lause: ”Siinä mielessä yhdentekevää, että palvelun on oltava tuottajasta riippumatta laadukasta”. Eli Risikon lausuman tarkoitus oli täysin toinen, mitä lehti oli ymmärtänyt tai oikeastaan antoi ymmärtää.

Mietaan Jussi on ollut töissä Tokmannilla Kurikassa yhden päivän syksyllä 2006. Tuli valituksi kai tällä perusteella eduskuntaan. Kurikan valtuuston puheenjohtajana toimiva Ollila on kansanedustaja Miedon avustaja. Rakennusliike Konte on ostanut tontin kaupungilta. Rakennetun liiketilan se on vuokrannut Tokmannille! Selvä tapaus. Koplaus, tai jotain vielä epäilyttävämpää tässä on, kertoo nimetön kirjoittaja paikallislehdessä. Taitaa olla tutkiva tsuurnalismi takana.

 

Kyllä on sopimatonta tuo kaikki, käytös ja rötöstely.

 

Koskahan lehdet alkavat toteuttaa tiedottamistehtäväänsä?

 

- Matti Ollila. Kurikan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

08.07.08 

Mielipide: Ilkkaja Pohjalainen 

Miksi selityksiä, valittajat?

 

Tämän lehden sana on vapaa-palstalla on ruodittu Kurikan kaupunginvaltuuston tekemän Jurva-Kurikkaliitoksen laillisuutta. Hallinto-oikeushan kumosi kolme liitosta vastustavaa valitusta kokonaan.  Näiltä osin valitukset siis kaatuivat valittajien syliin.

Yhden valituksen osalta, joka koski erinäisten palvelujen järjestämistä ja pitämistä      ennallaan viiden vuoden ajan, hallinto-oikeus tulkitsi siltä osin valtuuston ylittäneen toimivaltansa. Eli kyse oli yksinkertaisesti siitä halutaanko muutamat peruspalvelut säilyttää ennallaan viisi vai kolme vuotta. Tuon ajan  jälkeen tulevat valtuustot päättävät asioista harkintansa mukaan. 

Pääosin liitospäätös siis toteutui valtuustojen, Kurikan ja Jurvan ylivoimaisen demokraattisen enemmistön tahdon mukaisesti. Vaikea on kuvitella, mitä valittajat saavuttivat hallinto-oikeuden tulkinnalla? Valituksen mukaisesti toimien luottamusmiesten ja virkamiesten päätöksenteko helpottuu, mutta palvelujen suhteen kansalaisille haluttiin tarjota kylmää kättä.
 

Seinäjoen liitospäätöksissä  on sisällä täsmälleen samansisältöinen viisi vuotta tietyt palvelut säilyttävä pykälä. Siellä ei kukaan halunnut valittamalla heikentää kuntalaisten luottamusta tehtyihin lupauksiin.  Kuntalaisten edun valvonta tässä asiassa jää nyt tulevan valtuuston moraalisen vastuun piiriin. Enemmistö päättäjistä voi kuitenkin edelleen katsoa kansalaisia silmiin kunhan toimii tekemiensä linjausten mukaan. 

Jatkossa on valtuustojen käsiteltävä, muutetaanko yhdistymissopimuksen sisältö hallinto-oikeuden käsitystä vastaavaksi vai valitetaanko korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jos vähäisen vähemmistön haavoille sillä balsamia saadaan, niin tehtäköön muutos ilman valituksia. Itkujen ja valitusten sijaan on korkea aika ryhtyä töihin uuden vahvan kunnan muodostamiseksi.

 

 

25.06.08 

Kolumni: Epari Etelä-Pohjanmaa 

Ruokako Kallista

Turhaa höpinää mun mielestä. Tottakai ruoka on kallista, jos raahaa kaikki rahansa kaupan kassalle. Kyllä valamiseineksille kilohintaa tuloo. Eikö me uusavuttomat yhtää viittitä käyttää mielikuvitusta. Ostetahan raaka-ainetta, käyrähän maajussilla kyläs. Pannahan porkkanaa ja perunaa. Teherähän perna- ja sienisoppaa, aiva itte. Käytetähän vähä yliaikaaset ruokavärkit hyväksi. Teherähän mokkooksia, pernakropsua ja muuta.

Toristukseksi, jotta moon tosisnani paan tähän pienen, ikioman risetin kesän nautinnoksi ku luonto oikeen alakaa tariota evähiänsä. Kokeelkaa:

Suppilolovahaverokeitto niinku se Ollilas teherähän

Ainekset:

  • voita tietysti, mutta vain parikymmentä rammaa
  • yks isoo sipuli
  • 3-4 resilitraa pienistettyä tuoresta suppilovahaverua taikka 1,5-2 desilitraa esikäsiteltyä
  • vajaa resilitra vehenäjauhua
  • reiru litra vettä (tai ½ vettä ja ½ maitua)
  • lihaliemikuutio taikka kasvisliemikuutio tai molempi
  • persiljaa hyvin pienistettynä, vähä sitruunapippuria, ainaki vähä valakopippuria, mun mielestä aika roveesti (kaikki ei oo samaa mieltä) provinssin yrttiä, timjamia tai jotaki muuta yrttiä, jos sattuu löytymähän
  • ½-1 paketillista sulatetjuustua (koskenlaskijan viherpippuri tai voimakas?)
  • 2-4 resiä kunnon kermaa (käy 10-rosenttinenki, vaikken suosittele)
  • suolaa maun mukahan

Määrät ei oo niin tarkkoja, ku niitä ainehia ei oo koskaa mitattu. Sipuli hienonnetahan ynnä kuullotetahan vois. (Mä pienistän sipulit hyvin, jottei kaikki eres havaatte). Sitte lisätähän ne vahaverot ja annetahan hetken hautua.


Sitte vain mukahan vehenäjauhot, annetahan kuumentua ja lisätähän neste. Kiehutetahan nuon 10 minuuttia.  Kaikki muut värkit lisätähän täs vaihees, paitti kerma ja kuumennetahan, mutta ei keitetä enää kauaa, jottei pala pohojahan. Kerma lisätähän lopuuksi ja jos oikein hienua keittua teköö, niin kermaa voi vähä vaharuttaa.

Jos haluaa oikeen hyvää ja täyteläästä keittua, voi pienes vesinokos hellalla tai mikros kiehauttaa  puoli tai kokonaasen pussillisen pakastevihannessuikalehia ja soseuttaa ne ja sitte lisätä johonaki välis keittohon.

Nysse on valamis ryystettäväksi paahtoleivän ja maharollisesti valakkarin kans.

Näin heleppua se on !

Jk. Pitää kumminki muistaa, jotta sarasta rammasta suppilovahaveroa tuloo alta kymmenen rammaa ku se kuivatahan. Kuivatut sienet lisätähän murskattuna keittohon yhyres nesteen lisäämisen kans.

Soosin voi teherä samalla tyylillä, mutta panna palio vähemmän nestettä ja jättää juuston ja liemikuutiot pois.

 

 

kesäkuu 2008 

Kolumni: Epari, Etelä-Pohjanmaa-lehti 
 

Subjektiivinen analyysi

 

Minä varoitan, että kaikki mitä nyt sanon, on subjektiivista. Tämä on siis tarinani asiasta niin kuin minä sen näen ja edustaa hetkellistä näkemystäni tosiasioista. Jos mielipiteeni koetaan loukkaavaksi ja yleinen näkemys poikkeaa siitä, kehotan olemaan lukematta tätä.

Ike

Ilkka Kanervan www-sivuilta voi nähdä Ilkka Kanervaan liittyviä tärkeimpiä asioita.

Iken synttäreiltä 200 kuvaa, edustavia hahmoja, tuttuja julkkiksia. Eikä kenelläkään kännykkää kädessä . Miksi ei? Ei edes Ikellä. Sixty-fifty vetoa, että energinen ministerimme joutuu eroamaan. Sisäisistä syistä, kun omat syövät Iken eväät. Subjektiivinen näkemykseni toteutuu koska enemmistö kansasta tahtoo niin ja se on myös minun tämänhetkinen kantani.

Olli ja Tanja

Kiva oli lukea taas iltapäivälehdistä, kuinka Olli ja Tanja palasivat takaisin velkaiseen pussauskoppiinsa. Ensi viikolla taas luetaan kuinka tilanne muuttuu kestämättömäksi ilon ja mustasukkaisuuden yltäkylläisyydessä. - Voi kun Nurmon ohikulkutiekin pääsisi jonkun iltalehden etusivulle. Saisivat suurseinäjokiset olla ylpeitä.

Tommy

Demarien seuraava puheenjohtaja ei olekaan Erkki Tuomioja. Ei myöskään Mia-Petra Kumpula-Natri. Valitettavasti ei, sillä Mia-Petra on paras. Demarien puheenjohtaja on oleva Tommy Tabermann. Sen kertovat iho, huulet, kosketus, suudelma, intohimo ja rakkaus. Niin Ay-väki päättää, jos Tommy vain tahtoo. Ja niin on paras, koska nuoriso ei tykkää demareista. Evvk he sanovat. Näin sen näen, tänään.

Markku

Toimittaja Leivonen tapasi Seinäjoen kaupunginjohtajan ja Kurikkalaisen johtavan luottamushenkilön Seinäjoen katukuvassa. Molemmat syntymähumalassa. Kertoivat toimittajalle puuhaavansa isoa kuntaliitosta. Fortumin ja Seinäjoen Energian yhdistymistäkin kaavailivat. - Se oli vitsi, näkemykseni mukaan.

 - Matti Ollila

 

 2007

 Kirjoitus Kurikka-lehdessä, kun Jurvaliitoksesta keskustelu oli kuumimmillaan.

 

*Kokoomuksen julkilausumasta*  *Kuntaliittomenoista *  Jari Linna puhuu kokoomuksen äänellä kirjoituksessaan Kurikka-lehdessä 04.04.2007. Isoissa saappaissa on hän, onko liian isoissa? En voi uskoa, että Kurikan kokoomus, ainakaan kokonaisuudessaan olisi tuota mieltä, ja jos onkin, on Kurikan tulevaisuus maakunnassamme, kuntaympäristössä todella vaikea. Tuolla asenteella ja tavoilla emme selviä. Perinteisiin, kaluttuihin luihin, kuntien välisiin yhteistyöhön ja keskussairaalan hallitsemattomiin menoihin viittaaminen ei ole enää tätä päivää. Keskussairaalan ”menoautomaatti” on kuntien omissa käsissä. Kuntien luottamusmiesten ja kuntajohtajien käsissä. Kyse on siitä, mitä me tahdomme. Päättäjä ja maksuautomaatti on aina sama, eli kunnat. Turha syyttää ketään muita. Minusta meillä on peiliin katsomisen paikka, kaikilla kunnilla, Kurikalla ja muilla.  *Yhteistyöstä *  Yhteistyötä kuntien välillä on kokeiltu vuosikymmeniä. Pääsääntöisesti huonolla menestyksellä. En tiedä yhtäkään tapausta, osakeyhtiömalleja lukuun ottamatta, jossa kustannuksia olisi selvästi säästetty. Kertoisiko joku?Viittaus palvelurakenneuudistuksen ”terveeseen toteuttamistapaan” vaatisi heittojen sijaan perusteluja, ehkä vieläkin enemmän kuin keskussairaalan menokehyksissä. Mikä se on, jota kukaan vielä ei ole keksinyt? Mikä on Linnan mainitsema ”ei terve” eli kai sairas tapa toteuttaa palvelut?Terveyskeskusyhteistyö on lain vaatimaa. Olemme muodostamassa kolmen kunnan, Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven kuntien välistä liikelaitosta terveydenhoidon järjestämiseksi. Tähän kuvioon on Jurvalle tulossa yhtymisoptio. Hankkeen kautta toivotaan saatavan kustannussäästöjä yhteisten päivystysten, kalliiden hankintojen rationalisoinnin ym. kautta. Hanke on kannatettava, toivottavasti onnistumme, vaikka toisenlaisia tuulia puhaltelee juuri nyt. Ei ole kirkossa kuulutettua lopulta Ilmajoen osallistuminenkaan.Ilkka-lehden ja Yli-Suomun mukaan Seinäjoki näyttää olevan vetovoimaisempi. Onko Kurikka sitten Ilmajoen ”mettäkylä” niin kuin Linnan mielestä Jurva?Täysin samanlaisista tavoitteista oli kysymys Jurva-Kurikka liittymishankkeessa. Hallintoa on vähennettävä, emmekä tarvitse kahta kunnantaloa. Resurssit on ohjattava vanhusten ja sairaiden hoitoon. Tällaista kehitystä ei näytä kokoomus Kurikassa tarvitsevan, ainakaan tuon julkilausumansa perusteella.Valtakunnallisesti kokoomus näyttää kuitenkin olevan eri linjoilla tämän Kurikan kokoomuksen kanssa. Tulevaisuudessa väestöpyramidi pakottaa meidät muuttamaan kantaamme, myös täällä Kurikassa, tahdoimmepa tai emme. Hupenevasta, työtä tekevästä väestä riittää jatkossa kuntien töihin vain pieni osa. Jurva-liitos olisi pitkälle ratkaissut molempien kuntien rekrytointitarpeen. Sitä me emme näköjään tahtoneet tehdä, pelossa että jurvalaiset ihmiset olisivat saaneet meiltä jotain sellaista mitä meillä on. Mutta emme tahdo jakaa. *Kuntataloudesta ja tunteista*Kurikan ja Jurvan sekä väestörakenne, että talouden ominaispiirteet ovat hyvin samanlaisia ja niin ovat ongelmatkin. Ilman osinkoja Kurikan kuntatalous on 2 m€ miinuksella, Jurvassa vastaavasti 1 m€:n verran. (keskimäärin toteutuneina tilivuosina)Kummallekin on tärkeää saada pois kiinteitä kuluja ja suunnata ne hoitotyöhön. Osingot ja muut satunnaiset tuotot pitäisi käyttää kehittämiseen. Tuleva kuntakehitys on kiinni meistä itsestämme, avoimuudestamme tai pikemmin sen puutteesta.Kuinka voimme edes kuvitella tulevamme toimeen ittellisten ilimajokisten tai jäntevien jalasjärvisten kanssa , jos pitää öykkäröidä juoheville jurvalaisille?Miten kehitämme Kurikkaa kauppakeskuksena jos torjuntavaihde on päällä?Kuka asioi kurikkalaisten kanssa, joiden toinen käsi koetaan olevan pysyvästi lompsan päällä, suojelemassa ettei kukaan pääse käsiksi osinkoihin? Kuinka hoidamme jatkossa kurikkalaisen yritystoiminnan jatkuvuuden, sisäsiittoisesti vai, kun vanha kaarti eläköityy? Emme voi jäädä kehityksen ja muutoksen ulkopuolelle osakkeistamme huolimatta, yksin emme pärjää.*Mikä on tulevaisuutemme?*Haluammeko kehittyvän, meidän itsemme johtaman, kasvavan kunnan vai hiivummeko omaisuuksinemme isompien kainalossa. Me itse valitsemme.Eiköhän oteta uusi ja nöyrempi asento hyvät veljet ja siskot. 

- Matti Ollila 

 

2007 

Kurikka-lehti 

Markkinoista demokraattiseen päätöksentekoon

Takapenkkiläinen kirjoittelee nimimerkillä, ja voi siten olla vaikkapa valtuuston jäsen, joka haluaa provosoida keskustelua ja käyttää ”valtaansa” tavalla joka oli tuttua 1500-luvun anarkiassa Venetsiassa. Siellä nimettömän ilmiannon takia piti todistaa itsensä syyttömäksi. Siksi muutama pahin herja lienee aihetta oikaista.

Koko sen ajan, minkä olen kunnallisessa päätöksenteossa ollut mukana, olen johdonmukaisesti ja ulkoisista paineista huolimatta edustanut omaksumaani linjaa sekä kunnan talouden hoitamisessa että elinkeinopolitiikassa. Mielestäni hyvä esimerkki tästä takavuosien haksahduksesta oli surullisen kuuluisa ”Havaka-halli” -tapaus jota harva päättäjä enää haluaa muistella.

Kun käytän äänioikeuttani, jonka olen kunnallisvaaleissa saanut kuntalaisilta ja kerron oman mielipiteeni ryhmäkokouksessa ja valtuuston kokouksessa, en voi mitenkään kokea sen olevan valtataistelua. Olen aina äänestyksen jälkeen tyytynyt demokraattisesti tehtyyn päätökseen, enkä ole koskaan pyrkinyt esimerkiksi valitusteitse estämään tai viivyttämään päätösten toteuttamista, kuten useissa naapurikunnissa tapahtuu. Omien johtopäätösteni perustelut olen kyennyt ja halunnut kertoa kaikille niistä kiinnostuneille.

Elinkeinopolittiikassa olen johdonmukaisesti, määrätietoisesti ja horjumatta edustanut kantaa, että kunnan tulisi tukea vain tuotannollista toimintaa ja sitäkin aina turhia riskejä välttäen. Kunta käyttää veronmaksajien rahoja ja silloin päätöksenteossa tulee tuntea vastuuta rahojen käytöstä. Tuotannollinen toiminta tuo rahaa Kurikalle sitä kautta, että tuotteita myydään sekä kurikkalaisille että pääosin myös Kurikan ulkopuolelle. Myynnistä saatua rahaa käytetään palkkoihin, joista kertyy kunnalle verotuloja ja kurikkalaisille lisää ostovoimaa, joka sekin suurelta osalta koituu kurikkalaisten yritysten hyväksi. Kuntaan saadaan rahaa, jolla maksetaan esimerkiksi lisääntyviä vanhus- ja sosiaalipalveluja.

Mikäli kunta tukee palvelutuotantoa, jonka tuotteet kunta lisäksi suurimmaksi osaksi itse ostaa, on sillä kilpailua vääristävä vaikutus ja sen lisäksi kunta kierrättää vain omia rahojaan. Pahinta on, että tässä kierrätyksessä tapahtuu vuotoja välistä mm. arvonlisäverojen ja valtionverojen ja muiden maksujen muodossa, niin, että kuntaan jää vähemmän rahaa kuin kiertoon on lähtenyt. Palvelutuotannon tarjonnan tukeminen ei tuo mitään lisäarvoa elintason yleiselle tuottavuuskehitykselle, korkeintaan ottaa pois toiselta ja antaa toiselle. Palvelutuotannon tukeminen ei siksi voi koskaan olla yhteisöä taloudellisesti hyödyttävää toimintaa.

Mikäli en näitä mielipiteitäni toisi avoimesti esille, en kokisi hoitavani sitä tehtävää ja nauttivani sitä luottamusta, minkä äänestäjäni ovat minulle antaneet.

Takapenkkiläisen kommentista voisi vetää ilkeän johtopäätöksen, että kaikenlainen kähmintä, valehtelu ja ”hyväveli-sopiminen” olisi Kurikan ulkoisen kuvan kannalta kauniimpaa ja suotavampaa päätöksenteon mallina avoimen mielipiteen ilmaisun sijaan?

Kurikkaa johtaa edelleenkin kaupunginvaltuusto omilla päätöksillään. Valtuusto päättää siten myös delegoimansa (siirtämänsä) vallan määrän. Olisiko siksi myös lehtikirjoittelussa aihetta enemmän keskittyä keskustelemaan asioista kuin henkilöistä. Siten siihen usein peräänkuulutettuun yhteistyöhön päästäisiin entistä joutuisammin ja paremmin.

 

- Matti Ollila, Valtuuston puheenjohtaja.